Murmelisafari

Palasimme juuri patikkaretkeltä Prapicin kylästä, ja toisin kuin kesäkuussa, tällä kertaa meillä oli murmelionnea matkassa! Kävelimme huomattavasti lyhyemmän lenkin kuin viimeksi, käännyimme takaisin heti polun alkaessa nousta, mutta aikaa kului suunnilleen yhtä paljon kuin edellisellä kerralla. Näimme murmelit lähes sattumalta: minä tähystelin kiikareilla vuorenrinnettä umpimähkään ja satuin onneksi huomaamaan, että hiukan korkeammalla pensaiden välissä kömpi ruskeita eläimiä. Seisoimme varmaan puoli tuntia polun varressa tiirailemassa ja kinastelimme siitä, kumman vuoro oli kurkkia murmeleita kiikareilla ja kumpi joutui tyytymään paljaisiin silmiin. Harmiksemme murmelit olivat sen verran kaukana ja vaikeakulkuisessa maastossa, ettei tullut kysymykseenkään lähestyä niitä. Sitä paitsi elukat olisivat pinkoneet piiloon heti meidät nähdessään. Murmelin silittäminen olisi toki kivaa, mutta täytyy pitää mielessä, että ne ovat suloisuudestaan huolimatta villieläimiä. Pienen kamerani zoomi ei riittänyt valokuvien ottamiseen, mutta onneksi turistirysäravintolan vieressä olevassa aitauksessa asuva kesymurmeli suvaitsi näyttäytyä meille hetkisen, jotta sain otettua muutaman valokuvan. Kovin läheltä ei otusta niissäkään otoksissa todennäköisesti näy, mutta nyt ainakin on todisteita aidon murmelin näkemisestä. Laitan ne ja muutkin kuvat blogiin lokakuussa heti Suomeen ja kotikoneelle palattuani.

Muitakin eläimiä on näkynyt kivasti: lehmiä ja lampaita on siellä täällä tienvarsilla, ja äsken huomasimme erään talon pihassa kaksi mustavalkoista kissanpentua, joita pysähdyimme ihastelemaan autosta käsin. Vähän kauempana keskellä tietä istui ruskearaidallinen kissa, joka ei tuntunut lainkaan huomaavan tai kuulevan lähestyvää autoa. Lopulta minun piti nousta ja mennä manuaalisesti siirtämään sokeaksi osoittautunut kissa syrjään, jottei raukka liiskaantuisi. Kahdelle kaupunkilaiselle moinen runsas eläimistö on eksoottista, Aixissa kun ei koirien lisäksi juuri eläimiä näe, ja aina autolla liikkuessamme bongailemme kilvan eläimiä ja huutelemme vähän väliä "lehmä!", "lammas!", "kissa!" jne. E. on tällä tavalla oppinut jo vaikka kuinka monta eläintä suomeksi...!