Aiemman postauksen kommenteissa pyydettiin ohjeita ranskalaisen työhakemuksen laatimiseen. Stazzy kirjoitti aiheesta kattavasti jo maaliskuussa, mutta minäkin kannan nyt korteni kekoon tuoreiden, työhakemusoppaista ammentamieni neuvojen avulla. Pääasialliset lähteeni ovat T. Boulic-Palewski: Les mots clés de la lettre de motivation sekä J-M. Engelhard: Réussir son CV.
Aloitetaan aivan alusta. Työhakemus on kaksiosainen ja käsittää sekä varsinaisen hakemuskirjeen, lettre de motivation tai LM, että ansioluettelon eli CV:n. Kumpaakaan ei oikein voi kuvitella lähettävänsä työnantajalle erikseen, vaan ne muodostavat kiinteän kokonaisuuden.
CV on lyhyt ja tiivis selostus hakijan opiskelu- ja työhistoriasta. Se alkaa yleensä perushenkilötiedoilla: nimi, osoite, puhelin, sähköpostiosoite ja syntymäaika sekä mahdollisesti kansalaisuus, ainakin jos hakija on ulkomaalainen. Henkilötietojen jälkeen kannattaa laatia accroche, "koukku", joka kiinnittää rekrytoijan huomion. Accroche voi olla ammattinimike, jos hakijalla on jo valmis ammatti, tai se voi muulla tavalla valottaa hakijan kompetenssia tyyliin ingénieur en informatique : 10 ans d'expérience. Jos kuitenkin satut olemaan vastavalmistunut humanisti etkä atk-insinööri, jolla on kymmenen vuoden kokemus, voi CV:si accroche olla esim. jeune diplômée polyglotte, useaa kieltä taitava vastavalmistunut.
Accrochen jälkeen tulee joko työ- tai opiskeluhistoria. Vankan työkokemuksen omaava aloittaa mieluiten expérience professionnelle -otsikolla, jonka alle kirjataan tiiviisti mutta tyhjentävästi (tärkeimmät) työpaikat unohtamatta työtehtävien sisältöä. Vastavalmistuneen puolestaan kannattaa sijoittaa ensimmäiseksi tiedot koulutuksestaan, études tai formation, koska opinnot ovat tässä vaiheessa useimmiten työkokemusta laajemmat. CV-oppaassa korostetaan, että opintojen sisällöstä kannattaa kertoa mahdollisimman paljon: sen sijaan, että mainitsee lyhyesti "Master de FLE", on parempi kertoa, että opinnot ovat sisältäneet mm. kielitiedettä, kielen historiaa, latinaa, pedagogisia opintoja ym.
Työkokemuksen ja opintojen jälkeen voi olla hyödyllistä kertoa kielitaidostaan, langues étrangères, varsinkin jos puhuu muutakin kuin englantia. Myös kielitaidon taso on tärkeä mainita: jos osaa ainoastaan lukea hiukan espanjaa, voi joutua noloon tilanteeseen, jos työnantaja haluaa haastattelussa testata hakijan ilmoittamaa espanjan kielen taitoa...
Näiden oleellisten tietojen jälkeen voi vielä lisätä yhden kappaleen, jossa kertoo esim. harrastuksistaan. Tämän osion voi otsikoida vaikkapa loisirs, activités extra-professionnelles tai divers. Käytännössä harrastukset kannattaa mainita vain silloin, kun ne ovat joko erityisen harvinaisia tai merkittäviä (kuten lentolupakirja tai vuorikiipeily) tai jos ne liittyvät kiinteästi haettavaan alaan. Tavanomaiset kiinnostuksen kohteet, kuten elokuvat tai lukeminen, eivät tuo lisäarvoa CV:hen.
Paitsi sisältö, myös CV:n muoto on tärkeä: vastavalmistuneella sen pitäisi mahtua yhdelle sivulle, ja ennen kaikkea sen tulee olla selkeä ja helposti luettava. Käytä tavanomaisia fontteja ja riittävää riviväliä, jätä reunoille vähintään parin sentin marginaalit ja vältä alleviivausten, kursiivin ja lihavoinnin liiallista käyttöä. Yksinkertaisuus on valttia.
Hakemuskirje, lettre de motivation, on hiukan hankalampi laatia. Normaalin kirjeen tapaan se aloitetaan hakijan nimellä ja osoitteella, seuraavaksi tulee vastaanottajan nimi ja osoite sekä päiväys. On hyvä ottaa etukäteen selvää, kenelle hakemus osoitetaan: kirje tekee paremman vaikutuksen, jos lukijasta tuntuu, että kirje on osoitettu nimenomaan hänelle eikä vain anonyymille rekrytoijalle. Eli tähän tyyliin: Mme Dupont, Service Recrutement, Société Générale, 16 Cours Mirabeau, 13100 AIX-EN-PROVENCE. Jos vastaanottajaa ei tiedä, voi nimen tilalle laittaa vaikkapa Madame ou Monsieur le responsable du recrutement. Pääasia on, että kirje on selkeästi osoitettu tietylle yritykselle eikä samaa hakemusta ole monistettu ja jaettu kaikkialle. Puhuttelu on samoin olennaisen tärkeä: jos vastaanottaja on Mme Dupont, kirje aloitetaan Madame, muussa tapauksessa Madame, Monsieur. Ennen puhuttelua tulee kuitenkin muistaa kirjeen aihe, objet, jossa kerrotaan kyseessä olevan hakemus tiettyyn tehtävään. Mainittava on myös, onko kyseessä avoin hakemus vai vastaus työpaikkailmoitukseen. Ensimmäisessä tapauksessa aihe voi olla esim. Candidature spontanée pour un poste de chauffeur de bus, jälkimmäisessä taas Réponse offre d'emploi référence 1234 (chauffeur de bus).
Periaatteessa hakukirje on kolmiosainen: moi-vous-nous eli minä-te-me. Ensin hakija kertoo itsestään ja osaamisestaan, sitten yrityksestä, johon hakee, ja lopuksi hän esittelee, mitä hyötyä yritykselle olisi juuri hänen palkkaamisestaan. Käytännössä ensimmäisessä osassa hakija kertoo, miksi hän haluaa juuri kyseiseen paikkaan töihin ja miksi hän soveltuu juuri haettavaan tehtävään. Osaaminen on perusteltava konkreettisesti CV:n avulla: sen sijaan, että hakija pelkästään luettelee olevansa kielitaitoinen, asiakaspalveluhenkinen ja oma-aloitteinen, kannattaa esitellä, miten näitä ominaisuuksia on hyödyntänyt työelämässä. Kirjastohakemuksessani minä mm. kerroin tottuneeni kirjakaupassa neuvomaan asiakkaita sopivien kirjojen valinnassa ja käyttäväni nykyisessä työssäni päivittäin vieraita kieliä.
Toisessa osassa on hyvä mainita muutama seikka yrityksestä, jotta työnantaja näkee hakijan tietävän, minne on hakemassa. Kolmas osa on tärkeä synteesi hakijan kompetenssista ja yrityksen tarpeista: minusta ja osaamisestani olisi meille molemmille hyötyä. Kirjaston tapauksessa esimerkiksi minun kielitaidostani voisi olla hyötyä ulkomaalaisten opiskelijoiden neuvomisessa ja pohjoismaalaisen kirjallisuuden tuntemukseni taas voisi hyödyttää kirjastoa, koska se on täällä varsin harvinaista.
Lopuksi kannattaa korostaa olevansa työnantajan käytettävissä haastattelua ja mahdollisia lisätietoja varten: Je me tiens à votre entière disposition pour un entretien que vous voudrez bien m'accorder. Kirjeen lopetusfraasi on Ranskassa äärimmäisen tärkeä ja äärimmäisen koukeroinen, esim. Je vous prie d'accepter, Madame, Monsieur, l'expression de ma plus grande considération (pyydän rouvaa/herraa hyväksymään mitä suurimman arvostukseni ilmaisun) tai Veuillez agréer, Madame, Monsieur, l'assurance de ma plus haute considération (suvaitkaa vastaanottaa vakuutus mitä korkeimmasta arvostuksestani). Siinä missä Suomessa riittää "ystävällisin terveisin", Ranskassa lopetus on pakollinen, mikäli haluaa vaikuttaa sivistyneeltä. Erilaisia lopetusfraaseja löytynee Internetistä pilvin pimein hakusanalla formules de politesse.
Tässä pähkinänkuoressa muutamia perusasioita täkäläisistä työhakemuksista. Toivottavasti näistä ohjeista on apua kommentin jättäneelle lukijalle ja muillekin. Lisävinkkejä ja muuta palautetta saa mieluusti jättää kommenttilaatikkoon – etenkin niiden taholta, jotka ovat jo onnistuneet saamaan Ranskasta "kunnollisia" töitä!
11 kommenttia:
Jeps, kiitos linkityksestä :)
Joo, ihan pari pikku asiaa lisäisin. Sanoitkin, että vastavalmistuneen hakijan ceeveen pitää mahtua yhdelle sivulle. Tämä kannattaa pistää mieleen tarkasti, etenkin jos on tottunut anglosaksisiin kolmen-neljän sivun ansioluetteloihin.
Yksi sivu, maksimissaan kaksi. Mieluiten se yksi. Jaarittelu jätetään motivaatiokirjeeseen.
Toinen... ööö.. mitämämietin. Ainiin. Ranskalaiset hyvin usein merkitsevät niin iän, siviilisäädyn kuin lasten määränkin. Kaikkea ei ole pakko, mutta ikää nyt kysytään viimeistään haastattelussa. Hyvä ja toimiva rivi on myös Nationalité finlandaise. Se kertoo työnantajalle suoraan, että hakija ei tarvitse työ- tai oleskelulupia. (Tai noh, sitä välillä kysytään siltikin, mutta fiksuille työnantajille nyt ainakin kertoo.) Usein, jos hakijalla on eksoottinen sukunimi, ihan Ranskan kansalaisuuskin laitetaan papereihin.
ATK-taidotkin voi mainita, itsellä nykyisen paikan saantiin vaikutti yllättäen se, että hallitsin (huonosti) erään perusmallisen haastattelu- ja tilasto-ohjelman käytön :D Sitä käytiin läpi joskus mun kauppisaikoina, enkä enää uskonut koskaan törmääväni...
Lopetusfraasi on tosiaan tärkeä, mutta siitä ei kannata stressata. Ihan mikä tahansa netistä löytynyt kikkura sopii, jokaiseen kirjeeseen sama. Mieluiten ilman kirjoitusvirheitä ja vaihtaen Madamet ja Mösjööt oikein. :)
Henk. koht. mulla on paljon kokemuksia, että ihmiset yleensä ja työnantajat erityiseen eivät todellakaan tiedä Suomen kuuluvan EU:hun, joten ehdottaisin ihan selkeästi sanottavan Suomen kansalaisuus (EU) tai jotain vastaavaa. just toissapäivänä jouduin sivistämään postirouvaa asiassa (kirjeet kun ei ole saman hintaisia!).
ja sitten juttu, josta et puhunut, Fifi: lettre de motivation on ehdottomasti kirjoitettava käsin! mikä riipii minua suunnattomasti, mutta kaikki työnhakua opettaneet ovat aina painottaneet sitä. en tiedä, josko työnantajat ihan todella luetuttavat kirjeet grafologilla vai mistä moinen vaatimus.
ja kun Ranskassa ollaan, kaikessa kirjeenvaihdossa, ei vain hakupapereissa formules de politesses ja muut kommervenkit, jotka naurattavat suomalaisittain eleettömästi kirjoittamaan oppinutta suunnattomasti, ovat erityisen tärkeitä!
Airelle,
Nykykäsityksen mukaan EI tarvitse enää kirjoittaa käsin. Mainitsinkin asista omassa tekstissäni. Mä olen kirjoittanut elämässäni tasan yhden motivaatiokirjeen käsin.
Eli, suositellaan, että kirjoitetaan käsin vain jos on hakemassa johonkin tosi traditionaaliseen paikkaan (mikäsesittenonkin) tai jos sitä erikseen pyydetään.
Muutos on ehkä tullut sen myötä, että iso iso osa hakemuksista lähetetään sähkösesti.
Tosin, tuosta käsinkirjoittamisesta lienee yhtä monta ohjetta kuin on ohjeistajiakin. Paljolti senkin mukaan mihin ikäluokkaan ohjeistaja kuuluu, ja miten on tottunut omat hakemuksensa tekemään.
Tosiaan, jos hakee johonkin perheyritykseen, jossa tietää, että pomo on seitsemänkymppinen suvun matriarkka, niin sievällä käsialalla kirjoitettu varmaan uppoaa hyvin.
En taas saa sanottua kaikkea kerralla, sori. Tuosta käsinkirjoitusongelmasta ohjeistetaan esim:
- CadresOnline
- France5 emploi
- CarriereOnline
nin, Stazzy, voit olla oikeassa, ohjeet varmaan riippuu niiden antajien iästä. tai sitten etelässä ollaan konservatiivisempia kuin muualla Ranskassa?
enkä minäkään tiedä, miten käsin kirjoitetun hakemuksen voi lähettää sähköisesti;-) mikä tekeekin vielä kummallisemmaksi sen, että ex anpen opastajat vielä muutama vuosi sitten painottivat käsin kirjoittamista, kun samalla se panostaa sähköiseen työpaikan hakemiseen!
onneksi tuskin joudun enää noita kirjoittamaan...
Ehdottomasti vain yksi sivu, oli sitten sata vuotta kokemusta tai ei ! Rekrytoijalla on vain muutama kallisarvoinen sekuntti arvioida CV:n sisältö, ja vähäisinkin tekosyy on suora tie roskikseen.
Minäkin laitan Suomen kansalaisuuden perään maininnan EU...
Nettihakemuksissa loppukaneetit voi onneksi keventää minimiin ("je vous prie d'agréer l'expression de mes sincères salutations"), ja muutenkin ilmaisu on vähemmän koukeroista.
Minulta vaadittiin kerran nettihakemukseen käsinkirjoitettu kirje joka piti skannata ! Nyt on siis sekin nähty ja tehty... =o)
"Ehdottomasti vain yksi sivu, oli sitten sata vuotta kokemusta tai ei ! Rekrytoijalla on vain muutama kallisarvoinen sekuntti arvioida CV:n sisältö, ja vähäisinkin tekosyy on suora tie roskikseen."
Tätä oli muuten hauska vertailla Rumdumin taannoisen kirjoituksen kommenttiboksissa, nimittäin ranskalaisen ja australialaisen CV:n eroja.
Itse olen monta CV:tä ja motivaatiokirjettä lähettänyt ja ojentanut käteen, mutta sitä en ole kyllä vielä koskaan kirjoittanut käsin! Joskus olen nähnyt jossain ilmoituksessa, että on erikseen pyydetty, mutta minulta ei löydy kiinnostusta hakea tuollaiseen yritykseen joka on jäänyt jonnekin keskiajalle...Olen työtä löytänyt, vaikka olen vaan sähköpostilla lähettänyt (massa)kirjeen/
Jes, nyt ennätän vihdoin itsekin mukaan keskusteluun!
Stazzy: ATK-taidot kannattaa tosiaan ehdottomasti mainita, etenkin jos hakee työtä, jossa joutuu käyttämâän tietokonetta (eli melkein mikä tahansa työ nykyään). Minä hallitsen oikeastaan vain Wordin, Internetin ja sähköpostin käytön, joten en ole omaan CV:heni laittanut erillistä ATK-otsikkoa, mutta se olisi takuulla hyödyllinen lisäys.
Airelle: Taidat jälleen olla oikeassa! En ole tullut aiemmin ajatelleeksi mainita erikseen olevani EU-kansalainen, mutta se saattaa todellakin olla erittäin hyödyllinen lisätieto. Haittaa siitä ainakaan ei voi olla.
Kaikille yhteisesti: Itse olen lähettänyt sekä käsin kirjoitettuja kirjeitä, sähköisiä hakemuksia että Wordilla kirjoitettuja printattuja kirjeitä. Jälkimmäisessä tapauksessa on muuten ehdottoman târkeää allekirjoittaa kirje käsin!
Käsin kirjoitettu vs. tulostettu kirje tuntuu olevan yksi työnhaun oleellisimmista kiistakapuloista. Lukemieni työnhakuoppaiden mukaan kumpikin tapa kelpaa, mutta nykyisin kuulemma käsinkirjoitettu kirje alkaa olla entistä harvinaisempi. Oppaissa haastatelluista rekrytoijista puolet arvostivat käsin kirjoitettua kirjettâ, toinen puoli taas teilasi ne. Pitäisi ilmeisesti olla kristallipallo, jotta tietäisi etukäteen, pitääkö rekrytoija käsin vai koneella kirjoitetuista hakemuksista...
Joissakin ilmoituksissa tosiaan mainitaan erikseen, pitääkö hakemus kirjoittaa käsin. Juuri äsken kävelin erään kännykkä- ja valokuva-alan liikkeen ohi (Orange Photo Service), ja ikkunassa oli ilmoitus, jossa kehotettiin jättämään liikkeeseen CV, valokuva ja "lettre de motivation manuscrite".
Hauska palata tähän seitsemän (7!) vuoden takaiseen tekstiin. Asiat ovat tässäkin muuttuneet. Viimeisimmissä tilanteissa virallinen ohjeistus on ollut "älkää ny herranjesta kirjoittako käsin!" ja sitten lisäksi on tullut vielä se, millainen on motivaatio-sähköposti. (lyhyempi ja vähempikiemurainen kuin kirje).
Lähetä kommentti