Siisti sisätyö

Omaan jo huiman kahden illan kokemuksen puhelinhaastatteluista ja olen vielä melko positiivisella mielellä. Yhtään törkeää tapausta ei toistaiseksi ole tullut vastaan; suurin osa tutkimuksesta kieltäytyvistä ihmisistä sanoo aivan asiallisesti, että nyt ei ehdi tai ei kiinnosta. Koska en ole provisiopalkattu, en myöskään ala väkisin maanitella ketään vastaamaan. Jos ei viitsi, niin kiitos kuitenkin ja hyvää illanjatkoa. Olen päättänyt, että kohteliaisuudesta en tingi, vaikka vastaan tulisi minkälaista kommenttia tahansa. Tänään jo eräs mies kehui minua ystävälliseksi. :)

Välillä on hauskaakin soitella satunnaisesti ympäri Suomea ja kuunnella ihmisten erilaisia murteita. Parhaillaan varsin moni kuuluu rakentavan tai maalaavan, vastasipa joku eilen nosturin kopistakin. Olen myös huomannut, että ihmisillä on erikoisia tapoja vastata puhelimeen: nimen tai haloon ohella vastaan on tullut mm. jep, jou sekä Tarzanilla. Vaikka tämä nyt ei suoranainen unelmatyö olekaan, jaksan kyllä kuukauden, etenkin kun asiakkaita ei tässä työssä näe henkilökohtaisesti. Puhelimessa pääsee hankalista tyypeistä helposti eroon.

Muutenkin kaikki on taas vaihteeksi mallillaan. Vein eilen todistusanomuksen tiedekunnan kansliaan, joten valmistun virallisesti ensi torstaina 15.5. Publiikkikutsuunkin olen jo vastannut. Tämän illan erityinen ilonaihe on eBaysta saalistamani harvinainen, 80-luvun alussa ilmestynyt Mireille-aiheinen kirja, jota kohta kömmin ahmimaan peiton alle.