Karvaista herraseuraa

... on luvassa allekirjoittaneelle koko viikonlopuksi. Äiti ja isä lennähtivät pariksi päiväksi Roomaan, joten minä ja Aatu leikimme kahdestaan kotia maanantaiyöhön saakka. Totesin juuri, että tämä on muistaakseni kolmas kerta 26-vuotisen elämäni aikana, kun olen yksin kotona pidempään kuin yhden yön. En ole vielä koskaan varsinaisesti asunut yksin, sillä kotoa muutin mummon luo ja Ranskassa asun E:n kanssa. Ehkä tässä vaiheessa on siis hyväkin viettää viikonloppu ihan yksikseen. Äiti on jättänyt minulle erinäisiä ohjelappuja mopsin ruokalistasta tiskikoneen käyttöohjeisiin, joten käytännön puolestakin selvinnen. Minä nimittäin tosiaan olen oikea uusavuttomien kuningatar (ja jossain määrin jopa ylpeä siitä).

Heti aamupäivällä Saloon tultuani rupesin tekemään kaikenlaisia aikuismaisia juttuja, kuten pankissa ja kukkakaupassa käynti. Tosiasiassa kukkakauppa oli veruke käydä katsomassa viime yönä tulipalossa tuhoutunutta liikerakennusta Salon keskustassa. Jalkakäytävä oli täynnä palanutta taloa kyttääviä eläkeläisiä, ja minä en millään kehdannut jäädä joukkoon tuijottelemaan, vaikka kuinka teki mieli. Niinpä esitin olevani vain ohikulkumatkalla ja kävin viereisen korttelin kukkakaupassa ikään kuin olisin vain sattumalta kulkenut palaneen talon ohi. Oudolta ja ahdistavaltakin se näytti, ja minua harmittaa erityisesti, että menetimme palossa erinomaisen kasvisravintolan. Vielä eilen äiti kävi siellä lounaalla, ja tänä aamuna herätessäni suunnittelin itsekin syöväni siellä Saloon ehdittyäni. Ikävä kyllä se lounas siirtyy nyt hamaan tulevaisuuteen.

Kohta lähdemme Aatun kanssa kävelylle, ja sen jälkeen ajattelin nauttia varsinaisesta DVD-maratonista ja katsoa ainakin kolme DVD:tä, jotka olen keväällä ja kesällä hankkinut ehtimättä koskaan katsoa niitä. Kaakaota, mopsi ja hyviä elokuvia, siinä onnistuneen perjantai-illan ainekset.