Joulupuu on rakennettu

Aatonaatto on meillä perinteinen kuusenkoristelupäivä, josta en jäisi mistään hinnasta paitsi. Nautinkin tänään vapaapäivästäni ja ajoin Saloon viemään joululahjoja ja koristelemaan joulupuuta. Entiset kuusenkynttilät eivät enää tänä vuonna syttyneet, joten kipaisimme ostamaan uudet, jotka tosin oli tarkoitettu lähinnä ulkokäyttöön. Niin ollen niiden johto on lähes tavallisen sähköjohdon paksuinen, mikä tietysti sisäkuusessa luo vähemmän esteettisen efektin. Näillä kuitenkin pärjäämme tämän joulun, ja ensi vuonna on aikaa hankkia hyvissä ajoin kunnon sisäkäyttökynttilät. Koristin kuusen mahdollisimman yksinkertaisesti punaisilla, sinisillä ja hopeanvärisillä peruspalloilla, sillä en voi sietää kaikenlaista pikkutilpehöörikoristetta, tonttuja, enkeleitä, eläimiä jne. Tosin, koska poikkeus tunnetusti vahvistaa säännön, on meidänkin kuusessamme pallojen lisäksi hopeinen ja kultainen pikkukarhu sekä kaksi minun paperista taittelemaani tähteä, jollaisia puolanopettajani opetti meitä tekemään viisi vuotta sitten puolalaisen tavan mukaan. Tällainen kuusesta lopulta tuli:

Kuva ei ole selkein mahdollinen, mutta kelvannee kuitenkin joulutunnelman luomiseksi blogiin. Seimeni on muuten pöydällä kuusen vasemmalla puolella. Yksi koriste on ylitse muiden, nimittäin vaaleanpunainen pallo, jonka olen saanut lahjaksi amerikkalaiselta tuttavaltamme ensimmäisenä joulunani vuonna 1981:

Kuvassa erottuu hämärästi pallon teksti Baby's First Christmas 1981. Olin tuolloin 10 kk ikäinen. Siitä saakka pallo on aina saanut kunnian olla ensimmäinen kuuseemme ripustettava koriste. Toivottavasti se säilyy ehjänä vielä toiset 26 vuotta, sillä en osaa kuvitella joulua ja joulukuusta ilman ikiomaa vaaleanpunaista vauvapalloani.

Huomenna on vielä viimeinen työpäivä, sen jälkeen rauhoitumme joulunviettoon, ja keskiviikkona näen vihdoin jälleen E:n. Elämä hymyilee.