Hommage à Johnny Stark

Mireillen fanit ja Mimi-bloggaajat ympäri maailman hiljentyvät tänään muistelemaan legendaarista manageria Johnny Starkia, jonka kuolemasta on kulunut päivälleen 18 vuotta. Johnny (oik. Roger Oscar Emile) Stark kuuli Mireillen laulavan tämän ensimmäisessä tv-esiintymisessä 21.11.1965, lähti suoraan studiolle ja ehdotti tälle yhteistyötä. Johnny loi Mireillen, kuten Mireille on usein sanonut: Hän oli taiteilija ja minä hänen taulunsa. Johnny oli Mireillelle paitsi manageri, myös toinen isä, opettaja ja – hyvin todennäköisesti – rakastettu. Johnny on haudattu Mathieun sukuhautaan Avignonin Saint Véran -hautausmaalle.

Johnnyn ennenaikainen kuolema sydänkohtaukseen oli kova isku paitsi Mireillen yksityiselämälle, myös hänen uralleen, joka ei koskaan palannut entiselleen. Ranska käänsi hänelle selkänsä, ja vasta aivan viime vuosina Mireille on onnistunut voittamaan takaisin osan entisestä arvostuksestaan. Hän ei ole koskaan suostunut ottamaan uutta manageria, sillä Johnny oli hänelle korvaamaton. Kuka tietää, millaisena Mireillen ura olisi jatkunut, jos Johnny olisi yhä elossa? Joka tapauksessa koko mimifiilien maailmanlaajuinen yhteisö on kiitollinen Johnnylle, sillä ilman häntä meillä tuskin olisi Mireilleä. Minä en olisi aikanaan kiinnostunut ranskan kielestä, opiskelisin kenties jotain aivan muuta, enkä välttämättä olisi lähdössä kolmen viikon kuluttua Ranskaan. Niin moni asia voisi olla toisin...



Adieu Johnny, courage Mireille. "Je te reverrai un jour, un cigare à la main / Je te reverrai un jour, L'Américain..."

Yleensä en harrasta laulujen sanoja sisältäviä blogiartikkeleita, mutta tällä kerralla teen poikkeuksen. Ohessa Mireillen Johnnyn muistoksi levyttämä L'Américain, sävel ja sanat Didier Barbelivien:

Je te reverrai toujours, un cigare à la main
Je te reverrai un jour, L'Américain
Dans un faubourg de London
En train de parler indien
A un Chinois qui s'étonne d'être aussi loin

Le temps d'un éclat de rire
Le temps passé n'est pas loin
Aide-moi à me souvenir que tout va bien
Y a du soleil aux fenêtres, des oiseaux dans le jardin
Et tu les entends peut-être, ça j'en sais rien

Je te reverrai toujours un cigare à la main
Je te reverrai un jour, L'Américain
A une terrace de Broadway, dans un café de Berlin
Tu parleras japonais à un Brésilien

Le temps d'une chanson qui passe
Le temps passé n'est pas loin
Aide-moi à faire la grimace, donne-moi la main
Il pleut sur la Capitale, et la pluie c'est du chagrin
T'as ton nom dans les étoiles, moi, je vois bien.

Comme je te verrai toujours un cigare à la main
Je te reverrai un jour, l'Américain
Dans un quartier de Harlem, ou dans un square autrichien
Je m'entendrai dire "Je t'aime" en américain.