tiistai 30. joulukuuta 2008

Vesi kielellä jo ennakkoon

Ei sitten saatu sitä ruokakaupan ilmaista kotiinkuljetusta eilen: lähettipoika oli jo lähtenyt kotiin, vaikka kello oli vasta kymmentä yli viisi ja periaatteessa viimeinen kuljetus lähtee 17.30. Olisi pitänyt arvata, että ranskalaisten surullisenkuuluisien työ- ja aukioloaikojen kanssa tulee jälleen kerran säätöä. Kivaa olisi, jos Stockan myyjätkin lähtisivät jo klo 20.45 ajatellen, ettei tänne varmaan enää ketään asiakkaita tule... no, kyse ei sentään ollut mistään tärkeämmästä asiasta. Raahasimme itse kassimme kotiin ja pakkasimme ne niin täyteen, että autolle piti palata vain kaksi kertaa. Nyt on jääkaappi pullollaan ruokaa ja kaksi samppanjapulloa kylmässä huomisiltaa odottamassa.

Tänään haemme vielä varsinaiset juhlaruoat Picard-kaupasta, jossa kaikki myytävä ruoka on pakastettua. Sieltä saa niin voileipäkakkua kuin perunamuusiakin, kaikki umpijäässä. Meidän juhlaruokamenumme on aina lähes sama: pieniä canapé-alkuruokavoileipiä, 50 keskikokoista etanaa, purkillinen hanhenmaksaa, chaud-froid -peruna-hanhenmaksaviritelmiä, E:lle mereneläviä ja lopuksi jokin jäätelöjälkiruoka, tänä vuonna crème brûlée -makuinen Viennetta. Koska emme ikinä vietä joulua yhdessä, uudenvuodenaatto on tavallaan yhdistetty joulu ja uusivuosi, joten ateriakin on juhlavampi. Hanhenmaksan eettisyydestä voi keskustella loputtomiin, mutta minun totuuteni on, että se maistuu hyvältä ja kuuluu erottamattomasti meidän juhla-aterioillemme.

Äsken nettikahvilaan tullessani pysähdyin juomaan pienen muovimukillisen hehkuviiniä eräälle Cours Mirabeaun joulumarkkinamökille. Aamupäivällä pistäydyin myös Foire aux santons -kojuilla, joissa myydään provencelaisen jouluseimen hahmoja, santoneita. Kokoelmani täydentyi jälleen, tällä kertaa sammakolla, kilpikonnalla ja oliivipuulla. Kaupan oli myös mm. laventelipeltoja ja Sainte-Victoire -vuoria, mutta minä pysyn edelleen päätöksessäni kansoittaa seimeni eläimillä provencelaisten kyläläishahmojen sijaan. Ketut, fasaanit, karhut ja kanat parveilevat sulassa sovussa itämaan tietäjien kamelin ympärillä.

Fnacilta sain saaliikseni kaksi DVD:tä, Sagan sekä Deux soeurs pour un roi (The Other Boleyn Girl), jonka perustana olevan romaanin luin juuri ruotsiksi. CD-hyllystä mukaani valikoituivat lisäksi Lynda Lemayn parin vuoden takainen albumi 7 eurolla ja Laura Pausini kympillä. Pääsen katselemaan ja kuuntelemaan kaikkia, kunhan E. ja minä saamme hankittua täksi jouluksi suunnitellut yhteiset joululahjamme, DVD-soittimen ja uudet stereot. Tähän asti meillä on ollut ainoastaan 20 vuotta vanha LP-levysoitin, ja CD:t on pitänyt kuunnella autossa tai korvalappustereoilla.

1 kommenttia:

mossulas mamma kirjoitti...

Nyt tulee juttua niin, ettei perässä kerkiä. Tietysti toivotan oikein rattoisaa ja maukasta vuodenvaihdetta! Vaikken kaiken perinteisen perään olekaan, niin tuosta menusta minulla jäisi osa syömättä, hanhenmaksakaan ei innosta. Pakasteruoat ovat hyviä sellaiselle, joka ei osaa/viitsi itse kokata(kryhymmh). Onko niissä ravintoarvot ja tuoteselosteet?

Meillä syödään jotain proosallista, tänään oli toiselle meistä nakkeja ja muusia, toiselle punajuuri-palsternakka-jauheliha-homejuustosuttua. Jälkiruoaksi suklaata.Olen uhrautunut syömään suklaat, ennekuin pahenevat kaapissa. Toinen meistä ei ole perso hyvyyksille. Miten teillä?

Runsaat gryysset E:lle ja hyvää anno nuovoa!