En olisi lainkaan ihmetellyt, vaikka tämä Perrierin mainos olisi kuvattu viime viikkojen aikana Aixissa:
Äidin lähdöstä saakka täällä on nimittäin ollut oikein perinteinen, hiostava, tuskaisen kuuma elokuun kesäsää, mistä syystä en ole parin kuluneen viikon aikana tehnyt varsinaisesti mitään muuta kuin maannut lukemassa makuuhuoneessa ikkunaluukut vain sen verran raollaan, että lukeminen on mahdollista sytyttämättä valoja. Kun ulkolämpötila pohjoisen puolella on +36°C toista viikkoa putkeen ja vielä keskiyölläkin yli +20°C, kannattaa kaikenlainen liikkuminen ja aktiivinen toiminta supistaa minimiin. Asuntoon ei saa läpivetoa, ja koska kylpyhuoneessa ei ole juuri minkäänlaista ilmanvaihtoa, saa jo suihkun jälkeen pyyhkeeseen kuivaaminen uudelleen hien pintaan.
Olenkin keksinyt keinon saada noin kaksikymmentä sekuntia virkistystä: menen suoraan suihkusta pyyhe ympärilläni/edessäni niin ulos kuin pääsen, ts. "parvekkeelle" eli lasiovi-ikkunan edessä olevalle, noin jalkaterän pituiselle ulokkeelle, kumarrun mahdollisimman pitkälle eteenpäin ja kuivun melkein saman tien pelkän kuuman ilman vaikutuksesta. Märillä käsivarsilla tuntuu tällöin hienon hieno viileähkö tuulenvire. (Olisipa minulla täälläkin sekä parveke että takapiha kuten Salossa, tai kaksi parveketta kuten Turussa!)
Helteen takia olen pakosti myös melko huolettoman näköinen. Koska mikään meikki ei tartu hikiselle iholleni, olen kulkenut kasvot punoittavina, kiiltävinä ja aurinkovoiteesta rasvaisina ja vaihtanut monisävyiset silmämeikit pelkkään ripsiväriin ja suojakertoimelliseen huulikiiltoon. Sinänsä mukavaa vaihtelua, ja kätevää siksikin, että normaalit aamutoimeni ovat lyhentyneet puolestatoista tunnista reiluun puoleen tuntiin; odotan silti kärsimättömänä ensimmäistä viileää aamua, jolloin saan jälleen piirrettyä ja väritettyä itselleni totutut kasvot.
Viileyttä on toivottavasti luvassa seuraavien kahden viikon ajaksi, sillä vietämme ne aiempien vuosien tapaan Alpeilla. Loma alkaa E:n syntymäpäivän kunniaksi juhlavasti linnassa: kerroin viime vuoden lopulla voittaneeni yön aamiaisineen prestige-yksityismajoituksessa, ja valitsimme lopulta runsaasta tarjonnasta parin vuosisadan takaisen linnan Valensolessa, suunnilleen Aixin ja lopullisen määränpäämme puolivälissä. Linnayön jälkeen ohjelmassa kaksi viikkoa idyllistä vuoristoelämää, muutamia päiväretkiä, kävelyä hiljaisilla maaseututeillä, lehmiä ja lampaita, linnunlaulua, iltapäiviä uima-altaalla, lukemista ja liskoilua puutarhassa ja pukeutumista illalliselle. Tuskin maltan odottaa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti