Olen monesti blogissa maininnut, kuinka vaikeaa välillä on keksiä kirjoitettavaa, nyt kun elämäni on melkoisen itseään toistavaa ja rutiininomaista. Sitten sain idean (kuinka hyvän, sen saatte te kertoa minulle): miksipä en ikuistaisi yhtä normipäivää tästä "tylsästä" elämästäni? Eilen ryhdyin lopulta tuumasta toimeen. Puhelin kulki kameran ominaisuudessa mukanani koko eilisen päivän, ja kuin tilauksesta päivään sisältyi eilen juuri sopivasti pari epätavanomaistakin hetkeä. Tervetuloa kurkistamaan päivääni, auringonnoususta auringonlaskuun!
Herätyskello soi meillä joka arkiaamu klo 5.45, mutta kello on lähempänä kuutta ennen kuin olen päässyt kunnolla liikkeelle. Aurinko nousee samoihin aikoihin minun kanssani:
Suihkun jälkeen on vuorossa aamuhetki kullan kallis, kun saan viettää reilut puoli tuntia kaikessa rauhassa meikkilaatikkoni vierellä.
Eilen valikoin sieltä kasvoilleni nämä:
Järjestyksessä vasemmalta oikealle aloittaen takarivistä:
* Nuxe Sérum fraîche de beauté
* Liérac Hydra Chrono+ Teinté -kosteusvoide
* Clarins Gel contour des yeux -silmänympärysgeeli
* MAC Prep + Prime SPF 50 -aurinkosuojavoide
* Avène Compact teinté haute protection SPF 50 -aurinkomeikkivoide
* Clinique Redness Solutions keltainen peitepuikko
* Benefit Fake up -peitevoide silmänalusille
* YSL Touche Eclat -valokynä
* Make Up For Ever HD -irtopuuteri
* Make Up For Ever Aqua brow -kulmageeli
* Benefit High Brow & Eye Bright -silmämeikkikynät
* Chanel Stylo Eyeshadow -luomiväripuikko
* Bourjois Intuitive liner -silmänrajaustussi
* Chanel Stylo yeux waterproof -rajauskynä
* Chanel Beauté des cils -ripsivärinpohjustus
* Chanel Le volume -ripsiväri
* Make Up For Ever Lip line perfector -huultenrajauskynä
* Lumene huultenrajauskynä
* Chanel Rouge Coco -huulipuna
Tältä näyttää omakuva valmiista kuonosta:
Ja tällaisena esiinnyin koko eilispäivän:
* mekko Jacqueline Riu
* laukku Lancel
* kengät Clarks
* aurinkolasit Chanel
Tiistaisin ja torstaisin syömme aamiaista kodin sijaan La Mazarine -kahvilassa, missä Aurore tekee meille tuoreesta patongista voileipiä:
Sitten onkin taas vaihteeksi aika hypätä bussiin. Työmatkalla iPod korvilla:
Pysäkin vieressä kasvaa somia sinisiä kukkia.
Kävely pysäkiltä työpaikalle kestää muutaman minuutin. Eilisaamuna olin ajoissa liikkeellä ja saavuin jo viittä yli yhdeksän, tasan 40 minuuttia kotoa lähdön jälkeen. Sainte-Victoire lymyää taas taustalla:
Työhuoneessani napsautan ensimmäiseksi ilmastoinnin päälle, sitten käynnistän tietokoneen (huomaa Meeri-taustakuva!) ja ei kun hommiin.
Poikkeuksellisesti kollega oli eilen tuonut kahvihuoneeseemme pussillisen aamiaisleivonnaisia.
Postilaatikkomme sijaitsee parkkipaikan laidalla ja sen edessä kukkivat parhaillaan laventelipensaat. Laventelit ovat täynnä ampiaisia ja niiden takia minua pelottaa hakea posti.
Yleensä syön aina lounasta byroossa, mutta eilen olimme sopineet lounastreffit Madame Kissankulman kanssa. Suomalaisseurassa on aina hauska viettää tunti tai pari.
Jälkiruokapannacottani oli suloisesti koristeltu mansikalla ja kermalla:
Lounaan jälkeen oli taas aika jatkaa töitä, joista en ymmärrettävästi voi julkaista täällä kuvia. Iltapäivä katkesi kuitenkin aina tervetulleeseen kakku- ja samppanjataukoon:
Insinööriksi opiskeleva työharjoittelijamme täytti eilen 23 vuotta ja sen kunniaksi kollega oli hakenut leipomosta nougatjäätelökakun. Meillä ei ollut kakkosen muotoista kakkukynttilää, mutta ihan kelpo viritelmä tuokin oli. Samppanjaa puolestaan löytyy byroon jääkaapista melkein aina.
Kuuden jälkeen on aika lähteä töistä ja odotella jälleen bussia ilta-auringossa. Mistraali puhalsi eilen sen verran navakasti, että menin bussikatoksen alle suojaan.
Kymmentä vaille seitsemältä olin vihdoin kotikadullani.
Kotona vaihdan ensimmäiseksi vaatteet ja puhdistan meikit pois kasvoiltani. Koska olin eilen kotona hiukan tavallista aikaisemmin, ehdin illalla lukea. Ensin merkitsin kuitenkin vuodesta 2010 säännöllisesti pitämääni lukupäiväkirjaan kirjan, jonka olin lukenut loppuun myöhään edellisenä iltana.
Olen ostanut Titanicia käsittelevän dokumenttikirjan muistaakseni Düsseldorfin lentokentältä joskus 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa, sillä sen hintalappu on vielä D-markoissa. Se oli kauan hautautuneena kirjahyllyni uumeniin, mistä syystä luin sen vasta nyt.
Seuraava haastava tehtävä olikin päättää, minkä teoksen huojuvista kirjapinoistani seuraavaksi valitsen.
Lopulta seuraavaksi lukemisekseni valikoitui tämä kirja, jota tosin ehdin aloittaa vasta parinkymmenen sivun verran. Huomaa possukirjanmerkkini!
Lueskelin illalla sängyssä E:n katsoessa televisiota. Pidin ikkunaluukkuja auki auringonlaskuun saakka, vähän ennen puolta kymmentä: