keskiviikko 30. toukokuuta 2007

Spécialités françaises

Viime aikoina blogisfäärissä on käyty keskustelua tyypillisestä ranskalaisesta elämästä (ks. esim. Pupuce ja Maurelita). Olen itsekin muutaman viime päivän aikana kiinnittänyt erityistä huomiota sellaisiin seikkoihin, jotka Ranskassa tuntuvat aivan tavallisilta mutta joita en syystä tai toisesta osaisi kuvitella tapahtuvan Suomessa.

Olen tehnyt mm. seuraavanlaisia havaintoja:

- Ranskassa auton voi pysäköidä minne tahansa, kuten poikittain kadunkulmaan tai jalkakäytävälle, kunhan laittaa hätävilkut päälle. Kukaan ei kiinnitä asiaan huomiota, mikäli pysäköity auto ei kokonaan tuki liikennettä.

- Täällä on jostain kumman syystä paljon tavallisempaa kävellä kadulla kuin jalkakäytävällä, vaikka kyseessä ei ole kävelykatu. Välillä vain käännytään katsomaan taakse, ettei selän takaa tule autoa. Jos jalkakäytävä ylipäänsä on olemassa, se on tavallisesti niin kapea, että kaksi ihmistä mahtuu juuri ja juuri kulkemaan vierekkäin.

- Vilkas ja leveä katu ylitetään mistä tahansa muualta paitsi suojatieltä vihreän valon palaessa.

- Jalkakäytäviä ja katujen varsia reunustavat metalliset tai betoniset tolpat ja piikit, joihin on kätevä kolhia auton nokka tai takaosa peruuttaessa tai väistäessä jalankulkijoita.

- Pankkikortti ei käy läheskään jokaisessa liikkeessä, sen sijaan shekeillä voi maksaa miltei kaikkialla. Shekin taakse myyjä kirjoittaa ranskalaisen henkilökortin sarjanumeron ja on yleensä aivan hädissään, kun minulta ei löydy täkäläistä korttia eikä siis tarvittavaa numeroakaan.

- Leipomosta ostettu patonki kääritään kämmenen levyiseen paperilappuun. Leipää kuljetetaan pitkin kaupunkia ja pidetään bussin tai metron penkillä tai auton takaluukussa ennen syömistä.

- Varsinkin Aixissa paikallinen erikoisuus on patonki, joka täytetään paistetulla jauhelihapihvillä ja ranskalaisilla perunoilla. Ranskalaiset eivät maistu hyvältä patongin välissä, olen kokeillut.

8 kommenttia:

Mossulan äippä kirjoitti...

Voi jessus,ja sitten jotkut kehtaavat väittää suomalaisia ja Suomea takapajulaksi ja toivovat meille mannermaista elämäntapaa.Hallelujaa ja hiihaa!Nauttikaamme siis modernista elämästämme täällä tuulipukujen ja lenkkareiden ja sujuvan liikenteen maassa!

Duussi kirjoitti...

Patonkia ja ranskiksia, luoja paratkoon! :D Mikäs tuon herkun nimi aixilaisittain on?

Kiva kirjoitus! :) Tällaiset on just niitä parhaita juttuja vieraista maista - nämä oppiakseen ei silti riitä seitsemän vuotta yliopistossa :D vaan pitää vähän käydä näyttämässä nenää maailmalla. :)

Pupuce kirjoitti...

Aikoinaan Bordeauxissa miun herkkua oli kanasandwichit ranskalaisilla, mutta ne ranskikset tuli kyllä siihen sivuun eikä sisälle...

Kulta ei osaa parkeerata mihin sattuu vaan mie joudun aina sitä patistamaan, silloin kun ei normaaleja parkkipaikkoja löydy. Kerrankin piti parkkeerata Astra jalkakäytävälle ja kikkailla sinne suojatien kautta ja noitten tolppien välistä(täällä niitä kutsutaan nimellä "bite" *hihii*).

On tää vaan aika ihme maa.

Anonyymi kirjoitti...

Belgiassa tuo ranskanpotuilla (nehän onkin alunperin belgialaiset!) sisustettu patonkisnäksi on nimeltään mitraillette. Paikallisten perussetti kaljaisen café-illan päälle.

Fifi kirjoitti...

Kivaa kun on näin paljon kommentteja! :)

Duussi: En tähän hätään muista ranskispatongin nimeä, sillä saattaa olla jopa useita eri nimiä ravintolasta riippuen. Ainakin muistan nähneeni sitä nimellä "sandwich steak haché", mikä varmaan kuvaa tuotetta kaikkein parhaiten, paitsi ettei siitä käy ilmi ranskanperunoiden läsnäolo pihvin ohella.

Pupuce: Täälläkin ne tolpat ovat "bites", enkä ole ikinä saanut selville niiden virallista nimitystä. Tuo kelvatkoon paremman puutteessa, ja kyllähän ne vähän sinne päin ovatkin, jos käyttää mielikuvitusta! :D

Maman: Juuh, täällä on takapajulaosastoa ihan riittämiin...! ja monet Suomessa itsestään selvät asiat ovat täällä hienoja huippu-uutuuksia. Tänään esim. tuli ensimmäistä kertaa mahdolliseksi kilpailuttaa sähköyhtiönsä, ja muutama päivä sitten mahdollistui kännykkäoperaattorin vaihto niin, että numero pysyy samana. Suomessahan tuota on tehty jo vuosia...

Maurelita Pligaa kirjoitti...

Hihii, hienoa analyysiä sieltä eteläranskalaisten keskeltä !

Niin ja jalkakäytävät tuppaavat olemaan täynnä parkkeerattuja autoja, isoja roskasäiliöitä ja muuta kamaa - raivostuttavaa, en pysty enää viilettämään fillarilla nopeammin kuin autot ajokaistalla. Ai miten niin ei saisi ajaa jalkakäytävällä ?! =D

Shekitkään ei enää käy kaikkialla ; paikasta riippuen joko visa tai shekit ei kelpaa, joten on pakko olla molemmat. Kâtevää.

Eikö sulla muuten ole ranskalaista henkkaria ? Mulla on carte de séjour vaikken tarvisikaan enää - asioiminen helpottuu kummasti kun löytyy paikallinen lätyskä.

Fifi kirjoitti...

Maurelita: Ei, mulla ei ole mitään pankin tiliotetta virallisempaa ranskalaista asiapaperia. En ole ikinä tullut hankkineeksi carte de séjouria, koska sitä ei ole koskaan missään kysytty. Se kävi kyllä mielessä silloin kun asuin täällä vuoden, mutta nyt oleskelujeni kestäessä vain muutaman kuukauden kerrallaan en ole enää tullut ajatelleeksi asiaa. Kieltämättä se voisi olla hyödyllinen, mutta toisaalta olen pärjännyt pelkillä suomalaisilla papereilla. Nykyään täälläkin onneksi jo uskotaan, että Suomi on EU-maa, jopa postissa...!

Pupuce kirjoitti...

Vuodesta 2003 lähtien sitä ei enää EU-maitten kansalaisilta ole vaadittukaan. Tai ainakaan ns. vanhoilta EU-maitten kansalaisilta eli kaikki nää entiset itäblokin maat ei kuulu tän säännön piiriin. Miksi näin on, sitä en tiedä.