Viikonloppuretkellä, osa 1

Me saimme viime viikonvaihteessa nauttia pitkästä viikonlopusta, sillä E. oli ottanut perjantaina ja maanantaina vapaapäivän töistä. Minä halusin ehdottomasti lähteä jonnekin, mutta koska yöksi hotelliin jääminen on sekä kallista että vaivalloista, päädyimme tekemään pari päiväretkeä lähiseudulle.

Perjantai-iltapäivän vietimme La Barbenin eläintarhassa, jonne olen jo pitkään halunnut päästä. Olen viimeksi käynyt eläintarhassa ala-asteikäisenä, ja Barbenissa riittää eksoottisia elukoita ihailtavaksi. Elefanttien, kirahvien ja kissapetojen lisäksi teimme etäistä tuttavuutta mm. seuraavanlaisten nelijalkaisten kanssa:

Tylppäkuonoiset tapiirit muistuttavat virtahevon ja possun risteytystä. Samassa aitauksessa oli nähtävissä myös lutuinen jättimarsun näköinen kapybara eli vesisika:

Kunnon suomalaisena piti tietysti käydä katsomassa karhuja:

Ihmiset kuuntelivat karhuhäkillä ihmeissään, kun selostin E:lle, että meillä Suomessa asuu karhuja vapaana metsissä ja että ne välillä eksyvät kaupunkiin asti. Ranskassa on karhuja ehkä kuusi kappaletta ja nekin on tuotu tänne Itä-Euroopasta. Tosin citykarhuajatus ei välttämättä ole tässä kaupungissa enää aivan vieras: viime viikolla La Provencen etusivulla komeili kuva villisiasta, jonka poliisit olivat ampuneet Aixin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa puistossa.

Julmia susiakin meidän suomalaismetsissämme liikkuu:

Tämä yksilö tosin mieluummin torkkui ja haukotteli.

Yksi suloisimmista näkemistäni otuksista oli suricate eli nelisormimangusti (onneksi meillä on Wikipedia...!). Suricate vilistää ympäriinsä, katoaa välillä kallionkoloon, ilmestyy taas ja nousee vähän väliä pystyyn tarkkailemaan ympäristöään:

Herttainen oli myös pientä kengurua muistuttava vallabi:

Ehdoton suosikkini kaikista eläimistä on kuitenkin lémurien, Madagaskarilla elävä kissamaki-puoliapina. Ovelan näköiset puuhkahännät hyörivät ja pyörivät, kiipeilivät, ajoivat toisiaan takaa ja tekivät hurjia akrobaattisia temppuja puiden oksilla ja aitaukseen kiinnitetyssä verkossa: