keskiviikko 16. toukokuuta 2007

Terveisiä Provencesta!

Täällä ollaan! Olen jälleen osa-aikaulkosuomalainen...! Tuntuu jopa oudolta, koska kaikki on aivan entisellään, ikään kuin en olisi ikinä poissa ollutkaan. Kaupunki ei juuri ole muuttunut muutamaa rakennustyömaata lukuun ottamatta, eikä meillä kotonakaan ole auton lisäksi mitään uutta. Sääkin on tyypillisen toukokuinen: aurinkoa, raikas tuuli ja noin 23° lämmintä. Paikallisten mielestä tosin on kylmä, koska melkein kaikilla on kiinni napitettu villa- tai nahkatakki ja jollain jopa villakankainen talvitakki. Aamulla bussipysäkillä paksuun farkkutakkiin pukeutunut nainen valitti kylmää ja sitä, ettei lainkaan tiedä, miten tällaisella säällä pitäisi pukeutua. Mutisin vain huvittuneena jotain tuulen kylmyydestä enkä viitsinyt kertoa, että minulle +20° on jo täysi kesä...! Sitä paitsi pitäisin paljon mieluummin tällaisen sään kuin heinä- ja elokuun väistämättömät tappohelteet. (Pyydän jo etukäteen anteeksi todennäköisiä kirjoitusvirheitäni; minulla menee aina muutama päivä ennen kuin totun paikalliseen azerty-näppäimistöön. Vastaavasti Suomeen palattuani kirjoitan edelleen jonkin aikaa ranskalaisen näppiksen mukaisesti.)

Olen tänään kävellyt pitkin poikin keskustassa, hoitanut kiireisimpiä asioita (kuten ostanut Andrélta mustat sandaalit) ja nyt löysin ystäväni työpaikan läheltä pienen nettikahvilan, jonne aion hankkia abonnementin eli kortin, joka sisältää tietyn määrän nettitunteja tiettyyn hintaan. Neljä tuntia maksaa kympin, sillä pärjäisin jo jonkin aikaa.

Huomenna on onneksi vapaapäivä, eli saa nukkua tarpeeksi! Olin sangen väsynyt eilen matkan jälkeen, vaikka lennot eivät kovin pitkiä olleetkaan (2h45 Hki-Pariisi ja 1h10 Pariisi-Marseille). Iloisena yllätyksenä myös matkalaukkuni saapui samalla lennolla, sillä yleensä sitä on pitänyt odotella yön yli. Toisaalta minua ei olisi pahasti haitannut, vaikka se olisi tullutkin vasta tänä aamuna: silloin riuska nuori mies olisi kantanut sen kotiovelleni, kun taas eilen minun oli itse raahattava 22 kg matkatavaroita kolmanteen (suomalaisittain neljänteen) kerrokseen. Se on yleensä koko matkan rasittavin vaihe, niin eilenkin.

Tässä nyt ensimmäisiä pikaisia kuulumisiani. Palaan asiaan todennäköisesti perjantaina. Ensi viikolla otan yhteyttä työnantajaani ja toivon pääseväni aloittamaan seuraavalla viikolla, viimeistään ensimmäinen kesäkuuta.

Kuulumisiin siis jälleen, ja suuria suukkoja kaikille! Erityishali lutukultapug-Aatulle, joka toivottavasti ei unohda minua kesän aikana ja tulee syksylläkin herättämään sunnuntaiaamuisin seitsemältä!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lutupug-Aatu kiittää terveisistä ja lupaa tuntea ja jatkaa herätyksiä vanhaan malliin.Aa ja kotijoukot toivottavat viihtymistä ja viileää.Täällä tuulee ja kohta ei näe naapurien pihoille,kun lehdet puissa vihertyvät ja kasvavat päivittäin.T'embrassons,mille bisous!Mangumme!<3<3<3

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa tänne hyiseen etelään joo... Pariisissa ainakin palelee ihan oikeesti, laitettiin lämmitys taas päälle kun on 15°C max.

Brrr.

Nimim. Ilmastopakolainen