Näin pikkujoulujen jälkeisenä päivänä gradu tuntuu jostain syystä kovin epämiellyttävältä ajatukselta. Eiliset bileet sujuivat mielestäni ihan hyvin, toivottavasti kaikilla oli mukavaa. Juhlien jälkien siivoaminen seuraavana päivänä ei tosin kuulu mielipuuhiini (aiemmin en esimerkiksi tiennyt, kuinka mahdotonta on saada punaviinitahrat pois valkoisesta marmoripöydästä). Joka tapauksessa huusholli on jälleen ojennuksessa, ja voin keskittyä huomiseen kirjallisen viestinnän tenttiin ja sen jälkeen graduun.
Johtuu ehkä juhlista tai sitten yleisestä väsymyksestä, että tämä on taas niitä päiviä, jolloin gradun ja etenkin teoriaosan valmistuminen aikataulussa tuntuu mahdottomalta. Edessä on kaksi viikkoa täysiä työpäiviä (kuulin juuri toissapäivänä, että joulumyynnin prosenttiosuus koko vuoden kirjamyynnistä on huikean iso), enkä millään jaksa käsittää, missä välissä ennätän tehdä mitään gradun hyväksi. Palaan Ranskasta 9.1., joten heti sen jälkeen minun täytyy alkaa paiskia töitä oikein urakalla, jos mielin palauttaa seminaarityöni sovittuna päivänä. Mitähän tapahtuu, jos en ennätä? En saa arvosanaa seminaarista enkä voi valmistua? Minusta tulee epäonnistunut "takana loistava tulevaisuus" -opiskelija, jonka opinnot menivät täysin ketulleen aivan loppusuoralla? *huokaisee syvään*
No, ehkä kuitenkin suoriudun tästäkin kunnialla, mutta ilman vaivannäköä se ei tule onnistumaan. Voin sentään lohduttautua ajatuksella, että toistaiseksi suurin ongelmani on pelkkä ajan puute eikä se, etten löytäisi lähdekirjallisuutta tai pystyisi saamaan siitä mitään irti. Pakkohan minun on reilussa kuukaudessa saada yksi teorialuku kirjoitettua, ei se voi olla niin ylivoimaista! (Toiveajatteluako...?)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti