Kesälomatauko on ohi ja blogi heräilee vähitellen pitkäksi venähtäneestä hiljaiselostaan. Vieläköhän täällä on jäljellä muutama kappale sitkeitä ja kärsivällisiä lukijoita? Blogia ei ole missään tapauksessa lopetettu, mutta bloggaajan äärimmäisen hiljainen ja yksitoikkoinen elämä vaikuttaa väistämättä postausten laatuun ja määrään. Joko on jutun juurta tai ei ole, ja loppukesästä sitä oli tavallistakin vähemmän. Piristystä ja vaihtelua yritetään saada aikaan, ja otan aina enemmän kuin mielelläni vastaan postausehdotuksia ja -toiveita.
Laskujemme mukaan lomailimme jo kymmenettä kertaa samassa pikkukylässä ja samassa hotellissa Alpeilla. Tällä kertaa loma sen sijaan alkoi totutusta poikkeavasti, sillä vietimme ensimmäisen lomayön komeassa linnassa Valensolessa, keskellä laventelipeltoja:
Punasisusteinen huoneemme oli nimetty Napoleon III:n puolison, keisarinna Eugénien mukaan:
Ennen kynttiläillallista istuskelimme linnan pihalla lämpimässä kesäillassa:
Vasta seuraavana päivänä suuntasimme varsinaiselle lomaseudullemme. Tällä kertaa saimme aikaiseksi käydä muutamassa sellaisessa paikassa, joihin emme aiempina vuosina olleet vielä tutustuneet. Yksi niistä on Gioberney aivan Valgaudemarin laakson toisessa päässä. Sinne päättyy laakson läpi kulkeva tie eikä eteenpäin ole pääsyä, ellei sitten omaa huomattavia vuorikiipeilytaitoja. Gioberneyssa on pieni hotelli, sieltä lähtee lukuisia patikkareittejä ja ennen kaikkea sieltä avautuu paljon vaikuttavampia vuoristomaisemia kuin 700 m alempana laaksossa sijaitsevalta hotelliltamme:
Gioberneyssä on myös komea vesiputous nimeltä Voile de la mariée eli "morsiushuntu". Olen vuosia halunnut saada siitä valokuvan, ja nyt kun viimein pääsimme paikalle, näky oli kaikkea muuta kuin mykistävän upea:
Normaalisti vesiputous kattaa koko kuvassa tummana näkyvän alueen ja on siis paljon leveämpi ja vuolaampi kuin nyt. Paikallisetkin valittivat, että putous on parhaillaan vain surkea liru ja kalpea varjo entisestään. Tulipa kuitenkin nähtyä edes tämä väsynyt loppukesän versio.
Lähdimme myös eväsretkelle pitkin laaksossa virtaavan Séveraisse-joen rantoja.
Vajaan viiden kilometrin kävelyreitin varrelle osui ihanan paljon eläimiä: kanoja ja kukko, lehmiä, lampaita ja ennen kaikkea kissanpentu!
Ensimmäisen kerran ohi kulkiessamme kissanpentu kurkisteli meitä katolta. Takaisin palatessamme se oli kiivennyt alas ja tuli innokkaasti tekemään tuttavuutta mustan kaverinsa kanssa.
Lampaita tapasimme myös tienposkessa matkalla Ancellen ja Saint-Léger-les-Mélèzesin laskettelukeskuksiin, jotka kesäsesonkina ovat pelkkiä uinuvia pikkukyliä:
Ikivanha kylän yhteinen leivinuuni Ancellessa.
Ihana karitsa! Tämän takia en kykene syömään lammasta...
Kuvia olisi vielä vaikka kuinka paljon, mutta tässä tiivistelmä kaksiviikkoisemme oleellisimmasta sisällöstä: maisemia, eläimiä, aurinkoa ja raitista vuoristoilmaa. Juuri niin mahtava, rauhallinen ja rentouttava kesäloma kuin toivoa saattaa.
9 kommenttia:
Kiva tutustua tuohon alueeseen Ranskassa.
Olipa teillä upea hotelli, oikea kuninkaallisten paikka, ja sinulla päälläsi todella kaunis iltaleninki. Ja nuo kisut ovat ihan ylisuloisia :)
Upeita kuvia, varmasti ollut mukava loma! Ja söötit kissat :-D
Wow, mika hotellihuone! :O
Ja todella kaunis leninki!
Upeita maisemia myos, ja suloisia kissoja + ihana karitsa =D
Ole huoleti - täällä ollaan odottelemassa kuulumisiasi.
Upeat lomamaisemat! Ja kisu on niin...kisu:-)
Lampaidensyömättömyys on hyvä päätös!
Ihana karitsainen.
Sulle on jotain minun blogissa :-)
Vautsi mikä hotelli ja mitkä maisemat! Ja eläimet tietysti! Tuontyylinen reissu kelpaisi mullekin lomaksi sitten joskus taas kun matkailuun on aikaa ja rahaa :)
Kulkukatti,
Kiitos! Mukava kuulla, että lomamuistojeni kautta pääset tutustumaan tuntemattomampiinkin seutuihin. Kisu, varsinkin pienempi, oli aivan käsittämättömän ihana. :)
Riitta,
Kiitos, loma oli mahtava, jälleen kerran! Tosin joka kerta liian lyhyt...
Stello,
Kiitos! Mekko oli kesän paras alennusmyyntilöytö ja juuri omiaan tuollaiseen paikkaan.
Susu,
Ei se sentään Tassua päihitä! :D
Stazzy,
Todellakin! Ajattelin jostain syystä sua varsin vahvasti siellä tienposkessa lampaita kuvatessani. ;)
Katarimaria,
Suosittelen ehdottomasti juuri noita seutuja! Tämä oli jo kymmenes kerta, kun lomailen samassa paikassa, eikä kertaakaan ole tullut aika pitkäksi.
Ihania pikku kisumirri! Oisin ottanut taskussa mukaani ;)
Vuorimaisemat ovat komeita - samannäköistä patikointiseutua kuin täällä meillä. Ja sulla on aivan ihana pitkä mekko noissa ekoissa kuvissa!
Inkkarikesästä nautitaan täälläkin, ihan uskomatonta että on jo lokakuu ja vieläkin näin lämmintä!!
Lähetä kommentti