Verkot vesillä

Postilaatikkoomme Aixissa oli yllättäen ilmestynyt tällainen tiedonanto:

(klikkaa halutessasi isommaksi; osoitetietoni päiväyksen alla on piilotettu post-it -lapun alle)

Tietääkseni en ole hakenut töitä Aixin Musée Granet'sta, mutta koska sieltä ystävällisesti ilmoitettiin hakemukseni vastaanottamisesta ja pyydettiin lähettämään liitteenä tullut esitäytetty lomake paluupostissa takaisin, minähän toki lähetin. Kirje ja lomake on todellakin osoitettu nimenomaan minulle, koska sekä kirjeen osoite että lomakkeen esitäytetyt tiedot syntymäaikaa ja Suomen kännykkänumeroa myöten ovat täysin oikeat. Harvoin sitä saa suoraan kotiinsa pyynnön lähettää työhakemus mahdolliseen työpaikkaan...! Ainoa keksimäni selitys on, että Aixin kuntayhtymä CPA on kuin onkin säilyttänyt syksyllä lähettämäni yleisluontoisen hakemuksen ja delegoinut sen nyt edelleen sopivaksi katsomaansa paikkaan.

Mikäpä siinä, oikein mielelläni menisin töihin Granet-museoon; etenkin, kun tänä kesänä sinne odotetaan vähintään kesän 2006 historiallisen Cézanne-näyttelyn veroista yleisöryntäystä (tuolloin näyttelyn näki 450 000 kävijää). 25.5.-27.9. museossa on nimittäin esillä Picasson ja Cézannen töitä yhdistelevä näyttely, joka esittelee Cézannen maalausten vaikutusta Picasson tuotantoon. Lippuja on myyty jo reilu kuukausi, ja Aixista lähtiessäni niitä oli mennyt kolmisen tuhatta. Parhaillaan luku lienee jo reilusti suurempi. Museossa siis varmasti tarvitaan kielitaitoista ja kulttuurista kiinnostunutta työvoimaa, ja E. uskookin minun olevan vahvoilla rekrytoinnissa. Lisäksi museo sijaitsee aivan Aixin ydinkeskustassa, kahden korttelin päässä Cours Mirabeaulta ja viiden minuutin kävelymatkan päässä E:n työpaikalta. En kuitenkaan halua hehkuttaa ennen kuin tuloksista huhtikuussa ilmoitetaan. Lomakkeessa kysyttiin mm., onko minulla B-luokan ajokortti, johon minun oli pakko tarkentaa, että osaan ajaa vain automaattivaihteista autoa; kysymykseen omasta tai säännöllisesti käytettävissäni olevasta autosta minun oli vastattava kieltävästi. Toivottavasti auton omistaminen ei ole rekrytoinnissa ratkaiseva tekijä. Osaisin kyllä opastaa turisteja, valvoa maalausten koskemattomuutta tms. ilmankin autoa.

Tämän lisäksi täytin vähän aikaa sitten profiilini ja CV:ni Monster.fr-rekrytointisivustolle, ja mahdollisuuksieni maksimoimiseksi luovutin CV:ni myös E:n isän naisystävälle, jonka korkeasti koulutetuilla lapsilla kuulemma on suhteita siellä sun täällä. Kovin paljoa en siltä porukalta odota, mutta suostuin, koska he itse ehdottivat avustusta työnhaussani. Eihän sitä paitsi koskaan tiedä, vaikka sitä kautta jotain löytyisikin: tuttavien suositukset eli piston on todennäköisesti tehokkain tapa saada töitä Ranskassa. Mitä laajempi ja vaikutusvaltaisempi tuttavapiiri, sitä parempi näkyvyys työmarkkinoilla.

Jotta elämä ei menisi pelkäksi työstä stressaamiseksi, ulkoistan itseni säännöllisesti virkistävään pakkasilmaan pois Internetin houkutuksista ja työpaikkasivuilta. Eilen kävimme pitkästä aikaa lounaalla Duussin kanssa (kiitokset vielä kerran, oli hurjan kiva nähdä!) ja illalla lähdin vielä elokuviin. Kerrankin Turussa on samanaikaisesti runsaasti kiinnostavaa leffatarjontaa. Valitsin lopulta suloisen Bolt-koiran seikkailut kolmiulotteisena ja olin todennäköisesti ainoa lapseton aikuinen koko valtavassa Kinopalatsin kakkossalissa. Bolt oli kyllä lutuinen ja muistutti hurjasti Mirkkua, ei tosin ulkonäöltään, mutta käytökseltään. Boltin tavoin myös Mirkku ärhentelee leluilleen, kantaa niitä edestakaisin, heittäytyy välillä selälleen rapsuteltavaksi ja nuoleskelee kasvoja.