Erään taannoisen postaukseni kommenteissa lukija pyysi kertomaan tyypillisistä ranskalaisista asunnoista ja etenkin omasta kodistani täällä. Koska en ole asunut Ranskassa muualla kuin tässä asunnossa ja kahdessa opiskelija-asuntolan huoneessa, en tietenkään pysty kattavasti kuvailemaan ja vertailemaan ranskalaisia asuntoja. Voin sen sijaan kertoa tarkemmin tämänhetkisestä kodistani sekä yleisesti ranskalaisista taloista/asunnoista sen vähän, mitä tiedän. Muut ranskaantuneet bloggaajat ovat erittäin tervetulleita kertomaan omia tietojaan ja kokemuksiaan aiheesta!
En myöskään esittele omaa asuntoani valokuvissa, koska kuten monesti olen todennut, kanssa-asujani ei halua yksityiselämäänsä julki nettiin. Sain silti luvan kertoa kodistamme sanallisesti ja ottaa pari kuvaa kuvitukseksi.
Asumme siis kahdestaan 37 neliön kaksiossa, joka on jaettu erikoisesti useaan pieneen huoneeseen. Käytännössä meillä on pitkä ja erittäin kapea eteiskäytävä, kapea kylpyhuone, pieni vessakoppi (josta lisää kohta), pieni olohuone, vielä pienempi makuuhuone ja keittoalkovi, jossa on vajaa neliömetri paljasta lattiatilaa. 37 neliötä ei sinänsä ole sietämättömän vähän, mutta tällä tavalla useaan pieneen tilaan jaoteltuna neliöt on mielestäni käytetty tyhmästi. Samasta neliömäärästä olisi varmasti saanut vaikkapa isohkon yksiön kunnon keittiöllä ja kylppärillä sen sijaan, että meillä on nyt yhteensä viisi erillistä pikkutilaa täynnä tavaraa.
Yllä on otos keittiöstämme. Kuten kuvasta näkyy, myös pesukone sijaitsee keittiössä jääkaapin ja hellan välissä. Kun pesukone pari vuotta sitten vaihdettiin, piti molemmat ympäröivät kodinkoneet ensin siirtää pois paikoiltaan ennen kuin vanha pesukone saatiin nurkasta pois ja uusi tilalle. Toisin kuin Suomessa, ranskalaisissa asunnoissa kodinkoneet ovat harvoin kiinteitä; kullakin asukkaalla on yleensä oma jääkaappi, hella jne., jotka otetaan muutettaessa mukaan. Tavallisesti Ranskassa ostettava/vuokrattava asunto on siis aivan tyhjä, ja jokainen tuo omat laitteensa mukanaan.
Tuo hyllyn päällä oleva uuni ei muuten ole mikro, vaan tavallinen pieni sähköuuni. Meillä on kaasuhellan yhteydessä myös normaalikokoinen kaasu-uuni, mutta emme käytä sitä koskaan. Sen sytyttäminen on inhottavaa (uuniin tulee kuulemma valtava liekki, vähän kuin sytyttäisi takkaan tulen) ja sitä paitsi säilytämme uunissa kaikenlaisia kakku- ja uunivuokia, joille ei muuten olisi säilytystilaa. Minisähköuuni on näppärä ja se lämpeää nopeasti. Ainoa haittapuoli on uunin pienuus: esimerkiksi valmiista taikinoista saa aina leikata kolmasosan pois, koska normaalikokoiselle pellille mitoitettu taikina ei mahdu pikku-uunin pienelle pellille, ja samaten valmisruoat pitää yleensä lämmittää yksi kerrallaan, jolloin emme voi syödä yhtä aikaa.
Eniten kaipaan täällä suomalaisten keittiöiden kaappi- ja pöytätilaa. Kaikissa niissä suomalaiskodeissa, joissa olen käynyt, on ollut melkein seinien täydeltä kaappeja ja tiskipöydän lisäksi ainakin yksi työpöytä; meidän ranskalaisessa keittiössämme on ainoastaan allaskaappi lavuaarin alla ja yksi itse rakennettu pieni kaappi lavuaarin yläpuolella eikä muuta laskutilaa kuin kiinni oleva hellan kansi ja tiskialtaan kapea reuna. Kattiloita, paistinpannuja, kulhoa, vispilää ja kauhaa säilytetään allaskaapissa, juomalaseja yläkaapissa ja lautasia olohuoneen ruoka- ja sekatavarakaapissa. Kaikenlainen ruoanlaittoon kuuluva pilkkominen, leikkaaminen yms. täytyy tehdä olohuoneen puolella ruokapöydän ääressä. Mainittu pöytä on muuten myös asunnon ainoa ja kahdelle hengelle mitoitettu, joten samaan aikaan ei voi tehdä kahta pöytätilaa vaativaa asiaa. Helsingin Sanomien lukeminen täällä olisi hankalaa, koska Hesari tuskin mahtuisi kokonaan auki pöydälle. Onneksi La Provence on suunnilleen Iltalehden kokoinen!
Tässä kuvassa on asuntomme toinen ikkuna. Meillä ei ole lainkaan varsinaisia pieniä ikkunoita, vaan molemmissa huoneissa on tällainen lasiovi, jonka edessä on kaide. Oven ja kaiteen väliin jää noin jalkaterän pituinen väli, joten sitä voinee kutsua ranskalaiseksi parvekkeeksi. Talon toisella puolella on kaksi oikeaa parveketta/asunto, mutta koska meidän molemmat ikkunamme antavat pohjoisen puolelle, ei meillä ole parvekkeita ollenkaan. Ovien eteen taitellaan hämärän tultua puiset, kolmiosaiset ikkunaluukut. Monet ranskalaiset ovat ihmetelleet, miksi Suomessa ei ole ikkunaluukkuja; eikö meillä ole valtavasti asuntomurtoja, kun ikkunoiden edessä ei ole luukkuja estämässä sisäänpääsyn? Ikkunaluukkuja on muuten sekä perinteistä, sivuille aukeavaa mallia että moderneja, säleverhon tapaan ylhäältä alas laskettavia.
Ylempänä mainitsinkin, että WC ja kylpyhuone ovat meillä erikseen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että WC:ssä on tosiaankin pelkkä pytty ja kädet käydään erikseen pesemässä kylppärissä. En ole vielä koskaan käynyt sellaisessa ranskalaisessa asunnossa, jossa olisi ollut erilainen systeemi; eräät tuttuni ovat kummastelleet suomalaista tapaa yhdistää WC ja kylpyhuone tai vähintäänkin sijoittaa WC:hen käsienpesumahdollisuus. He eivät kuulemma voisi kuvitellakaan peseytyvänsä samassa tilassa, jossa on WC.
Kuvan oikeassa alareunassa näkyy myös vaatekaappini. (Onneksi olin juuri ennen kuvan ottamista taitellut vaatteeni siististi...) Asunnossamme on yksi ainoa sisäänrakennettu kaappi, joka sijaitsee ulko-oven vieressä ja jossa säilytetään talvitakkeja, sateenvarjoja sun muita tilaavieviä tavaroita. Kaikki muut kaapit on pitänyt itse ostaa huonekalukaupoista. Makuuhuoneeseen mahtuu vain kaksi kaappia, jotka tietenkin ovat tupaten täynnä E:n vaatteita, joten minä säilytän omia puseroitani ja t-paitojani olohuoneessa jakkaralla ja tungen vaatekaappeihin vain housut ja hameet sekä ripustamista vaativat vaatteet. En tiedä, kuinka paljon valmiita kaappeja ja kaappitilaa ranskalaisissa asunnoissa keskimäärin on, sitä ei varmaankaan voi yleistää. Meidän asuntomme suunnittelijan on ollut pakko olla mies, jolla ei ole paljon vaatteita ja joka ei laita ruokaa, niin järjetön kaappitilanteemme on! Ennen jokaista pientäkin hankintaa täytyy ensin miettiä, minne uusi tavara sijoitetaan. Pari vuotta sitten halusin ostaa E:lle syntymäpäivälahjaksi espressokeittimen, mutta en voinut, koska sille ei löytynyt asunnosta säilytyspaikkaa. Jääkaapin päälle mahtuu vain yksi kahvinkeitin kerrallaan... Useimpia pikkukodinkoneita, kuten leivänpaahdinta, säilytämme olohuoneen nurkassa alkuperäisessä pakkauslaatikossaan, josta ne otetaan esille aina tarvittaessa. Ylemmässä valokuvassa näkyy keittiön ainoa sähköpistoke, jota käytetään vuorotellen pesukoneeseen, uuniin, leivänpaahtimeen ja kahvinkeittimeen. Aamiaisella on näin ollen tarkkaan mietittävä, missä järjestyksessä mitäkin tehdään, sillä leipää ei saa paahdettua samaan aikaan kuin kahvia keitetään eikä kumpaakaan voi tehdä ennen kuin maito on lämmitetty kattilassa, sillä mainitut pikkuaparaatit täytyy tietenkin laskea kiinni olevalle hellankannelle...
Kaikesta huolimatta meillä ei juuri ole varaa valittaa, vaikka makuuhuoneen katonrajassa näkyykin epäilyttäviä tummia tahroja. Asuntomme sijaitsee 80-luvun alussa rakennetussa talossa eikä 1600-luvun talossa, kuten suurin osa Aixin ydinkeskustan asunnoista. Asuntomme on kohtuullisesti lämmitetty eikä meillä ole hämäräperäisiä sähköviritelmiä. Ikkunatkin ovat kaksinkertaiset, mikä on harvinaista ainakin vanhemmissa ranskalaisissa kodeissa.
Yleisesti olen saanut sellaisen käsityksen, että kaikenlainen remontointi tehdään täällä vasta tarpeen vaatiessa eikä ennalta ehkäisevästi. E:n isä asuu 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa, johon ei ole sittemmin koskettu. Meidänkään 30-vuotiaassa kerrostalossamme ei ole ikinä tehty julkisivuremonttia, putkiremonttia tai muutakaan vastaavaa; vuotava kattokin korjattiin vasta hirmuisen väännön jälkeen. Mainittakoon, että talon yhdeksästä asunnosta vain E. ja yksi naapuri asuvat omistusasunnossa, muut ovat vuokralaisia, eikä näiden asuntojen omistajia tunnu erityisesti kiinnostavan, missä kunnossa talo on. En ole koskaan asunut Suomessa vuokralla enkä tiedä, miten meillä menetellään, mutta ainakaan täällä ei vuokralaisilla ole lupaa tulla yhtiökokouksiin eikä heillä ole sananvaltaa yhteisissä päätöksissä, vaan vain omistajat päättävät.
Tässä siis vuolassanainen esittely asumisesta Ranskassa yleensä ja eräässä tietyssä asunnossa erityisesti. Kysymyksiä ja kommentteja saa mieluusti esittää, ja tosiaan olisi mukava kuulla muidenkin ulkosuomalaisten, ei vain Ranskassa asuvien, kommentteja ja kokemuksia asumiskulttuurista eri maissa.
17 kommenttia:
keittiön puuttellisuus ois mulle ihan kauhee juttu, se on mulle nii tärkee osa kotia :)!
Ei suomessakaan vuokralaisil oo oikeuksia yhtiökokouksiin tai päätösvaltaa. Täällä nyt onneks sentää yleisesti yhtiöt peruskorjataan ja pidetään kunnossa.
Voi tästä riittäisi juttua ja jos sopii teen ihan postauksen aiheesta! Asuimme Ranskassa viidessä eri osoitteessa, joita olisi kiva itsekin vähän muistella :).
Barcelonassa asunnot ovat ihan omanlaisiaan, ainakin täällä Eixamplessa, jossa on paljon modernista-taloja, jollaisessa itsekin asumme. Asuntoja on tullut viime aikoina kierreltyä ostomielellä ja kaikenlaisiin virityksiin sitä onkin saanut törmätä!
Kaikkeen tottuu ja maassa maan tavalla...Joskus toivon, että meillä olis 100neliötä vähemmän, mutta ei tässäkään liikaa tilaa tunnu olevan. Asuin vuoden 32neliöisessä yksiössä, joten pieneen tilaan mahtuu paljon, sopu sijaa antaa.
Tänään piti pesemäni ikkunoita, joita on runsaasti, mutta siivutin kaalia niimpal vauhdilla, että vetäisin peukkuuni komean haavan ja pääsin pälkähästä. Teidän klasit on sitten äkkiä kirkkaat, kun on suomalaiset Sinitkin.
Tulepa tänne viikkaamaan paitoja, mä en saa millään noin nättiä pinoa.
Irlannissa on myos jossain vanhemmissa taloissa erillisia vessoja, joissa ei ole ollenkaan lavuaaria. Puistattava ajatus, etta joutuu koskemaan ovenkahvoihin/-nuppeihin yms., ennenkuin paasee pesemaan kadet :o Sitten loytyy vastaavia vessoja, joissa on aivan minimaalisen kokoinen kasienpesulavuaari. Ne ovat mielestani todella sopoja, mutta niiden kanssa saa varoa, ettei kaanna hanaa liian kovalle ja saa vesia syliinsa. Useimmiten on kuitenkin yhdistetty vessa/kylppari.
Minusta taas on ihanaa, että vessa ja kylppäri ovat erikseen! Tosin näissä erillisissä vessoissa on aina ollut käsienpesuallas, mikä on kiva.
Yhdeksi kriteeriksi asuntoa etsiessä kannattaa ottaa se, että sinne saa vietyä tavarat portaita pitkin, ettei tarvitse ikkunasta viedä. Luulisin ainakin että se on kallista puuhaa. Vaan niin ne näyttää kulkevan matot, sängyt ja mööpelit nostureillakin.
Tuli mieleen, että nk. amerikkalaiset eli avokeittiöt ovat täällä nykyään aika suosittuja, ehkä moni muukin on kyllästynyt noihin pieniin keittiökopperoihin?
Millainen muuten olisi unelmiesi asunto?
huonot säilytysmahdollisuudet ja vuokra-asuntojen pienuus - ainakin vuokraan nähden - taitaa olla tämän maan asuntojen pahimpia ja yleisimpiä vikoja. ja sitten se vuokranantajien outo välinpitämättömyys omaa omaisuuttaan kohden. Arlesin talomme omistaja vähät välitti, vaikka ilmoitimme katon osittain vajonneen, kunnes sanoimme sisään jo satavan ja talon olevan kohta kokonaan piloilla ja että me joka tapauksessa voimme muuttaa pois, mutta että omistaja ei sitten enää voi nauttia vuokratuloja sanotusta talosta (kuka vuokraisi häneltä talon, jonne sataa sisään?). nyt pitäisi keväällä katto korjattaman ja samalla ikkunat vaihdetaan uusiin.
Hollannissakin asunnot vuokrataan tyhjinä, eli ei ole hellaa tai muita koneita. Samoiten yleensä ei ole lattiaakaan (muuta kuin se perusbetoni): laminaatti tai matto pitää aina laitattaa itse, vaikka asuisi talossa tyyliin puoli vuotta. Tuota asiaa olen aina ihmetellyt täällä, mitä tuhlausta!
Täälläkin on yleistä, ettei vessa ja pesutila ole samassa huoneessa. Nykyään minäkin koen vessan + pesutilan yhdistelmän samassa huoneessa aika epähygienisenä, olen tainnut vähän hollantilaistua.
"En ole vielä koskaan käynyt sellaisessa ranskalaisessa asunnossa, jossa olisi ollut erilainen systeemi;"
Meillä oli yhdessä kimppakämpässä! Se oli se, jossa oli vessassa myös telkkari :D
http://pics.livejournal.com/menthe_foret/pic/00026cxx/
(ei se televisio ei toiminut)
Pitääkin linkittää tämä postaus kunhan edistyn kirjoittamaan uudesta kämpästämme.. ja niistä entisistä.
Kalustetut ja/tai varustellut keittiöt muuten yleistyvät vuokra-asunnoissa. vuokranantajat ovat huomanneet, että jos remppaa asuntoaan, siihen kannattaa laitattaa samalla keittiö. Menee helpommin vuokralle.
Tietenkin vain JOS remppaa asuntoaan. Kuten Airelle sanoi, monet ovat ihmeen väliinpitämättömiä omaisuudestaan...
Suomessa saa vuokralainen osallistua yhtiökokoukseen niiltä osin kun käsitellään asukkaiden yhteiskäytössä olevia tiloja. Niiden käytöstä ja esim. remontoinnista saa vuokralainen tehdä myös esityksiä yhtiökokouksessa ilman valtakirjaa. Kaikki isännöitsijät eivät vain ole tästä pykälästä tietoisia.
Ranskan vaihtovuonna kimppakämpässä oli oikein hupaisaa se, että mun makkarissa oli kyllä kaappi, jossa oli käsienpesuallas, mutta ei mitään muita kaappeja esim. just vaaatteita varten. Toisaalta oli kauheen kiva, ettei tarttenu lähtee kovin kauas peseen hampaita... :)
Vaihtarivuotena asuin kämpässä, jossa oli sekä kaappitilaa että suihku + wc + lavuaari samassa tilassa. Ehkä minulla kävi hyvä tuuri, sillä en voi käsittää sitä, että kädet pitää mennä pesemään johonkin muualle. Pelkässä pyttyvessassa ei ainakaan käytetä kuukuppia.
Minäkin olen kaksi kertaa asunut kämpässä, jossa vessa oli kylppärin kanssa yhdessä. Toisessa paikassa meitä oli 5, joten aamuhommien kanssa oli välillä järkkäämistä. Kerran vessa oli kylppärin "sisällä", mutta erillisessä huoneessa ja vastakohtaisesti toisessa paikassa piti ohittaa olohuone ja makuuhuone kylppäriin mentäessä joten kädet oli paljon helpompi pestä viereisessä keittiössä, kun hiihtää kämpässä edestakaisin. Tämä on kyllä aina saanut minut miettimään, että onpa ranskalaiset jokus outoja...
Joskus olen asunut kalustetuissa asunnoissa ja joskus tosiaan tyhjissä ei ole kuin lavuaarikaappi! Toisaalta en ole ikinä asunut yksin, joten isommissa kämpissä on yleensä säilytystilaa ihan kaikille kamoille. Kerran huoneeni oli tosi pieni koppero, johon ei paljon mitään pikkusängyn ja yhden kaapin lisäksi mahtunut, olohuoneen hylly olikin sitten täynnä kenkiä ja kirjoja!
Asuin pari vuotta CROUSin pienessä kalustetussa yksiössä, joka silloin about 10 vuotta sitten oli aika uusi. Siellä oli kyllä vain pesutila, jossa siis sijaitsi myös wc...
Lukiessa alkoi hetki hetkeltä tuntumaan enemmän ja enemmän siltä, että meidän mökkiolot on sittenkin aika yleelliset:-)
Keittössä on kaks pistorasiaa, työpöytää vähän ja kaappejakin pari. Ja ulkohuussin portailla käsienpesua varten vettä kanisterissa:-)
Mä oon asunut muutamassa osoitteessa Alankomaissa, enimmäkseen tosin opiskelija-asunnoissa. Kyseiset opiskelija-asunnot eivät tosin ole yhtään verrattavissa suomalaisiin vastaaviin. Ne on yksityisen omistamia isoja asuntoja, joissa jokaisella on oma huone ja keittiö jaettu. Yleensä ne on tosi huonossa kunnossa ja likaisia (koska hollantilaiset opiskelijat menee viikonloppuisin kotiin äidin hoitoon eivätkä vaivaudu siivoamaan). Opiskelija kämppiin kuuluu toisinaan lattia, toisinaan se pitää ostaa edelliseltä asukkaalta erikseen. Keittiö on varusteltu lautasia ja ruokailuvälineitä myöten, mutta vain alankomaalaiseen tapaan: uuni ei ole integraalinen osa keittiötä (meidän vuokranantaja kieltäytyi ostamasta uutta kun uuni hajos).
Alankomaalaisista taloista ei ole muutenkaan kovin montaa hyvää kokemusta. 2/4 talossa on ollut hometta josta olen saanut terveysongelmia, ensimmäisestä melko haitallisia. Ne on aina kylmiä ja vetoisia ja liian kalliita kokoon ja varusteluun nähden.
Mutta tuosta vessan ja kylppärin erillisyydestä olikin kiva lukea. Meillä oli yhdessä kämpässä vessa minilavuaarilla sekä kylppäri jossa oli vessa. Mutta kyllähän tuo johonkin logiikkaan sopii että hygieniasyistä nuo on eri huoneisiin sijoitettu. Tosin edes se pieni lavuaari olisi samoista syistä melko tarpeellinen.
Nykyisessä kodissa vessa on eri kerroksessa kuin kylppäri, eikä lavuaarista tietoakaan (kädet siis pestään keittiössä). Mutta ehkä se lavuaari olisi jo vähän liikaa toivottu, onhan meillä myös vino lattia ja seinät, ja talo on rakennettu 1902. Vanhat kaupungit on kyllä kauniita mutta damn kun ne asumukset on sitten kans sitä luokkaa. (Jopas tuli tarinaa, taidankin kirjottaa siitä itsekin blogiini).
Lähetä kommentti