tiistai 25. helmikuuta 2014

Kävelyllä kahden tornin kylässä

Sunnuntai oli täällä niin kaunis ja keväinen päivä, että päätimme E:n kanssa lähteä pitkästä aikaa retkelle. Alunperin olin suunnitellut kohteeksi kaupunkia nimeltä Bormes-les-Mimosas naapuridepartementti Varin puolella, mutta huomasin, että juuri viime viikonloppuna siellä järjestettiin iso mimosankukkafestivaali kulkueineen. Kaupungin kotisivujen mukaan paikalle odotetaan vuosittain n. 12 000 vierailijaa (kaupungin varsinainen asukasluku on 7 500). Kulkue olisi varmasti ollut hieno näky, mutta 12000-päinen väkijoukko kuulosti niin ahdistavalta, että päätimme siirtää mimosankukkien ihailun myöhemmäksi ja valita tällä kertaa rauhallisemman vierailukohteen.

Sellaiseksi valikoitui piskuinen, alle 600 asukkaan Tourtourin kylä niinikään Varissa, noin 100 km:n päässä meiltä. Kylä sijaitsee kukkulan rinteellä ja laella ja sieltä luvattiin olevan upea näköala. 

Lähtiessämme GPS kysyi, haluammeko välttää tietulleja. Valitsin "kyllä", joten vehje ohjasi meidät perille pitkin mutkaisia ja syrjäisiä maanteitä, jotka kulkivat läpi viini- ja oliivipuuviljelmien. Välillä sattui tielle kylänpahasia, jotka olivat yhä kuin vuosikymmenten takaa: tie kulki kylän halki, keskellä oli keskusaukio, jolla oli suihkulähde, kirkko ja sitä vastapäätä baari. Vanhat miehet istuivat penkeillä pastiksella odottamassa, että vaimo kutsuu kotiin syömään sunnuntain paistia ja perunamuusia. 

Tourtouriin päästyämme menimme mekin lounaalle ja sen jälkeen kiertelimme pitkin vanhaa, somaa kylää. Tällaiselta siellä näytti:




Katukyltti näytti aivan käsin maalatulta:













  


Kuten jokaisessa muussakin provencelaiskylässä, myös Tourtourissa oli lavoir eli kylän yhteinen pyykinpesuallas:




Minneköhän nämä kiveen louhitut salaperäiset portaat vievät?


Entä miltä mahtaa näyttää tässä talossa, jonka seinässä on kallionlohkare?


E. löysi myös mieleistään nähtävää:



Luvatut näköalat olivat kyllä komeat, mutta kuten niin usein, kaukaisuutta verhosi kevyt utu:






Kun olimme jo lähdössä, äkkäsin sattumalta, että Tourtour sijaitsee vain reilun 10 km:n päässä Salernesin kaupungista, jossa asuu E:n ystävä ja entinen kollega. Poikkesimme siis teelle hänen luokseen. Yllätysvierailu oli loistoidea, sillä E. ei ollut tavannut ystäväänsä yli 10 vuoteen, vaikka he ovatkin pitäneet yhteyttä puhelimitse. 

Kotiin palasimme proosallista Nizzan moottoritietä, sillä pikkukyliä ja sivuteitä tuli nähtyä riittävästi jo menomatkalla. Sunnuntairetkemme oli varsin onnistunut: saimme olla ulkona, hengittää raikkaampaa ilmaa kuin teollisuusalueella ja käyskennellä kaikessa rauhassa kaduilla ja kujilla. Lisää tällaista keväämmällä! 

1 kommenttia:

Eija Suomela kirjoitti...

Ihanan seesteinen tunnelma, ei ristinsielua missään, vain kisut!