sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Hyvää mieltä



Kuwaitin kaunotar haastoi minut jakamaan omia hyvän mielen aiheitani. Mikäs sen mukavampaa sunnuntai-iltapäivän ratoksi?


Virallinen tehtävänanto kuuluu näin:

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa  (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

1. Mopsit
Rakkaat höpöläiseni ja possukoirani, joiden touhuja seuratessa ei voi olla huonolla tuulella. Etenkin Meeri on kunnostautunut perheen viihdyttämisessä kommentoimalla ahkerasti tv-ohjelmia, joissa esiintyy eläimiä. Mikä tahansa eläin linnusta virtahepoon herättää Meerin mielenkiinnon, mutta ykkösenä ovat tietenkin koirat. Taannoisessa Downton Abbeyn jaksossa oli metsästysseurue koirineen ja hevosineen, ja katsominen piti hetkeksi keskeyttää, jotta Meeri saatiin rauhoittumaan ja ymmärtämään, etteivät eläimet oikeasti ole television takana nurkassa. 





2. Kirjat
Varsinkin historialliset romaanit ja elämäkerrat, joita ahmin toinen toisensa perään. Tänä vuonna olen tähän mennessä lukenut seitsemän kirjaa, joista kolme sijoittuu muinaiseen Egyptiin, yksi 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle, yksi 1700-luvun alkuun ja kaksi viimeistä puoliksi nykyaikaan, puoliksi 1300- ja 1400-luvuille. (Kulttuuri-)historia ja mennyt aika ovat aina kiehtoneet minua, mutta en silti osaa selittää, miksi luen mieluummin vaikkapa Madame de La Ferté-Imbault'n elämäkerran kuin tuoreinta nykykirjallisuutta. Entisten elämieni peruja?

3. Ystävien tapaaminen
Suomessa ollessani nautin kaiken muun ohella siitä, että sosiaalinen elämäni on täällä huomattavasti vilkkaampaa kuin Ranskassa. Koska olen "tavattavissa" melko harvoin, riittää minulla yleensä kotimaassa käydessäni lounaita, illallisia, kahvitteluja ja aperitiiveja rakkaiden ja tärkeiden ystävieni kanssa. Mieluusti viettäisin paljon useamminkin aikaa yhdessä, mutta koska se ei ole toistaiseksi mahdollista, nautin jokaisesta tapaamisestamme ja muistelen niitä pitkään. En koe itseäni Ranskassa yksinäiseksi, mutta minulla on siellä pelkkiä hyvänpäiväntuttuja ja vietän arkipäiväni aina yksin E:n ollessa töissä. Siksi yhteydenpito sähköpostitse ja Facebookitse on minulle hyvin tärkeää. 

4. Kutominen
En ole mitenkään superkätevä käsistäni, mutta aina välillä innostun kyhäilemään erilaisia käsityön alkuja, joista pieni osa oikeasti valmistuu. Viime aikoina olen onnistunut saamaan aikaan pari kappaletta hyvin käyttökelpoisia ja ulkonäöltäänkin kelvollisia huiveja, joita olen käyttänyt lähes koko talven. Parhaillaan puikoilla on uusi pörheä välikausihuivi vaaleanpunaisen kevättakkini kumppaniksi:


    
5. Hyvä palvelu
Se, kun Stockmannin nuori miesmyyjä teitittelee minua, lentoyhtiö KLM vastaa alle tunnissa Twitterissä esittämääni kysymykseen ja toivottaa lisäksi mukavaa sunnuntaita ja Sephoran luottomyyjä lappaa ostokseni oheen kassini puolilleen kosmetiikka- ja parfyyminäytteitä ja muita ilmaislahjoja ja iskee silmää päälle. Palvelu kaupoissa, virastoissa ynnä muualla ei valitettavasti ole itsestään selvää sen paremmin Ranskassa kuin Suomessakaan, joten kun saan hyvää palvelua jossain, muistan sen kauan ja myös kerron siitä eteenpäin.

6. Kosmetiikka
Rakastan kaikkea kauneudenhoitoon ja meikkaamiseen liittyvää ja kulutan siihen mielelläni paljon aikaa ja tilanteen niin salliessa myös rahaa. Aamupäiväni kohokohta on istuutua olohuoneen ikkunan eteen peilin ja meikkiarkkuni kanssa ja miettiä, millaisiksi kunakin päivänä kasvoni väritän. Vähintään kerran viikossa tulen kaupungilta kotiin uuden kosmetiikkatuotteen kanssa, oli se sitten huulipuna, kulmageeli tai kynsinauhaöljy. Kun markkinoille tulee uusi kiinnostava tuote, ostan sen yleensä ensimmäisten joukossa enkä useinkaan malta odottaa, että entinen vastaava tuote on ensin käytetty loppuun. Niinpä minulla on parhaillaan käytössä esimerkiksi kuusi meikkivoidetta, neljä päivävoidetta ja viisi ripsiväriä, joita vaihtelen päivittäin.

7. Kevät
Olen pikemminkin kevät- kuin kesäihminen enkä malta millään odottaa vuosittaisia "ensimmäisiä kertoja": ensimmäistä kertaa ulkona ilman takkia, ensimmäistä kahvia/aperitiivia ulkoterassilla, ensimmäisiä lehtiä puissa, umpikenkien vaihtamista ensimmäistä kertaa sandaaleihin. Minulla on onni asua etelässä, missä kevät on kuukausia Suomea edellä. Ilman sukkia en toki ole vielä kulkenut, mutta uudenvuodenpäivänä olin ravintolassa ilman takkia +16 asteen lämpötilasta nauttien.

8. Mireille Mathieu
Selitystä tuskin tarvitaan...?    

9. Kohteliaisuudet
Kukapa ei näistä pitäisi? Odottamaton kohteliaisuus saa hymyn huulille parhaimmillaan päiväkausiksi. Viimeksi Schipholin lentokentän turvatarkastaja sanoi minulle ystävällisen hymyn kera, että tietokoneeni on varsin sievä, ja kerran ulkonäöltä tuttu bussikuski totesi tervehdyksensä jälkeen minun olevan aina yhtä tyylikäs. Aixin Body Shopissa taas on tietty myyjä, joka aina kehuu meikkiäni (hänellä tietysti saattaa olla taka-ajatuksena se, että kehuttu asiakas ostaa mielellään ja enemmän).

 Sievä tietokone.

10. Samppanja
Sellaista ketutusta ei olekaan, jota samppanja ei lievittäisi. Ranskassa asumisen ansiota lienee, ettei samppanja ole minulle mikään häissä ja 50-vuotisjuhlissa kerran kymmenessä vuodessa nautittava ylellisyystuote vaan kelpo tapa muuttaa banaali arkipäivä piirun verran korkeatasoisemmaksi. Parasta on samppanjan nauttiminen samanmielisen henkilön seurassa. Keskiviikkoiltana rämmimme rakkaan ystäväni kanssa korkosaappaissamme hyisessä, räntäsateisessa Turun keskustassa keskellä loskaa ja jäätä. Yksissä tuumin totesimme tilanteen vaativan samppanjaa, ja kuinka ollakaan, lasillisen jälkeen räntäsade oli miltei lakannut ja kenkämmekin lähes kuivuneet.     
     

Minulta haaste matkaa edelleen Stazzylle, Madame Kissankulmalle, Duussille, MaaMaalle ja Susulle