Ensimmäinen "koulu"päivä... ja vähän toistakin

Ça y est ! FM Fifistä on tullut jälleen opiskelija. (Paljonpa se gradun vääntäminen lopulta elämässä auttoi...) Takana on jo kaksi täyttä opiskelupäivää ja toistaiseksi on ollut kaikin puolin mukavaa. 

Ensimmäisenä "koulu"päivänä pukeuduin tilanteen ja suomalaisuuteni kunniaksi Marimekkoon:

 (Seuraavalla kerralla yritän muistaa, että helmiäisaurinkopuuteri kalpealla iholla huonossa sisävalaistuksessa aamuseitsemältä ei näytä valokuvassa nätiltä...)     

Päivä alkoi puolituntiseksi tarkoitetulla esittely- ja yleiskokouksella, joka tosin venyi yli tunnin mittaiseksi, koska tietokoneelta PowerPoint-esityksen valkokankaalle heijastava laite ei vielä ollut herännyt kesäuniltaan. Täällä sentään käytetään PowerPointia eikä kalvoja ja piirtoheitintä kuten Turussa humanistien tyyssijassa Jusleniassa! Aamunavauksen aikana kuulimme mm., että kyseiseen koulutukseen oli hakenut 135 ihmistä, joista 25 valittiin koulu- ja opiskelumenestyksen sekä englannintaidon perusteella. 

Meitä ei opeteta varsinaisen kauppatieteellisen tiedekunnan tiloissa Aixin laitamilla, vaan kahden askeleen päässä keskustasta (ja parin korttelin päässä E:n byroosta) 1742 rakennetussa entisessä tallirakennuksessa. Tallilta se edelleen vaikuttaakin: yksi pitkä käytävä, jonka molemmin puolin on huoneita ja molemmissa päissä ulko-ovi, joista toisen tosin saa avata vain tulipalon sattuessa. Kaikki kurssimme pidetään yhdessä ja  samassa luokassa, jossa on valkoiset seinät, samantapaiset puu- ja rautaputkituolit kuin ala-asteella ja kahdelle mitoitetut puupöydät. Huone on niin tylsä, että seinille tekisi mieli käydä salaa kiinnittämässä edes jonkinlainen julisteenriekale, mutta toisaalta eipä sinne ole tultu maisemia katselemaan. Vessoja rakennuksessa on yksi kummallekin ihmissortille, ja naistenvessan toinen vesihana on peitetty mustalla muovilla; kuulin tänään englanninopettajalta, että se on ollut rikki kolme vuotta. Mitäpä siihen voi muuta todeta kuin well, this is France... ja että Suomessa hana ehtisi olla rikki korkeintaan kolme päivää ennen kuin yliopiston huoltomies hoitaisi asian. Vessapaperia sentään tarjotaan talon puolesta, toisin kuin edellisessä täkäläisessä opinahjossani Université de Provencessa. Yliopistojahan Aixista löytyy kaikkiaan kolme: humanisteille Université de Provence, lääkäreille ja luonnontieteilijöille Université de la Méditerranée sekä oikeus- ja taloustieteilijöille Université Paul Cézanne. 

Kun päivä oli ensin saatu lievästi yskien käyntiin, alkoi ensimmäinen luentokurssi kulttuurienvälisestä managementista (kuka kääntäisi jälkimmäisen termin kunnon suomeksi, minun aivoni eivät juuri nyt siihen kykene?). Käytännössä yritettiin määritellä kulttuurin käsite ja jauhettiin yleispätevää siitä, miksi liikemaailmassa on tärkeää suvaita ja ymmärtää kulttuurieroja ja eri kulttuureista lähtöisin olevia työntekijöitä. Minäkin pääsin nopeasti ääneen, kun opettaja kysyi yhtäkkiä, onko joku käynyt Ruotsissa. Seuraava kysymys kuului, mitä erikoista on Ruotsin tupakkalainsäädännössä. Hetkisen olin pihalla kuin lintulauta, kunnes älysin, mitä monsieur ajoi takaa: nuuska! Skannasin salamavauhtia ranskan sanavarastoni siltä varalta, että sieltä löytyisi nuuska (tabac à chiquer), mutta ei löytynyt. Niinpä selitin jotain suuhun laitettavasta tupakasta (minulle on tosiaan varsin hämärää, miten nuuskaaminen käytännössä toteutetaan) ja kanssaopiskelijat henkäilivät kauhuissaan. 

Kulttuurienvälisyyden ohella olen saanut tehokurssin englannissa: eilen iltapäivällä kolme tuntia, tänään aamupäivällä kolme tuntia ja iltapäivällä toinen mokoma ja huomisaamuna vielä kolme tuntia. Seuraavan kerran sitä onkin vasta marraskuussa. Opettajamme on iloinen, hössöttävä ja elohopeanvilkas vanhempi brittinainen, jolla on hauska skottiaksentti. Ranskalaisopiskelijoista puolestaan osa puhuu yllättävän hyvin ja sujuvasti englantia, toiset taas pyörittelevät silmiään eivätkä tunnu oikein ymmärtävän, mistä kulloinkin on kyse. Toistaiseksi emme kylläkään ole varsinaisesti tehneet mitään järkevää: tänään käsiteltiin puolisen tuntia kellonaikoja ja pelattiin noppapelejä, eilen testattiin vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa sekä harjoiteltiin reagoimaan how do you do ja nice to meet you -tyylisiin fraaseihin. Kaipaamaani bisnesterminologiaa opetellaan toivottavasti sitten marraskuussa... 

Huomenna on luvassa englannin lisäksi Analyse et politiques -niminen kurssi. Poliittista analyysia minä nimenomaan tylsään elämääni kaipasinkin... ja kaiken huipuksi lauantaiaamuisinkin on ATK-opetusta, kuulemma jokin Accès-ohjelmisto, mikä ikinä lieneekään. Uutta ja ihmeellistä on siis edessä joka päivä! Jatkoa seuraa...