torstai 15. heinäkuuta 2010

Munia ja etanoita

Airelle haastoi minut tekemään selkoa suosikeistani ja tottumuksistani ruokakulttuurin parissa. Oman lusikkansa soppaan ovat laittaneet Airellen lisäksi jo ainakin Ella Bella, Stazzy, Karkki ja Pinea

Miten haluat munasi?
- Rakastan kananmunia ja syön niitä suunnilleen jokaisessa mahdollisessa muodossa: keitettynä, paistettuna, jauhelihapihvin tai voileivän päällä, munavoina karjalanpiirakoiden kera... Suosikkini taitaa kuitenkin olla mouillettes eli löysäksi (max pari minuuttia) keitetty muna, johon kastetaan kapeiksi siivuiksi leikattua, voideltua paahtoleipää. Selvennykseksi kuva:


Kuinka nautit kahvisi/teesi?
- Kahvia juon Ranskassa ainoastaan aamuisin. Juon sen keskikokoisesta kulhosta, jonka kyljessä on murmelin kuva ja etunimeni; kulhossa on noin kaksi kolmasosaa lämmintä maitoa ja loput kahvia tai työaamuina pikakahvijauhetta. Suomessa äiti keittää kahvia joka viides minuutti, jolloin minunkin tulee juotua sitä useammin. Suomikodissa en viitsi lämmittää maitoa, vaan kaadan sitä kylmänä kahvin joukkoon. Maitoa pitää joka tapauksessa aina olla vähintään puolet kahvikupin tai -kulhon tilavuudesta. Mustaa kahvia en juo lainkaan.  Mitä teehen tulee, juon sitä harvemmin, vaikka pidän kyllä teestäkin. Sitruunatee on yksi suosikeistani, samoin hunajalla makeutettu lehmuksenkukkatee. Sitä on eräillä maailmantähdilläkin flyygelin päällä konsertin aikana...

Suosikkiaamiaisruokasi?
- Varmaankin paahtoleipä. Tosin kylän kolmesta leipomosta yhdessä on taivaallisen hyviä, suussasulavia ja suunnattoman rasvaisia croissanteja, mutta syön niitä korkeintaan kerran kuussa juuri rasvaisuuden takia. Paahtoleipää taas kuluu päivittäin, sillä emme yleensä viitsi/ehdi lähteä aamulla hakemaan tuoretta leipää aamiaispöytään. 

Maapähkinävoi?
- En ole varmaankaan koskaan maistanut varsinaista maapähkinävoita, siis sitä amerikkalaista. Mikäli Nutella lasketaan maapähkinävoiksi, voisin syödä sitä maailman tappiin saakka, jos se ei olisi niin turmiollista linjoille! Mitä suurimmalla kohtuudella siis.

Millaisen kastikkeen haluat salaatillesi?
- En pidä vähääkään salaatista enkä syö sitä kuin pakon edessä, mutta silloin kun syön, laitan joukkoon mieluiten oliiviöljyä ja vinaigre balsamique - mitä se on suomeksi? Siis sitä tummaa ja makeaa tököttiä. 

Colaa vai Pepsiä?
- Kumpikin käy. Mieluiten tosin juon Oranginaa, Perrieriä tai San Pellegrinoa.

Laiskottaa, mitä teet?
- Makaan sängyssä ja luen! Ai niin, syömisestä oli puhe... Kaivan pakastimesta jotain ammoin sinne tungettuja antimia, keitän spagettia tai teen tomaatti-mozzarella-basilikasalaattia. Suomessa paistan maksalaatikkoa tai käväisen Stockan valmisruokatiskillä.



Laiskottaa todella, minkä pizzan tilaat?
- Landaise eli vuohenjuusto-hunaja itselleni ja E:lle jokin mereneläväpitoinen lätty. Meidän kadullamme on kiva pizzakoju, josta saa paitsi ilmaisen kotiinkuljetuksen, myös kaupan päälle viinipullon, kun ostaa kolme pizzaa. Yleensä tilaammekin yhden kummallekin + yhden puolitetun, joista osa päätyy pakastimeen edellisessä kysymyksessä mainittujen tilanteiden varalle. 

Tuntuisi vähän kokkailulta, mitä teet?
- Jotain nopeaa, johon minulla on ainekset valmiina. Meillä ei oikeastaan ole varsinaista perusvarastoa, vaan ostan ruokatarvikkeita tarpeen mukaan. Juuri pari päivää sitten laitoin ankkaa: helppo ja takuuvarma resepti, joka on valmis max kymmenessä minuutissa. Ohje kuvineen löytyy täältä

Saatko jostain ruoasta huonoja muistoja?
- Varmasti monestakin, mutta juuri nyt en saa mitään mieleeni. Olen varsin nirso ja joutunut monta kertaa tilanteeseen, jossa tarjottu ruoka on ollut minusta pahaa. Yleensä olen selvinnyt jättämällä syömättä; mieluummin olen nälissäni kuin syön jotain, josta en pidä.
Muistuttaako joku ruoka sinua jostakusta?
- Vaikka kuinka moni! Lihapullat äidistä ja mummosta, letut ja paistettu kananmuna isästä (isä hallitsee meillä em. ruokalajit äitiä paremmin), etanat E:stä. 

Onko olemassa ruokaa, josta kieltäytyisit?
- Niitä on todennäköisesti enemmän kuin sellaisia ruokia, joita suostun syömään. Tietenkään en söisi koiraa/kissaa/marsua/hyönteisiä yms. ei-länsimaisia ruokia. Ns. perusruoista en syö lammasta enkä kania ja vältän possun syömistä. Kasviksista ja hedelmistä minulle kelpaavat vain harvat. Meren antimista syön vain kalaa, kaikki muut vesiötökät ovat inhokkilistallani.  En syö homejuustoa, rusinoita, sisäelimiä (paitsi maksalaatikkoa) enkä valkosipulia. Näitähän riittää...!

Mikä oli lapsena lempiruokasi?
- Tätä pitäisi varmaankin kysyä äidiltä. Ranskanperunat nyt ainakin; lomamatkoilla oli huippua, kun saimme veljeni kanssa syödä ravintolassa pelkkiä ranskalaisia! Kanasta olen pitänyt aina, samoin perunoista ja maksalaatikosta.
Oliko sinulla lapsena ruokaa, jota vihasit, mutta nyt rakastat?
- Inhokkini ovat pysyneet melko samoina aikuisikään saakka. Etanoita opin syömään vasta E:n myötä: ensimmäisenä uudenvuodenaattonamme E. kattoi pöytään etanaserviisin, jonka oli ostanut jo pari vuotta aiemmin ja säästänyt "elämänsä naiselle". Enhän minä sellaisessa tilanteessa voinut sanoa, etten halua koskea etanoihin! Söin siis urheasti ja totesin, että nämähän ovat itse asiassa huiman hyviä. Nykyisin meillä syödään etanoita melko usein. 

Lempihedelmäsi ja -vihanneksesi?
- Pidän erittäin harvoista hedelmistä ja vihanneksista. Hedelmistä kelpaavat lähinnä vesi- ja hunajameloni, banaani, omena ja päärynä, ananas ja mango, näistä ehkä vesimeloni on suurin suosikkini. Vihanneksista kurkku, paitsi että Ranskassa kurkku pitää kuoria eikä se näin ollen maistu enää oikein miltään. Porkkanaa ja tomaattia syön myös. Avokado on erinomaisen hyvää, lasketaanko se vihanneksiin vai hedelmiin?

Lempiroskaruokasi?
- Pitkään se oli Hesburgerin/McDonald'sin perushampurilainen pelkällä ketsupilla = leipä, pihvi ja ketsuppia. Parhaillaan lempparini on McDon So Grilled -hampurilainen, jossa on ciabatta-tyyppisen leivän välissä grillattu kananfile, salaattia ja tomaattia.

 (kuva täältä)

Lempivälipalasi?
- Harrastan erittäin harvoin välipaloja, mutta jos joku pitää valita, niin tuoreista hedelmistä sekoitetut mehu"cocktailit", joita saa Aixista lähes joka toisesta kadunkulmasta. Juomassa on siis hedelmiä (vesimelonia, banaania, appelsiinia, persikkaa tai mitä nyt kukakin annokseensa haluaa), jäämurskaa, tilkka vettä ja toivomuksesta sokeria. Pirtelöksi sitä ei maidon puuttuessa voine kutsua. Hedelmäsekoitukset ovat paitsi raikkaita, myös terveellisiä.

Onko sinulla jotain outoja ruokatapoja?
- Rakastan makean ja suolaisen sekoituksia ja heitän ananasta ja/tai kookosta melkein mihin tahansa ruokaan. Yhdessä vaiheessa tykkäsin dipata kurkkua ketsuppiin. Näiden lisäksi en halua, että eri ruokalajit sekoittuvat lautasella toisiinsa, vaan ruokaa ottaessani laitan lihan/kalan/kanan lautasen yhdelle reunalle, lisukkeet toiselle ja mahdollisen kastikkeen vielä kolmanteen tyhjään paikkaan. 

Olet dieetillä. Millä ruoalla täytät itsesi?
- Olen ollut elämässäni useammankin kerran dieetillä, mutta sellaista ruokavaliota en ole vielä löytänyt, jota haluaisin noudattaa pitempään kuin muutaman kuukauden kerrallaan. Tietysti kasvisten syöntiä pitäisi lisätä, mutta koska en niistä pidä, en suostu pakottamaan itseäni elämään epämiellyttävällä ravinnolla. Olen enemmänkin "kaikkea, mutta kohtuudella" -tyyppinen ihminen. 

Lopetit dieettisi, mitä saisi olla?
- Ainakin aamiaiseksi niitä Marien leipomon croissanteja! Muuten ihan sitä samaa ruokaa, jota muutenkin syön. 

Miten tulisena tilaat intialaisen/thaikkusi?
- En ollenkaan tulisena. En voi sietää vahvasti maustettua ruokaa ja varmistan aina etukäteen, ettei tilaamani annos varmasti ole tulinen.


Saako olla jotain juotavaa?
- Tällä helteellä juon mieluiten vettä, mutta myös kylmä rosé, samppanja tai panaché (oluen ja limonadin sekoitus) maistuisivat. 

Punaista vai valkoista? 
- Mieluiten roséta, mutta kuiva valkoviinikin käy. Airellen tavoin minäkin pidän vain yhdestä punaviinistä, La Brillanen B:stä

Lempijälkiruokasi?
- Olen jälkiruokien suhteen melko kaikkiruokainen, oikeastaan vain hedelmäsalaatti on sellainen, josta en välitä. Ehdottomiin suosikkeihini kuuluvat tiramisu ja panna cotta. Jälkiruoan pitää  etenkin kesällä mieluiten olla kevyt, kylmä ja helposti alas liukuva; kakkuja yms. en tahdo saada kuumalla ilmalla syödyksi.

Täydellinen yömyssy?
- Limoncello-sitruunalikööri tai Get 27 -minttulikööri, joka on kuin nestemäistä hammastahnaa. Melko harvoin tosin otan yömyssyjä tai digestiivejä muutenkaan.

Mikä on ensimmäinen leipomis- tai kokkailumuistosi?
- Kovin varhaisia muistoja minulle ei ole kokkaamisesta jäänyt, eli ilmeisesti olen innostunut siitä melko myöhään. Koulun kotitaloustunneilta muistan sen, että delegoin tehokkaasti hankalat tai sotkuiset työt muille ja varasin itselleni kermavaahdon vatkaamisen tapaiset yksinkertaiset hommat. Ehkä juuri sen ansiosta kotitalousnumeroni oli aina kiitettävä...!

Kuka on vaikuttanut ruoanlaittoosi eniten? 
- Äiti ilman muuta. En osaisi yhtään mitään ilman äidin apua ja neuvoja. Vieläkin soitan säännöllisesti äidille kysyäkseni, miten jokin juttu toteutetaan tai onko suunnittelemallani ruokalajilla onnistumisen mahdollisuuksia: "Jos lämmitän kattilassa kermaa ja laitan soijaa joukkoon, tuleeko siitä kermakastiketta?" "Voiko basilikaa pakastaa?" "Voiko viikon vanhaa jugurttia vielä syödä?"

Onko sinulla valokuvaa todisteeksi varhaisista kokkailuistasi?    
- Tietääkseni meillä on jossain olemassa kuva, jossa minä seison keittiössä tuolilla ja edessäni pöydällä on jauhoa ja jonkinlaista taikinaa, eli ilmeisesti olen auttamassa pullien tai piparien leivonnassa. Kuva on muistaakseni otettu asuessamme Espoossa, jolloin olin yli 2-, mutta alle 4-vuotias. Äiti muistanee tämänkin paremmin...

Kärsitkö jonkinlaisesta ruoanlaiton pelosta, saako ajatuskin jonkin ruokalajin kokkailusta kämmenesi hikoamaan? 
- En kyllä pelkää ruoanlaitossa varsinaisesti mitään, paitsi sitä, että leikkaan haavan sormeeni tai poltan käteni uunissa tai kuumalla levyllä. En ylipäätään ryhdy kokkaamaan, jos en ymmärrä ohjetta sataprosenttisesti. "Nylje ja suolista jänis, mausta maun mukaan ja hauduta kunnes liha on keskeltä hennon vaaleanpunaista" -tyyppiset reseptit eivät todellakaan ole minua varten.

Mikä on käytetyin tai eniten arvostamasi keittiöväline ja/tai suurin pettymyksesi mitä keittiövälineisiisi tulee? 
- Minulla on niin surkean pieni valikoima keittiövälineitä, että ne ovat kaikki suunnilleen yhtä käytettyjä! Eniten kaipaan Suomeen jääneitä wokkipannuani, isoa keittokattilaani, sitruunankuoriraastintani ja erikokoisia muovikauhoja hämmentämiseen ja tarjoilemiseen. En ole hifistelijä keittiövälineiden suhteen, mielestäni samalla veitsellä voi vallan hyvin leikata sekä lihaa, kurkkua että vesimelonia, joten pettymyksiä ei ole kohdalleni osunut. Suurin pettymykseni lienee se, etten kerran tullut ostaneeksi Stockalta vaaleanpunaista paistinpannua, sillä en ole koskaan sen jälkeen nähnyt sellaista uudelleen.

Nimeä jokin hauska tai outo ruokakombinaatio, josta todella pidät?
- Ylempänä jo mainitsinkin hedelmien käytön ruoassa, joten kana-ananas-kookoskastike sopinee tähän vallan erinomaisesti. 

Nimeä kolme syötävää tai ruokalajia, joita ilman et vain voi elää?    
- Pasta, peruna ja kana. Kokeilin kerran karppausta muutaman viikon ajan ja näin öisin unta spagetista!

Mitä ruoanlaitostasi puuttuu?
- Rohkeus käyttää reilusti mausteita ja ennen kaikkea halu kokeilla uusia makuja ja/tai aineksia. Pysyttelen mieluummin tutuissa ja hyväksi havaituissa ruokalajeissa, jotta ei vain tule pettymyksiä.
     

3 kommenttia:

kokkaa mopsien kanssa kirjoitti...

Hurraa, Fifi! Onneksi minun ei tarvitse tehdä ko. meemiä(vai mikä tää on), tulisi perin tylsiä vastauksia. Se leipomiskuva tosiaan oli 2-vuotiaasta ja muistaakseni tehtiin kakkutaikinaa, koska lempikirjasi oli Teemu leipoo ja kakkutaikinassa parasta oli kulhon kaapiminen ja lastan nuoleminen.

Et sitten maininnut ruisleipää.
Etkä uunijuuria, nehän on lemppareitasi- vai olenko ymmärtänyt, että syöt niitä pakon edessä, kun eräs vaanii vieressä, että nyt palsternakkaa naamariin. Lomallasi täällä tulet saamaan uusia makuelämyksiä, suunnittelen niitä parhaillaan.

Bon appetit!

Airelle kirjoitti...

etanat ei mun mielestä ole minkään makuiisia, ne on hyviä, jos mukana olevat soosit on hyviä.
siitä on varmaan ainakin kymmenen vuotta kun cours mirabeaulla alettiin myydä niitä mehusekoituksia, olisikohan ne smootheja? ja ne ovat minunkin lempparivälipaloja kesällä. täältä en ole vielä löytänyt, en ainakaan kadulta kuten siellä. ihan tulee ikävä aixiin.

Anonyymi kirjoitti...

aah, kiva postaus! Etanat - j´adore! Tuli muuten mieleen kun mietit tuota kirjaasi ja ideoita siihen Mireille Gauilianon kirjat Ranskattaren ruokavuosi ja mikä-se-eka-oli. Olet varmaan lukenut kirjat?

Sinänsä raivostuttava tuo ylipapitar, kun eiväthän ranskattaret enää niin hoikkia ole ja ystävätteni mulkoilevat pieniä suklaapaloja kuin spitaalisia:) Voisit myös postata miten provencessa pukeudutaan tms? La parisienne kun lienee oma rotunsa..

Bisou, Laura