Toripäivä

Eilen leikin jälleen turistia ja kiertelin kameran kanssa Aixin "isolla torilla" oikeuspalatsin ympärillä. Täällä on joka päivä petit marché, pieni vihannes- ja hedelmätori kaupungintalon lähellä Place Richelmellä, ja sen lisäksi grand marché tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Iso tori on oikeastaan jonkinlainen torin, markkinoiden ja kirpputorin yhdistelmä: siellä myydään lähes mitä tahansa juustoista kukkiin, kengistä uimapukuihin ja koruista vanhoihin kirjoihin. Torilla kohtaa niin elintarvikeostoksiaan tekeviä perheenäitejä kuin vanhoja pappoja ja provencelaistavaroita ihastelevia turisteja. Yleensä käyn pika pikaa torilla aikaisin aamulla heti kahdeksan jälkeen ja lähden saman tien bussilla takaisin kotiin viemään ostokseni kylmään, jotta ennätän takaisin Aixiin kahdeksitoista, kun E:n ruokatunti alkaa; eilen kuljeskelin rauhassa ympäriinsä ja nautin kerrankin kunnolla väreistä, tuoksuista ja ilmaisista maistiaisista. Seuraavassa muutamia taltioimiani tunnelmapaloja:

Jos olisin turisti, veisin ehdottomasti mukanani näitä upean värikkäitä saviastioita!

Käsintehtyjä, luonnonmukaisista aineista valmistettuja marseillensaippuoita löytyy vaikka minkä tuoksuisina. Omia suosikkejani ovat mm. ruusu, kielo, meloni ja rosmariini. Saippuat eivät kuivata ihoa ja kestävät kuukausia jopa päivittäin käytettyinä.

Mausteita on paljon mukavampi ostaa tällä tavalla kuin supermarketin valmiissa lasipurkeissa! Olisin voinut jäädä loppupäiväksi nuuhkimaan kanelia, currya ja basilikaa.

Oliiveja löytyy lukemattomissa eri marinadeissa ja eri tavoin täytettyinä. Ostaa voi vaikka yhden kappaleen jokaista.

Nämä aurinkokuivatut tomaatit on taatusti kuivattu aidon, paahtavan kuuman Provencen auringon alla.

Tuoretta lähiruokaa. Stockmannin vihannestiski tuntuu kumman köyhältä provencelaisen torin rinnalla...

Oudon ryhmyiset Coeur de boeuf -tomaatit muistuttavat mielestäni enemmän härän aivoja kuin sydämiä. Olisi pitänyt ostaa muutama ja maistaa!

Valtaisan italialaisen vesimelonin koosta saa käsityksen, kun vertaa sitä viereiseen reilunkokoiseen ananakseen. Tätä tuskin olisin jaksanut raahata kotiin.

Leivät näyttivät ihanan rapeilta, mutta viereinen juustotiski haisi niin kammottavalta jalkahieltä, etten voinut jäädä paikalle pidemmäksi aikaa. Juustojen toisella puolella myytiin makkaroita ja kinkkua.

Jos olisin ostanut ylimmän kuvan myyjältä ison värikkään saviruukun, olisin ehdottomasti laittanut siihen juuri tällaisen kimpun auringonkukkia! En muuten tiedä, ovatko pyöreät kesäkurpitsat paikallinen erikoisuus, mutta en muista ainakaan Salossa tai Turussa sellaisia nähneeni. Hyviä ne joka tapauksessa ovat, etenkin täytettyinä. Myös friteeratut kesäkurpitsan kukat ovat kuulemma herkullisia, niitä en ole vielä tullut maistaneeksi.

Provencelaistori ei olisi tietenkään mitään ilman laventelia. Sitä myydään sekä pienissä pusseissa että kuivattuina kimppuina, kuten yrttejäkin. Yrttisekoituksia oli tehty eri ruokalajeja varten: pussien etiketissä oli maininta "munakkaisiin", "paistiin", "grilliruokiin"...

Värikkäitä ja kesäisiä provencelaiskankaita myydään sekä valmiina pöytäliinoina, pyyhkeinä ja tuolinpehmusteina että metreittäin.

Olin vähällä hankkia jääkaappimme oveen vielä lisää magneetteja. Nämä käsintehdyt hedelmämagneetit näyttivät lähes oikeilta hedelmiltä. Alemmassa kuvassa on täkäläisittäin valtavan suosittuja koristeita, cigaleita (jotka eivät kylläkään näytä yhtään oikeilta cigaleilta). Koristecigale löytyy useimpien talojen ulkoseiniltä ja ne tuovat kuulemma onnea. Taidankin palata tiistaina torille ja ostaa cigalen kiinnitettäväksi vanhempieni ulko-oven viereen!