sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Tyypillinen alppilomapäiväni

Kiitokset kaikille innostuneista ja kannustavista kommenteistanne edelliseen postaukseen! Niinhän siinä kävi, että ennätin kuluneella viikolla töistä kotiin vasta klo 21 maissa enkä saanut tilaisuutta edes avata tietokonetta. Nyt työpanostani ei ainakaan toistaiseksi enää kaivata, joten ehdin paitsi aloittaa kirjani, myös laittaa näkyville lupaamiani lomakuvia.  

Julkaisin joskus viime kesänä "päivä Aixissa" -tyyppisen valokuvapostauksen tekemisistäni yhden päivän aikana. Koska Aixin keskustakuvia on näkynyt blogissa varsin tiuhaan, tekee maisemanvaihdos välillä hyvää: seuraavassa kuvina yksi tyypillinen lomapäiväni Alpeilla. Kuvat on otettu pitkin päivää kulloisenkin tekemisemme ohella 

Aamulla ikkunaluukkujen takaa paljastuu ensimmäiseksi tällainen näkymä:


Harmi, ettei blogiin saa liitettyä äänimaailmaa: vieressä virtaavaa Séveraisse-jokea, lampaiden kellojen kalkatusta läheisiltä laitumilta, lintujen laulua ja naapurin kukon kiekunaa. 

Lomalla aamutoimeni kestävät tunnin sijaan noin viisi minuuttia: hiusten pesu, mahdollisimman monta eri aurinkotuotetta nassuun ja menoksi!


Ilman aamiaista ei päivä ala kunnolla; maitokahvia, itsetehtyä päärynämehua ja hotellinomistajattaren keittämiä hilloja (tässä kiivi-banaani ja omena-kvitteni):


Aamiaisen jälkeen meillä on tapana liskoilla pihalla, minulla tietysti nenä kirjassa kuten aina:


Paikaltani näen tällaista:

 
Liskoilun jälkeen lähdemme yleensä katselemaan jonnekin lähiseudun kuntaan/kylään tai muuhun kiinnostavaan paikkaan. Kuvauspäivänä kävimme Saint Bonnet'ssa, joka on Champsaurin laakson keskiaikainen pääkaupunki. 


St Bonnet'n pikkuinen keskusta on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa. Talot tosin ovat enimmäkseen söpön pastellinvärisiä ja niiden julkisivut hyvin ylläpidettyjä, mutta siellä täällä näkee yksityiskohtia, joita ei moderneista kaupungeista löydä. 


 Esimerkiksi eräs talo on rakennettu vanhojen holvien päälle, joiden alla oli ennen hevostalleja:


 Nykyään holvien alta löytyy... autotalleja. Ah proosallista nykyaikaa!

Place Grenettellä, entisellä viljamarkkinoiden paikalla, on 1500-luvulta peräisin oleva kulmatorni sekä 1800-luvulla rakennettu torikatos:

Katetun torin ympärillä oli vielä 1900-luvun alussa lukuisia kauppoja. Yhdestä on yhä jäljellä tyypillinen myymälän julkisivu:


Useimmat St Bonnet'n kadut ovat kapeita ja edelleen samanlaisia kuin vuosisatoja sitten:


Kahden talon välissä kulkee juuri ja juuri yhden ihmisen levyinen kuja, joka mutkittelee ja vie lopulta lähes koko korttelin ympäri:



 Välillä piti pysähtyä hengähtämään ja juomaan monacoa (vähän olutta, paljon sitruunalimonadia ja grenadiinia).




Muihin lämpimän kesäiltapäivän lempiharrastuksiimme kuuluu kissojen bongailu. St Bonnet'ssa kisusato oli poikkeuksellisen runsas:


Kotimatkalla tapasimme aiemmin mainitun lammaslauman, jonka yksi yksilö osoittautui varsin puheliaaksi. Urbaani bloggaaja tunki tietenkin valokuvattavaksi ihka aitojen lampaiden kera:



Ennen illallista meillä on tapana viettää tunti tai pari pulikoimassa ja sen jälkeen höyrysaunassa, josta kävin nappaamassa kuvan ennen hammamin päälle laittamista:
 
 
Illaksi me pukeudumme aina siististi, ei iltapukuihin mutta tavallisiin kaupunkivaatteisiin. Suurin osa muista hotellivieraista syö illallista shortseissa, t-paidoissa ja lenkkareissa.
 
 
Hotellinomistajan Clauden vaimo Colette laittaa suunnattoman hyvää ruokaa tuoreista ja mahdollisimman läheltä hankituista (luomu-)aineksista. Kuvauspäivän iltana saimme aluksi pissaladièrea, nizzalaista erikoisuutta, joka on eräänlainen sipuli-anjovispizza. Sipulit ja salaatti ovat peräisin Coletten omalta kasvimaalta hotellin takapihalta:
 
 
Pääruoaksi kananpoikaa Clauden ja Coletten tuttavan maatilalta ja lisää itsekasvatettuja kasviksia:

 
Seuraavaksi Claude juustotarjottimineen, jonka antimet ovat niin ikään kotoisin lähiseudulta:
 
 
Ja sokerina pohjalla vadelma-valkosuklaa- panna cotta:

 
Näin runsaita illallisia ei sentään aivan joka päivä kykene syömään, joten muutamana iltana vaihdoimme juuston kahviin tai alkuruoan vihanneskeittoon. Illallisen jälkeen ei ollutkaan enää muuta tekemistä kuin mennä nukkumaan ja odottamaan seuraavaa, varsin samankaltaista päivää.  

2 kommenttia:

-SL kirjoitti...

Mielenkiintoinen postaus :) oi ihania kissoja! ja holveista tuli mieleen että näin vastaavia Roomassa ja arvasin niiden olleen hevostalleja, eli oikeassa olin..

Airelle kirjoitti...

siellä oli varmaan viileämpää kuin täällä ja maisemat ovat upeat. samoin naapurit (ne määkivät).
noita holviaukioita on monessa kaupungissa, varsinkin enemmän sisämaassa. Nyonsillakin on omansa, mutta sehän onkin enemmän vuoristoaluetta kuin varsinaisesti Provencea.