Olen aikonut tehdä tämän lukemattomia kertoja. Kirjoittaa edes muutaman sanan tähän tyhjään valkoiseen kenttään. Kertoa vähäisiä kuulumisiani, julkaista pari valokuvaa. Kertoa, että olen käynyt lenkillä, Alpeilla, rannalla.
En ole saanut aikaiseksi, en sitten millään. Joka kerta olen keksinyt jonkin tekosyyn, miksi juuri nyt ei olekaan sopiva hetki. Ja sitten se on jäänyt, ja kynnys kirjoittaa Chromen osoitepalkkiin Blogger on kasvanut aina vain korkeammaksi.
En ymmärrä, miksi bloggaaminen yhtäkkiä tuli niin vaikeaksi. Olen aina tykännyt tästä! Vähitellen alkoi tuntua, ettei minulla ole enää mitään kerrottavaa. Kaikki mahdollinen on kuultu kolmekymmentäkuusituhatta kertaa aiemminkin: Aixissa on kuuma, töissä on kivaa mutta pitkät päivät, olen viettänyt viikonlopun jossain lähiseudulla. Ketä kiinnostaa? Ranskalaiset ovat välillä kummallisia, pomo on tyhmä, kävin viikon lomalla Suomessa. Tuttua juttua. Aina vain harvemmin mieleeni tuli ajatus "tästä pitäisikin blogata", ja kun se tuli, ei ajoitus ikinä ollut sopiva, tai en viitsinyt, tai tietokone oli rikki, tai töissä soi puhelin.
Nyt päätin uskaltaa. Kapusin muurinkorkuisen kirjoituskynnyksen yli ja aloin naputella. Hyvinhän tämä tuntuu sujuvan, osaanhan minä vielä! Sisällön kanssa on niin ja näin, mutta ehkä sekin tästä vielä jossain vaiheessa paranee.
Säännöllisiä postauksia en uskalla toistaiseksi luvata, mutta yritän tehdä tätä edes vähän useammin. Niin, että kynnys kirjoittaa madaltuu, postaus postaukselta, ja tämä umpisolmu mielessäni lähtee aukeamaan. Enkä anna itseni ajatella, että olen luokattoman huono bloggaaja, koska olen hylännyt blogini näin tuhottoman pitkäksi ajaksi.
Olisi mukava tietää, vieläkö joku tulee tänne äitiä lukuun ottamatta. Jos haluat, jätä pieni puumerkki kommenttilaatikkoon. Arvostaisin sitä todella, ja se rohkaisisi jatkamaan nyt kun se kaikkein vaikein ensiaskel on vihdoin otettu.
23 kommenttia:
Eiköhän minun lisäkseni joku muukin käy, uskoisin niin. Alkuun päästyäsi voit mainiosti jatkaa aina kun ehdit. Good luck !
Kyllä on odotettu ja usein pistäydytty kurkistamassa, jopa tänään ennen "uutta yritystä". Huomasin uuden postauksen toisen blogin sivupalkista.
Kiinnostaisi kyllä tietää sinun ajatuksiasi ranskalaisista ym. maahankin liittyvästä.
Kiitos jo etukäteen uusista blogikirjoituksista.
Lilas
Olisi kyllä kiva kuulla sun kuulumisia jatkossakin. Ei postausten tarvitse olla kovin säännöllisiä.
Kiva kun taas kirjoitat. Minusta sinun blogi erottuu edukseen. Pidin kovasti esimerkiksi kun kirjoitit tavallisesta työpäivästäsi, sitä ei juuri kukaan ole aikaisemmin tehnyt. Arjen jutut on parhaita.
Kyllä kiinnostaa lukea millaista on asua ulkomailla ja miten outoja ranskalaiset ovat.
Kyllä täällä tulee käytyä lukemassa, tämä on kiva blogi.Näin kesäaikaan tuntuu aina blogi jäävän vähän taka-alalle itselläkin...Hyvää kesää sinne!
Kiva kun bloggaat, mietinkin välillä missä olet ja mitä kuuluu.
No on täällä käyty tarkistamassa uusia juttuja. Hienoa, että olet palannut. Ihan tavallisista asioista on kiva lukea, arkipäivistä, Alppimatkoista, retkistä lähiseuduille, harrastuksista, näkemyksistäsi Ranskasta ja ranskalaisista ... siksi kun kirjoitat niin mielenkiintoisesti ja mukaansa tempaavasti.
Nyt ei sitten ihan näin pitkää taukoa, mutta silloin kun tuntuu mukavalta kirjoittaa. Varmasti riittää lukijoita. Hyvää kesän jatkoa.
sanna
Mä mielelläni luen ihan arkipäiväisistä asioista sieltä Ranskanmaalta. Mutta kirjoita kun siltä tuntuu. Kuvatkin ovat ihan kivoja :).
Oikein olen odotellut tekstejäsi täällä sateisessa Suomessa. Kummaa kun uppooudon (uppo-oudon?) ihanan ihmisen kirjoitukset niin kiinnostavat, mutta kun tuo arki on niin erilaista eri kulttuureissa. Mutta älä ota paineita, vaan kirjoittele, kun siltä tuntuu, täällä sitten kyllä luetaan mielenkiinnolla. Hyviä kesäsäitä toivotellen ja terveisiä lähetellen. R.H.
Kyllä luen! Ja niinhän ne samat aiheet kiertää muidenkin blogeissa / elämässä. Mielelläni luen juuri niistä!
Kyllä Sinun juttujasi lukee sellaisetkin puolitutut, jotka eivät yleensä jätä mitään kommenttia... Jatka vaan!
Täällä ollaan yhä, jatka vaan! :)
Myös täällä kiinnostaa kovasti kaikki kuulumiset, ihanaa kun kirjoitat taas :)
Tervetuloa takaisin blogimaailmaan!
Tuo muurinkokoinen kynnys tuntuu tutulta täälläkin...
Hyvä että palasit! Olenkin ihmetellyt onko Fifi vallan poistunut kuvioista.
Minäkin, täysin tuntematon tyyppi, olen kaivannut sinua Fifi... on mukava lukea kuulumisia ja - toisaalta kadehtia - toisaalta tuntea, onneksi en ole Ranskassa... kiitos kirjoittelustasi! Joka päivä en käy täällä, mutta silloin tällöin. Aina kun kerrotaan esim säätiloista Ranskassa, ajattelen sinua... täysin tuntematon tyyppi.
Terveisin Tuija
mulla se vasta on kirjoituskynnys, en ole blogannut kolmeen vuoteen ! keep up the good work, Fifi !
Minäkin olen lukenut tätä blogia jo monta vuotta säännöllisen epäsäännöllisesti, vaikka en juurikaan ole tainnut kommentoida emmekä tunne. Mutta Ranska-arki on kiinnostavaa.
Täällä ollaan kurkkimassa epäsäännöllisen säännöllisesti! Itselläni vähn sama tilanne oman blogin kanssa...
Täällä lueskellaan edelleen, kaikken näiden vuosien jälkeen. Kiva, kun palasit taas kirjoituspuuhiin :) t. Virve
Kyllä mä aina täällä vierailen välillä, ja ymmärrän hyvin, itsekin on harventunut kirjoittamiset, mutta ei pidä antaa sen estää tai ahdistaa. Kirjoitellaan silloin kun siltä tuntuu siis! Kaikkea hyvää Lyonista! :)
Hei Fifi, tässä yksi uskollinen lukijasi, joka on sinua kaivannut. Blogiasi seuraan monesta syystä: pidän Ranskasta, pidän sinusta, kirjoitat todella hyvin.
Sinulla on kirjoittamisen lahja. Tekstisi on vaivatonta, mutta silti vivahteikasta.
Toivon itsekkäästi, että jaksaisit kirjoittaa. Ihan tavallisista asioista.
Voisit harkita kirjoittamista laajemminkin, kirjana. Nuoren naisen kokemuksia Ranskasta tms.
Mutta toki, elämä voittaa kirjoittamisenkin. Hyvää jatkoa,
terveisin Päivi
Lähetä kommentti