Jo viikko takana

Päivät vilahtavat näköjään ihan yhtä nopeasti kuin aiempinakin kesinä. Olen ollut täällä jo viikon, vaikka tuntuu siltä kuin olisin saapunut vain pari päivää sitten. En ole vielä ehtinyt ottaa yhteyttä työpaikkaani, mutta tapasin tänään muutaman viimekesäisen kollegani ja sanoin tulevani käymään keskiviikkona, jottei pomo luule minun lykkäävän tahallani tapaamista.

Pistäydyin perjantai-iltapäivänä tutkimassa uutta Allées Provençales -ostoskeskusta aivan Aixin keskustassa. Ystäväni E. osti uuden Nokia 1600 -kännykän ja minä kaksi DVD:tä, iki-ihanan Love Storyn sekä erinomaisen ranskalaisen elokuvan Avril, jonka näin vuosi tai kaksi sitten Aixissa. Harmi vain, että DVD-soittimen puutteessa joudun odottamaan syyskuuhun ennen kuin pääsen katsomaan niitä! Tosin minulla riittää täällä elokuvia muutenkin: keskiviikkona tulee ensi-iltaan Catherine Deneuven uusin leffa Après lui, jossa Deneuve esittää poikansa auto-onnettomuudessa menettänyttä naista, joka ihastuu pakkomielteisesti kuolleen poikansa parhaaseen ystävään. Pari muutakin lupaavaa elokuvaa on tulossa kesäkuun aikana, joten vapaapäivinä riittää tekemistä.

Tällä viikolla yritän ehtiä uimahalliinkin, todennäköisesti torstaina. Ranskalainen uimahalli on kokemus sinänsä. Uimalakin käyttäminen on pakollista, samoin uimapuvun, sillä suihkut ovat yhteiset miesten kanssa. Vaatteet vaihdetaan pienessä lukitussa yksittäiskopissa ennen suihku- ja allasalueelle menoa. Naulakoita ei ole, vaan pyyhkeet ja muut henkilökohtaiset tavarat jätetään penkeille uima-altaan ympärille. Ihmiset uivat altaassa miten sattuu, törmäilevät toisiinsa ja kroolailevat hitaampien päälle. Aikuisten seassa ui ja hyppii pikkulapsia kellukkeineen. Vesijumpasta tai -juoksusta voi vain haaveilla sekamelskan keskellä... Kuitenkin uiminen on ainoa minulle soveltuva liikuntamuoto tässä ilmastossa. Kävelystä tai lenkkeilystä ei 30° lämmössä tule mitään, enkä ole koskaan viihtynyt kuntosaleilla tai hikijumpassa.

Tänä iltana on mentävä ruokaostoksille, mikä täällä on aivan erilainen operaatio kuin Suomessa. Kotona käyn kaupassa melkein joka päivä ja ostan vähän kerrallaan, kun taas täällä tehdään isot ruokaostokset kerran viikossa tai kahdessa. Raskainta on tavaroiden kantaminen kotiin: koska talossamme ei ole hissiä, joudumme kulkemaan portaita ylös alas pahimmillaan neljä kertaa peräkkäin. Jos ikinä muutan täällä isompaan asuntoon, haluan joko hissillisen talon tai kodin pohjakerroksessa...!