sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Mirkkupoweria

Viime päivien blogihiljaisuus johtuu perinteisestä Mireille-viikonlopusta, jota ystäväni T-M:n kanssa vietimme tällä kertaa Turussa. Viimeaikaisten Saksan tv-esiintymisten ja vuoden 2005 konsertti-DVD:n ohella viikonlopun ohjelmaan kuului fiilistelyä ja suunnitelmia kolmen viikon päässä odottavaan Saksan-matkaan liittyen, hyvää ruokaa ja juomaa, turkulaisiin nähtävyyksiin tutustumista ja leppoisaa ajanviettoa.

Lauantai-iltana herkuttelimme hyvän maineensa veroisessa brasilialaisravintola Bossassa: alkuun maniokkilastuja (ainakin tuhat kertaa perussipsejä parempaa!), keskelle guava-salviabroileria ja loppuun limejäätelöä, kyytipojaksi caipirinha ja chileläistä valkoviiniä. Bossasta siirryimme sulavasti Vessan kautta Pankkiin, täytyyhän ulkopaikkakuntalaiset tutustuttaa Turun erikoisuuksiin normibaarien sijasta! Apteekissa käynti tosin jäi seuraavaa vierailua odottamaan.

Tänään harrastimme hyytävässä tuulessa kotimaanmatkailua Turun ja Åbon välillä,
ihaillen Förin kannelta harmaata Aurajokea. Joelta lähdimme lämmittelemään läheiseen tropiikkiin eli Ruissalon Kasvitieteelliseen puutarhaan. Kasvihuoneissa tosiaan tarkeni t-paidassa...! Tropiikkihuoneissa ammoin kohtaamiani kilpikonnia ei tällä kertaa löytynyt, sen sijaan näimme pienen sammakon, 15-vuotiaan götebogilaisen kakadun ja kultakaloja. Mahtavia ja eksoottisia kasveja olisi voinut ihailla koko päivän, mutta nälän yllätettyä siirryimme Naantalin kylpylän Tammikellariin pihvi- ja punaviiniaterialle. Naantalin keskustaakin olisi ollut mukava vieraalle esitellä, mutta räntäsade ei varsinaisesti innostanut liikkumaan ulkona.

Saatettuani vieraan bussiin lähdin seikkailemaan eBayn ihmeelliseen maailmaan. Pitkään epäröityäni kirjoittauduin nettihuutokauppaan muutama päivä sitten, ja olen jo ehtinyt huutaa ensimmäisen tavarani: Christian Lacroix'n Air Francen henkilökunnalle suunnitteleman metallisen, kaiverretun matkalaukun osoitekyltin. Ehkä laukkuani tulevaisuudessa kohdeltaisiin paremmin, jos sen luultaisiin kuuluvan AF:n henkilöstön jäsenelle... tai sitten ei. Joka tapauksessa Lacroix'n nimi oli syy varsinaiseen ostopäätökseeni. Nyt odottelen kyltin saapumista Suomeen.



Olen parhaillaan huutamassa myös Lacroix'n vaaleanpunaisia samettikäsineitä:



sekä Xena-sarjan kolmen viimeisen kauden DVD-bokseja Iso-Britanniasta. Toistaiseksi olen vahvoilla voittamaan kaikki huutoni, mutta tilannetta täytyy seurata jatkuvasti.

1 kommenttia:

Jenna kirjoitti...

ME varmaan mielellään kokeillaan samettikäsineiden pehmeyttä suussamme :P