Uskomatonta mutta totta, jälleen on aika katsella taaksepäin ja muistella, mitä kaikkea kuluneena vuonna on tapahtunut, missä olen käynyt ja mitä kokenut. Onneksi blogi toimii mainiosti päiväkirjana, sillä ilman blogiarkiston tukea en olisi muistanut tämän vuoden tekemisistäni puoliakaan! Vuoden 2012 ensimmäinen puolisko tuntui kuluneen jo tutuksi käyneessä joutilaisuudessa, kunnes toisella puoliskolla yllättäen rävähti ja kunnolla. Kontrasti alkuvuoteen oli huima.
Tammikuussa vietimme viikonlopun Pierrelattessa ja kävimme sekä markiisitar de Sévignén tyttären linnassa Grignanissa että ihastelemassa ja kauhistelemassa hirmuisia krokotiileja Pierrelatten krokofarmilla:
Helmikuussa satoi paksu kerros lunta – no, täkäläisittäin ainakin:
Minä kävin Sephoralla Benefitin ammattimeikkaajan väritettävänä ja olin pettynyt lopputulokseen (vasemmalla Benefitin jälkeä, oikealla omaani):
Maaliskuussa palasin talvilomalta Suomesta ja toin mukanani vakiosetin Suomi-tuliaisia:
Loppukuussa sää oli niin kesäinen, että Madame Kissankulma sai houkuteltua minut mukaansa sauvakävelylle Sainte-Victoire-vuoren tuntumaan:
Huhtikuussa uskaltauduin kokeilemaan kylän kampaajaa ja sain yllättävän onnistuneen lopputuloksen:
Vapunaattona päivittelin, millainen käpy minusta onkaan tullut, ja muistelin ah-niin-kaukaisia opiskelijavappujani Turussa (kuva vuodelta 2008):
Toukokuussa harrastin kahteen otteeseen kotiseutumatkailua Airellen kanssa: ensin vietimme päivän Uzèsissa...
... ja vähän myöhemmin Avignonissa tutustumassa ruusunäyttelyyn Paavien palatsissa:
Kesäkuussa olin kesälomalla Suomessa ja vietin sinä aikana ikimuistoiset neljä päivää Berliinissä ystäväni Erjan kanssa. Keskellä yötä nautitun aamiaisen, kimppuuni hyökänneen hanhen ja monien tyhjennettyjen samppanjapullojen ohella reissusta jäi erityisesti mieleeni Arlandan lentokentällä testaamamme kalajalkahoito:
Aixiin palattuani ajelimme E:n kanssa Valensoleen nuuhkimaan auringossa kukkivia laventelipeltoja:
Heinäkuu toi mukanaan kaksi aivan erityistä kohokohtaa. Ensimmäinen niistä oli ihka ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatkamme, jonka kohteeksi valikoitui lähes itsestäänselvästi Amsterdam:
Jälkimmäinen taas kuului sarjaan "Tätä päivää en unohda ikinä": tapasin Sisteronissa Mireillen sisarineen!
Elokuussa osallistuin Photo a Day -haasteeseen ja napsin päivittäin valokuvia annetusta aiheesta, kuten "Writing"...
... tai "Clock":
Syyskuu osoittautui vuoden tapahtumarikkaimmaksi kuukaudeksi. Tuskin olimme ehtineet takaisin perinteiseltä vuoristolomaltamme, kun minut kutsuttiin yllättäen työhaastatteluun. Haastattelu ei ollut vuoden ensimmäinen, mutta minulla oli sen jälkeen luottavaisempi olo kuin koskaan aiemmin vastaavassa tilanteessa. Tuloksia odotellessani kävimme Pariisissa Sheilan konsertissa:
Poikkesin samalla reissulla myös Pyhän Ritan kappelissa Pigallella pyytämässä erityisapua työpaikan varmistamiseksi:
Kuului kunnia sitten Pyhälle Ritalle tai omalle osaamiselleni (tai molemmille), syyskuun 26. päivä sain vihdoin kirjoittaa blogiin kauan odotetun postauksen: Minulla on työpaikka!
Lokakuussa olin jälleen Suomessa. Nautin mopseista, ystävien tapaamisesta ja kauniista syyspäivistä:
Heti Suomesta palattuani aloitin työt. Tällaisessa paikassa olen sittemmin viettänyt leijonanosan ajastani (kuva leikattu Googlen Street View -palvelusta):
Marraskuun postaukset kirjoitin pääasiassa töistä, joten ne ovat melko kuvattomia. Tämän otoksen sain eräänä kirkkaana aamuna byroon parkkipaikalta töihin tullessani:
Muuten tein vain, no, töitä. Kerroin aiheesta vuolaasti tässä postauksessa: Mitä oikeastaan teet?
Joulukuussa olin taas menossa, tällä kertaa Roomassa ja yksin. Vesisateesta ja viikonlopun lyhyydestä huolimatta viihdyin siellä mainiosti:
Tänä vuonna vietin myös ensimmäistä kertaa joulua E:n kanssa Ranskassa. Joulumme oli mukava ja kotoinen, vaikka mikään ei ollutkaan niin kuin olen tottunut ja kuusta ja mopseja tuli väistämättä ikävä. Sain jo pitkään halajamani joululahjan:
Tämä vuosi jäänee henkilökohtaiseen historiaani merkittävänä vuotena ennen kaikkea työpaikan saamisen ansiosta. Ehdin olla ilman mitään aktiviteettia heinäkuusta 2011 lokakuuhun 2012 ja toivon koko sydämestäni ja sielustani, etten enää joutuisi samaan tilanteeseen. Vaikka parhaillaan olenkin vain äitiysloman sijainen ja työsopimukseni on voimassa maaliskuun loppuun, on tämä ensimmäinen oikea ja vakavasti otettava työkokemukseni. Viime vuonna tähän aikaan uskalsin vain kaukaisesti haaveilla, että saisin vuoden 2012 kuluessa töitä; jos nyt haaveilen oikein kovasti, että olen yhä samassa työpaikassa uudenvuodenaattona 2013, ehkä se toteutuu?
Uudenvuodenlupauksia minulla ei ole tapana tehdä, paitsi tämän yhden: lupaan ensi vuonnakin blogata entiseen tapaan, ehkä vähän useammin, ehkä vähän laajemmasta aihepiiristä. Toivottavasti te pysytte lukijoinani myös tulevana vuonna.
Kiitos uskollisuudestanne ja kommenteistanne niin täällä blogissa kuin Facebookissakin.
Onnellista ja erinomaista vuotta 2013 teille kaikille!