Musiikki-inventaari

Useimmilla meistä on jokin tietty tavara, yksi tai useampi, joka seuraa mukanamme minne ikinä menemmekään: puhelin, lempikirja, vesipullo, huulipuna... Minulla se on (kaikkien edellämainittujen lisäksi) iPod, rakas vaaleanpunainen ystäväni. Kohta kolmeen vuoteen en ole tehnyt ainuttakaan auto-, juna- tai lentomatkaa ilman LV:n monogrammikotelossa matkustavaa uskollista kumppaniani. Pelkään kuollakseni, että iPodini jonain päivänä väsyy ja hylkää minut (enkä vähiten siksi, että kallis kotelo jäisi tuolloin täysin virattomaksi). 

Vuosien saatossa iPodille on kertynyt jos jonkinlaista laulua ja soittoa, yhteensä 714 kappaletta. Tein viikonloppuna huvikseni inventaariota iPodini sisälmyksistä ja muistutin mieleeni, mitä kaikkea sieltä taas löytyykään. Seuraavassa Top 10 -listani:

1. Mireille Mathieu (399 kappaletta)

2. Laura Pausini (73)

3. Lynda Lemay (30)

4. Sheila (24)

5. Nana Mouskouri (23)

6. Dalida / Barbra Streisand (20)

7. Anna Eriksson (16)

8. Abba (14)

9. Claude François / Mecano / Bénabar (12)

10. Lara Fabian (7)

Edellä mainittujen lisäksi minulla on koossa sekalainen seurakunta mitä erilaisimpia laulajia Karita Mattilasta vanhoihin euroviisuvoittajiin. iPodiltani löytyvät mm. Monacon prinsessa Stéphanien Ouragan-hitti, Katri Helenan Viimeinen kuulutus (jälleen yksi surullinen lentokenttäbiisi!) sekä Céline Dionin viisuvoitto vuodelta 1988, Ne partez pas sans moi. En siis kuuntele pelkästään Mireilleä, vaikka niin voisikin luulla! 

Tuorein tuttavuuteni on Bénabar, Ranskassa varsin suosittu auteur-compositeur-interprète eli kappaleensa itse säveltävä ja sanoittava laulaja. Mireillekin mainosti joskus jossain kuuntelevansa mielellään Bénabaria. Fnacilta irtosi kympillä miehen läpimurtolevy Reprise des négociations (2005), josta innostuin saman tien. Bénabarin ääni ei ole kummoinen, mutta tekstit ehdottomasti kuuntelemisen arvoisia. 

Ne ovat välillä humoristisia ja oivaltavia, kuten Le fou rire -kappaleessa, jossa kertoja saa ylivoimaisen naurukohtauksen kesken hautajaisten vanhan tädin liukastuessa soralla ja nauru tarttuu vastustamattomasti koko saattoväkeen, tai laulussa nimeltä Les épices du souk du Caire (Kairon basaarin mausteet), jossa irvaillaan ihmisten vimmalle ottaa valokuvia lomamatkoiltaan: "Olivat ne sitten värillisiä tai mustavalkoisia, hui kauhistus, otamme kaikki jatkuvasti samanlaisia valokuvia: isot takana, pienemmät edessä -- Mikä ajaa meidät ottamaan kuin liukuhihnalta samanlaisia, sata kertaa nähtyjä kuvia, ne eivät edes ole kauniita, mutta sentään itse otettuja eikä postikortteja -- Koskaan en ole nähnyt kenenkään seinällä kuvaa alastomasta tyttöystävästä enkä pomon kuvaa olohuoneessa, mutta merenrantakuvia, voi v***u, niitä me osaamme ottaa!" Toiset taas kertovat koskettavastikin nykyajasta ja tavallisesta, jokapäiväisestä elämästä ongelmineen. Esimerkkinä kappale Qu'est-ce que tu voulais que je lui dise ? (Mitä minun olisi pitänyt sanoa): "Pieni tyttö istuu itkien, isommat leikkivät ilman häntä -- hän on kuulemma liian pieni, naruhypyssäkin on VIP-ihmisiä, niin lastentarhassa kuin yökerhossakin -- Mitä minun olisi pitänyt sanoa, totuusko? että kaikki muuttuu aina vain huonommaksi? -- Nainen kätkee kyyneleensä kahvia keittäessään, pomo ei ollut ylpeä itsestään, mutta väkeä on pakko vähentää -- pahvikansiot, koulutushakemukset, hyvin järjestetyt paperit, työnhakukirjeet, yhdellä surun ja raivon liikkeellä hän paiskaa lattialle palkkakuittinsa ja työharjoitteluhakemuksensa -- Tämä vanha ja väsynyt mies, joka kaipaa Algeriaansa päivin ja öin, nykyään häntä juuri ja juuri siedetään, hänhän on ollutkin täällä vasta 30 vuotta -- hän ei koskaan saa omistusasuntoa, vaan nukkuu palvelijanhuoneessa tässä Voltairen, valistuksen ja ihmisoikeuksien maassa -- Torjuttu laiton maahanmuuttaja lähtee hyvästelemättä ja kiittämättä meitä ilmaisesta lentolipusta takaisin kotimaansa kurjuuteen -- hän ei sentään saisi unohtaa, että kaikkien kaupungintalojemme seinään on kaiverrettu sana veljeys" 

Yksi Bénabarin tunnetuimmista kappaleista on Le dîner, Illallinen, jossa kertojaa ei huvita lähteä illalliselle ystävien luokse ja hän keksii miljoona tekosyytä pysyä kotona: "Hitot niistä, ei mennä, piiloudutaan sen sijaan lakanoiden alle ja tilataan pizzaa, vain sinä, minä ja tv; soitetaan niille ja pyydetään anteeksi, keksitään jotain, sanotaan ystävillesi ettemme pidä heistä, mitä väliä"

         

Millaista musiikkia teidän lukijoiden iPodeilta/CD-hyllyistä/levysoittimista löytyy?