tag:blogger.com,1999:blog-357266742024-03-14T06:39:06.510+01:00Fifin fiinit fiiliksetAlkujaan turkulais-salolainen, nykyisin provencelaistunut filosofian maisteri ja kauppatieteiden kandidaatti asuu Aix-en-Provencessa, työskentelee kolmekielisenä assistenttina tuulivoima-alalla ja ihmettelee ranskalaista elämänmenoa. Blogissa seikkailevat myös ranskalainen puoliskoni E., mopsit Guru, Mirkku ja Meeri sekä suurin idolini Mireille Mathieu. Minulle voi lähettää mailia osoitteeseen fifinfiilikset(at)gmail.com ja seurata Twitterissä @FifinFiilikset.Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.comBlogger738125tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-1991052462240897722017-03-02T17:06:00.003+01:002017-03-02T17:10:05.938+01:00Sittenkin hämminkiä<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Tämä uusi kotimaani osaa kieltämättä olla yhtä aikaa sekä rakas että raivostuttava! Koko kansalaisuudenhakuprosessini sujui niin sutjakkaasti, että vain odotin, koska eteen tulee ensimmäinen hankaluus. Sitä sai odottaa hamaan loppuun saakka, mutta ilmestyihän se kuitenkin. Ja itse asiassa koskien Suomea!</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Minun tulee nimittäin ilmoittaa kaksoiskansalaisuuteni Suomen viranomaisille. Tiedustelin menettelyä Pariisin suurlähetystön konsuliosastolta, joka ohjasi minut Pietarsaaren maistraattiin, joka enemmittä selityksittä lähetti paluumeilissä linkin "<a href="http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/ohjeita_ulkosuomalaisille/Ohjeita-ulkosuomalaisille/#Uusi kansalaisuus">Ohjeita ulkosuomalaisille</a>" kehotuksella "lue täältä lisää". Maistraatin linkistä selviää, että Pietarsaareen pitää toimittaa oikeaksi todistettu ja laillistettu kopio kansalaisuuspäätöksestäni, joka tulee sen lisäksi käännättää suomeksi auktorisoidulla kääntäjällä. Itse todistuksessa on noin 5 riviä tekstiä ja kääntäisin sen itse parissa minuutissa, mutta itse tekemäni käännös ei tietenkään ole virallinen eikä siten kelvollinen. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Menin tänä aamuna ennen töihin lähtöä oman asuinalueeni kaupungintalon sivukonttoriin hakemaan oikeaksi todistettua kopiota. Sain sen saman tien ja ajattelin, että sehän meni hienosti. Tästä rohkaistuneena päätin mennä ruokatunnilla Aixiin pyytämään kopioni laillistamista hovioikeudesta. Kyseinen byroo aukeaa klo 13.30 ja laskin, että ehtisin hyvissä ajoin saada leimat paperiin ja ajaa takaisin töihin ennen ruokatunnin loppua. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Toiveajattelua! Hovioikeudessa sanottiin, ettei sivukaupungintalojen virkailijoilla ole oikeuksia todistaa kopioita oikeiksi, vaan sen saavat tehdä ainoastaan pääkaupungintalon virkailijat. Lähdin siis sinne. Koska minulla ei ollut toista kopiota dokumentista, poikkesin postiin ottamaan siitä kopion. Kopiokone otti mielellään 20 sentin kolikkoni, mutta ei antanutkaan vastineeksi kopiota. Menin reklamoimaan asiasta tylsistyneen oloiselle postin naiselle, joka hävisi jonnekin takahuoneeseen hakemaan paikalle kaksi muuta virkailijaa, jotka ihmettelivät ensin tovin ja keksivät sitten käynnistää kopiokoneen uudelleen. Se auttoi, sain uuden kopion samaan hintaan ja menin sitten aukion toiselle puolelle kaupungintalolle. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Koska täällä on edelleen hätätila päällä, piti niin kaupungintalolle kuin oikeuspalatsiinkin mennessä kulkea metallinpaljastimen läpi ja laittaa laukku läpivalaisuun. Minut havaittiin harmittomaksi ja sain jatkaa matkaani. Seuraavaksi ongelmaksi osoittautui, ettei kaupungintalon väestörekisteriosaston virkailija aluksi suostunut toteuttamaan pyyntöäni. Kun selitin tulleeni todistuttamaan kopioni oikeaksi, sain vastaukseksi "<i>Mais certainement pas, Madame !</i>" Eipä tosiaankaan! Ei meillä todisteta mitään kopioita oikeiksi! Siinä vaiheessa kello oli jo kaksi, olin myöhässä töistä ja kyllästynyt säätämään eri virastojen ja virkailijoiden kesken yhdestä helkutin leimasta. Täällä viettämieni vuosien tuomalla kokemuksella ilmoitin kohteliaasti mutta tiukasti, että kyllä vain te vertaatte kopiota alkuperäiseen, laitatte siihen leiman ja pyydätte allekirjoituksen vaikka itseltään kaupunginjohtajalta, jos tarvitsee. Hovioikeudessa sanottiin niin ja Pariisin hovioikeuden legalisointiosastolla myös, haluatteko nähdä heiltä saamani sähköpostin, jossa asia selitetään? </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Virkailija yritti vielä inttää jotain, mutta huomattuaan etten antanut tuumaakaan periksi, hän alkoi naputella tietokonettaan jupisten itsekseen jotain "jos hovioikeudessa kerran sanottiin niin..." Jouduin vielä erikseen selittämään, että oikeaksi todistettu kopio on tarkoitettu yleisesti Suomen väestörekisteriin eikä minkään tietyn kaupungin. Ranskassa väestötiedot menevät kunnittain, mitään yleistä kansallista rekisteriä ei ole. "Mitä minä sitten laitan tähän kaupungin kohdalle?" No laittakaa Suomi, aivan sama! Vihdoin pääsin pois kaupungintalolta kallisarvoinen leima paperissani:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-f1We_5HvLjo/WLhA5-v4UsI/AAAAAAAAIrM/MUZzoCi_nKUPav5xg6gepQAuJVN2BP-OACLcB/s1600/Certifi%25C3%25A9%2Bconforme.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="234" src="https://3.bp.blogspot.com/-f1We_5HvLjo/WLhA5-v4UsI/AAAAAAAAIrM/MUZzoCi_nKUPav5xg6gepQAuJVN2BP-OACLcB/s320/Certifi%25C3%25A9%2Bconforme.PNG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Sitten takaisin hovioikeuteen, jossa esittelin dokumenttiani. Nyt se kelpasi, mutta paperin laillistavaa apostillaa piti odotella jonkin aikaa, koska samassa byroossa istuva toinen virkailija teki samaan aikaan vastaavaa paperia toiselle asiakkaalle eikä siihen tarvittavaa ohjelmaa voi käyttää yhtäaikaisesti kahdella tietokoneella. Lopulta sain todistukseni kääntöpuolelle hienon apostillan: </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-58AEglDkxFY/WLhB4eTt3YI/AAAAAAAAIrQ/nzApl9-YOF8koCuSm39KGKzDqWmkWRFdACLcB/s1600/apostille.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="277" src="https://3.bp.blogspot.com/-58AEglDkxFY/WLhB4eTt3YI/AAAAAAAAIrQ/nzApl9-YOF8koCuSm39KGKzDqWmkWRFdACLcB/s320/apostille.PNG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Huh! Eihän tähän kaikkeen mennytkään kuin puolitoista tuntia! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Nyt minun pitää vielä löytää Suomessa auktorisoitu ranska-suomi-kääntäjä. Jos nimittäin kääntäjä on auktorisoitu Ranskassa, pitää myös käännös laillistaa apostillalla, ja toista kertaa en millään viitsisi hypätä samalla asialla. Tulipahan taas elettyä kunnon annos sitä <strike>surullisen</strike>kuuluisaa ranskalaista arkea. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-13909905384139411752017-02-27T12:03:00.000+01:002017-03-02T17:12:42.391+01:00Tervetuloseremonia uusille ranskalaisille <div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Melko tarkkaan vuosi ja kuukausi sitten kirjoitin tänne <a href="http://fifingradu.blogspot.fr/2016/01/vuoden-jannittavin-projekti.html">vuoden jännittävimmästä projektistani</a> ja tämän maan byrokratian tuntien olin varsin varma, että siinä tulee kestämään kauan. Ranska kuitenkin yllätti iloisesti: rehellisesti sanoen en olisi tuolloin uskonut, että vain 13 kuukautta myöhemmin minulla olisi jo sekä kansalaisuus, passi että henkilökortti ja että seisoisin kauniina perjantai-iltapäivänä Aix-en-Provencen aliprefektuurin juhlasalissa laulamassa Marseljeesia 32 muun uuden ranskalaisen kanssa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-E--PGzP-xeI/WLPsMxoin2I/AAAAAAAAIqE/lyaMENUdydYU83rD3ZZuMdVYWJ75nFaYACLcB/s1600/16864662_10154469298459010_4900204681575616127_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-E--PGzP-xeI/WLPsMxoin2I/AAAAAAAAIqE/lyaMENUdydYU83rD3ZZuMdVYWJ75nFaYACLcB/s320/16864662_10154469298459010_4900204681575616127_n.jpg" width="176" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Olin odottanut seremoniaa kärsimättömästi, sillä minulle se oli tavallaan koko prosessin huipentuma ja samalla lopetus; nyt olen hoitanut kaikki uuteen kansalaisuuteeni liittyvät paperiasiat, enää odotan äänestäjäkorttia saapuvaksi ensi kuun aikana ja sitten kaikki on lopullisesti valmista. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Perjantai-iltapäivänä odottelimme hyvissä ajoin E:n kanssa aliprefektuurin aidan takana. Minulla oli ylläni ohut mekko ja nahkatakki, mikä ei alati yltyvässä mistraalituulessa ollut kaikkein paras ratkaisu, mutta olin valinnut tietoisesti asukseni sinivalkoisen mekon punaisin asustein enkä jaksanut välittää, vaikka niissä vähän kylmä tulikin: </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-b1K2qrgExZ8/WLPuh30dJvI/AAAAAAAAIqQ/0oLuP2xWWyM-LNNJgi4XBiPhlFQPKT4TgCLcB/s1600/16903282_10154462346009010_4520524831808313870_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-b1K2qrgExZ8/WLPuh30dJvI/AAAAAAAAIqQ/0oLuP2xWWyM-LNNJgi4XBiPhlFQPKT4TgCLcB/s320/16903282_10154462346009010_4520524831808313870_o.jpg" width="141" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Seremonia järjestettiin vastavalmistuneen aliprefektuurin modernissa ja varsin koruttomassa salissa, josta puuttui kaikenlainen vanhemmille virallisille rakennuksille ominainen koristelu ja krumeluuri. Seinällä oli vuoden 1789 ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus ja Ranskan ja Euroopan liput, pöydällä EU:n jäsenmaiden liput ja Marianne-patsas. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-3MTP2gr56KA/WLPvQJZNpUI/AAAAAAAAIqY/xLV8XbBYgBMNpvKfM-4zQjS5KLOes9oygCLcB/s1600/16997709_10154469298449010_1176650434140293411_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-3MTP2gr56KA/WLPvQJZNpUI/AAAAAAAAIqY/xLV8XbBYgBMNpvKfM-4zQjS5KLOes9oygCLcB/s320/16997709_10154469298449010_1176650434140293411_n.jpg" width="176" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Aliprefektin lisäksi paikalla oli apulaiskaupunginjohtaja, Aixin vaalipiirin kansanedustaja, eräs korkea-arvoinen poliisijohtaja, Kunnialegioonan edustaja ja Aixin ympäristökuntien kunnanvaltuustojen jäseniä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Seremonian aluksi meille näytettiin muutaman minuutin video Ranskan historiasta ja tasavallan perusarvoista. Sen jälkeen kuunneltiin Euroopan hymni ja aliprefekti puhui. "Jokainen teistä kirjoittaa omat rivinsä Ranskan kansakunnan suureen kirjaan, jota ei koskaan suljeta. (...) Tämä hetki on tärkeä ja juhlallinen, ei yksin teille, vaan myös meille, koko Ranskalle. Tästä lähtien Ranska kohtelee teitä ominaan."</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Puheen jälkeen jokainen kutsuttiin vuorollaan yleisön eteen hakemaan oma virallinen kansalaisuusasetuksensa. Aliprefekti pyysi jokaista esittelemään muutamalla sanalla itsensä ja oman Ranska-historiansa. Suurin osa ihmisistä sai ujosti sanottua vain nimensä, ikänsä tai ammattinsa ja mistä vuodesta asti hän on asunut Ranskassa, ja aliprefektin piti ylimääräisillä kysymyksillä houkutella heitä puhumaan edes vähän lisää. Minä päätin sitä kuunnellessani, etten ainakaan omalta osaltani jää nolona hiljaiseksi. </span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-ZOf5UeSqD-g/WLQFgiz8SHI/AAAAAAAAIqo/My9mjSxoYgontHoyjA_iJb_AnDaIsaZjQCLcB/s1600/16998083_10154464822529010_3331730615879566913_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-ZOf5UeSqD-g/WLQFgiz8SHI/AAAAAAAAIqo/My9mjSxoYgontHoyjA_iJb_AnDaIsaZjQCLcB/s320/16998083_10154464822529010_3331730615879566913_n.jpg" width="320" /></a></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Kun oma vuoroni tuli, kättelin arvovaltaisimmat läsnäolijat titteleitä unohtamatta: Bonjour Monsieur le sous-préfet, Bonjour Monsieur le député, Bonjour Monsieur le commissaire divisionnaire... Sitten käännyin yleisöön päin, esittelin itseni unohtamatta mainita Suomea ja kerroin tulleeni ensimmäisen kerran tänne 2003 vaihto-opiskelijana ja etten oikeastaan sen jälkeen enää koskaan muuttanut pois. Sanoin rakastaneeni ja ihailleeni Ranskaa, sen kulttuuria ja kieltä jo lapsesta saakka ja että oli selvää, että jonain päivänä olisin ihan oikeasti ranskalainen: "Tänään se on vihdoin totta ja se on minulle valtava kunnia ja ylpeydenaihe." Aliprefekti totesi, ettei siihen ole enää mitään lisättävää, ja apulaiskaupunginjohtaja kehotti minua aina pysymään yhtä onnellisena ja ylpeänä ranskalaisuudestani. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Kun kaikki olivat saaneet paperinsa ja esitelleet itsensä, oli tapahtuman loppuhuipennuksen, kansallishymnin vuoro. Arvatkaa, mikä versio siitä kuultiin? Tämä, paras ja juhlallisin kaikista:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/SIxOl1EraXA" width="560"></iframe>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Minulla on jo kerran ollut kunnia <a href="http://fifingradu.blogspot.fr/2012/07/kun-marseljeesi-kaikui-sisteronissa.html">laulaa Marseljeesia Mireillen kanssa</a> livenä, mutta vaikka tällä kertaa ääni tulikin videolta, ei se tehnyt hetkeä yhtään vähemmän vaikuttavaksi. Valitettavasti kolmatta säkeistöä (<i>Amour sacré de la Patrie</i>...) ei ehditty laulaa: olisin mielelläni osoittanut osaavani senkin ulkoa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Seremonian jälkeen oli tarjolla kuohuviiniä ja suklaakeksejä sekä vapaamuotoista seurustelua. Aliprefekti kehui, että harvoin näissä seremonioissa näkee tuoreen ranskalaisen osaavan Marseljeesin yhtä hyvin ulkoa ja ennen kaikkea laulavan sitä yhtä innokkaasti. Siitä pääsimmekin sujuvasti keskustelemaan Mireillestä; aliprefekti on myös fani! Nyt minulla on kertomista Mireillelle, jos ja kun kahden viikon päästä tapaamme Tallinnassa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4BJQGsWSn8s/WLQGOxbGxmI/AAAAAAAAIqw/DuTh_cUsKLE9UjemD0cJt0TKjldT0_S1ACLcB/s1600/16836035_10154462622939010_8070467659435961031_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-4BJQGsWSn8s/WLQGOxbGxmI/AAAAAAAAIqw/DuTh_cUsKLE9UjemD0cJt0TKjldT0_S1ACLcB/s320/16836035_10154462622939010_8070467659435961031_o.jpg" width="177" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kuvassa on aliprefekti vasemmalla ja oikealla poliisijohtaja, jonka nimeä en valitettavasti muista.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Paikalla oli myös La Provencen toimittaja, jonka olen taatusti joskus nähnyt jossain aiemminkin, niin tutulta hän näytti. Menin kysymään, milloin artikkeli ilmestyy, koska minulle tulee lehti vain arkipäivisin. Kuulemma maanantaina, "ja aion kirjoittaa myös teistä!" </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tosiaan, tänä aamuna oli lehden kolmossivulla koko sivun juttu seremoniasta (toivottavasti se aukeaa klikkaamalla riittävän suureksi):</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-UhLNLdZoP18/WLQHAs-c2FI/AAAAAAAAIq4/v9qM4gFAWeMk7hwEezdwMp3ugfPI97NUACLcB/s1600/La%2BProvence_27022017.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="229" src="https://4.bp.blogspot.com/-UhLNLdZoP18/WLQHAs-c2FI/AAAAAAAAIq4/v9qM4gFAWeMk7hwEezdwMp3ugfPI97NUACLcB/s320/La%2BProvence_27022017.PNG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-88083617570761357522016-12-31T17:02:00.003+01:002017-03-02T17:12:42.419+01:00Hyvästi 2016<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ajoittain pitkäksi venähtävästä nettihiljaisuudesta huolimatta sekä blogi että sen kirjoittaja ovat edelleen hengissä. Minulla ei ole erityisemmin tapana tehdä uudenvuodenlupauksia, mutta sen lupaan, että blogi pysyy edelleen olemassa, kirjoitinpa siihen kerran päivässä tai kerran kuussa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Luin tänä aamuna tasan vuoden takaista postaustani, jossa päivittelin vuoden 2015 negatiivisuutta ja toivoin, että tästä vuodesta tulisi rauhallisempi ja onnellisempi. Eihän se niin mennyt, ainakaan jos asiaa tarkastelee maan- ja maailmanlaajuisesti. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ranskassa jatkuu edelleen hätätila. Tänne saapuessa ja täältä lähtiessä on mentävä rajatarkastuksen kautta. Kaikki muistavat Nizzan karmeat tapahtumat, eikä järkyttävyydessä jäänyt paljon jälkeen kesän toinen terrori-isku Saint-Etienne-du-Rouvrayssa, kun iäkkäältä papilta leikattiin kurkku auki alttarilla kesken messun. Sitten tapahtui Berliini, Syyriasta nyt puhumattakaan. Ensi vuonna vakuutusmaksut nousevat terrorismin uhreille maksettavien korvausten vuoksi. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Outoa on myös tänä vuonna kuolleiden tunnettujen henkilöiden suuri määrä. Henkilökohtaisesti minua ei erityisesti koskettanut muiden kuin Mireillen äidin kuolema, mutta täytyy myöntää, että etenkin näin loppuvuodesta avasin joka aamu Facebookin ajatuksella "kukahan tällä kertaa on kuollut?"</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Itselleni sen sijaan tämä vuosi on ollut parissa suhteessa varsin merkittävä. Aivan vuoden alussa laitoin vireille hakemuksen Ranskan kansalaisuudesta ja valmistauduin pitkään ja monimutkaiseen prosessiin, mutta Ranska yllätti vaihteeksi iloisesti ja otti minut omiensa joukkoon ennätyksellisen nopeasti. Tasan 9 kuukautta hakemuksen jättämisestä minulle myönnettiin kansalaisuus, ja siitä kuukauden päästä sain käteeni Ranskan passin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/--15HIj3KSJw/WGfS3cjQ5tI/AAAAAAAAIpY/hxgOTnPsSs00WwfqdmcNg4sQslj1X59CwCLcB/s1600/passeports.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/--15HIj3KSJw/WGfS3cjQ5tI/AAAAAAAAIpY/hxgOTnPsSs00WwfqdmcNg4sQslj1X59CwCLcB/s320/passeports.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Passia hakiessani en ollut ihan vielä sisäistänyt upouutta ranskalaisuuttani. Virkailija kehotti minua tarkistamaan tietokoneensa näytöltä henkilötietoni virheiden varalta ja olin vähällä sanoa, että muuten kaikki on OK, mutta tuossa lukee kansalaisuutena ranskalainen ja minä olen suomalainen. Tajusin onneksi ajoissa enkä sanonut. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ymmärrettävästi olen todella ylpeä tästä, vaikka edelleen pysynkin totta kai myös suomalaisena. Sain passin kaksi päivää ennen lähtöäni Suomeen ja kun Schipholin lentokentän tax freen kassalla kysyttiin kansalaisuuttani, vastasin enemmän kuin innokkaasti "French". Esittelin passiani töissäkin kaikille (allaolevasta kuvasta olen leikellyt henkilötietojani):</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-w9WcnGayqmo/WGfUZf90nZI/AAAAAAAAIpk/9cQ9QLd1sro_k_W_VMrqgavQcYuIJLXGQCLcB/s1600/15390699_10154227238004010_8209776008455880303_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://4.bp.blogspot.com/-w9WcnGayqmo/WGfUZf90nZI/AAAAAAAAIpk/9cQ9QLd1sro_k_W_VMrqgavQcYuIJLXGQCLcB/s320/15390699_10154227238004010_8209776008455880303_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">On se vaan hieno! Täkäläisessä passissa mainitaan muuten myös pituus, silmien väri ja osoite. Toistaiseksi ainoa konkreettinen hyöty on ollut se, että Marseillen lentokentän maahantulotarkastuksessa en joudu jonottamaan muiden EU-maalaisten ja ulkomaalaisten joukossa, vaan pääsen supernopeaan passintarkastusautomaattiin, joka skannaa passini, päästää minut suljettuun lasikoppiin, tarkistaa sormenjälkeni ja päästää minut kopista ulos alle minuutissa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Aivan viime viikkoina olen myös saanut elämääni uusia kiinnostavia ihmisiä. Ystäväpiirini ja sosiaalinen elämäni on täällä erittäin rajoittunutta, joten pieni lisä siihen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on varsin tervetullutta. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kaikesta tästä lisää ensi vuonna. Nyt toivotan teille kaikille iloista, onnellista ja ennen kaikkea parempaa ja positiivisempaa vuotta 2017! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-78293307430311743232016-11-10T11:32:00.002+01:002017-03-02T17:12:42.414+01:00Olen ranskalainen!<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Eilisen ainoa uutispommi ei ollut Yhdysvaltojen vaalitulos: sain puolivahingossa iltapäivällä tietää, että olen ollut ranskalainen jo melkein viikon!</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Odotin tietoa kansalaisuushakemukseni hyväksymisestä aikaisintaan ensi vuoden alussa. Lounaalla keskustelimme USA:n vaaleista ja siinä yhteydessä joku kysyi, missä vaiheessa hakemukseni oli. Sanoin, että vielä on liian aikaista tietää, mutta päätin varmuuden vuoksi tiedustella prefektuurista, missä hakemukseni parhaillaan menee. Lähetin sähköpostin, tein välillä töitä ja pienen luppohetken tullen lueskelin ulkomaalaisten nettifoorumeilta muiden kokemuksia ja kysymyksiä kansalaisuuden hakemisesta. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Yhtäkkiä sain aivan tyhjästä ajatuksen vilkaista <i>Journal Officiel</i>in, Ranskan tasavallan virallisen lehden, viimeisintä numeroa nähdäkseni, miten kansalaisuuden saaneiden tiedot siellä ilmoitetaan. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-GGtjR6Q5R-4/WCQ6BK-ATXI/AAAAAAAAIog/I3lE7JTBWI8t9dmKvKfYgNQYk6D1pGb3gCLcB/s1600/JO.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="203" src="https://4.bp.blogspot.com/-GGtjR6Q5R-4/WCQ6BK-ATXI/AAAAAAAAIog/I3lE7JTBWI8t9dmKvKfYgNQYk6D1pGb3gCLcB/s320/JO.PNG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-2mmYaxZpboQ/WCQ6DGyIP7I/AAAAAAAAIok/11jvb3tdsSoDCn8bvdPqokXCvSw63IpxwCLcB/s1600/JO1.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="172" src="https://4.bp.blogspot.com/-2mmYaxZpboQ/WCQ6DGyIP7I/AAAAAAAAIok/11jvb3tdsSoDCn8bvdPqokXCvSw63IpxwCLcB/s320/JO1.PNG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Rullasin huvin vuoksi sivulle, jolla oma nimeni tulisi aikanaan lukemaan... ja siellä se luki. Sukunimi isoin kirjaimin ja kaikki kolme etunimeä sievässä rivissä kaikkien algerialaisten, haitilaisten ja kiinalaisten välissä. Syntynyt XX/XX/19XX Suomessa, departementti 13, asetus nro 044/1358. Julkaistu lauantaina 5.11.2016. Piti lukea oikein useamman kerran ennen kuin uskoin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olin ollut ranskalainen jo neljä päivää enkä tiennyt siitä mitään! Kukaan ei ollut ilmoittanut minulle kirjeitse, sähköpostitse, kirjekyyhkyllä eikä savumerkein, että hakemuksenne on muuten hyväksytty, tervetuloa kansalaiseksi. Prefektuuri vastasi pari tuntia myöhemmin, että tosiaan nimeni on julkaistu mainitussa asetuksessa ja JO:n numerossa ja ensi kuussa virallinen asetuspaperi lähetetään Aixin aliprefektuuriin, jonka tehtävä on virallisesti luovuttaa se minulle. Jos en olisi itse mennyt selailemaan JO:ta tai ottanut yhteyttä prefektuuriin, en olisi ainakaan kuukauteen tiennyt, että minulle on myönnetty Ranskan kansalaisuus. Olin aina ajatellut, että päätöksestä ilmoitettaisiin asianosaiselle heti hakemuksen tultua hyväksytyksi eikä jätettäisi tämän itse selvitettäväksi, mutta niinhän tässä maassa useinkin tapahtuu. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen totta kai valtavan iloinen, onnellinen ja ylpeä siitä, että pian minulla on virallisestikin kaksi kotimaata, kaksi identiteettiä. Ikään kuin ison palapelin viimeinen puuttuva palanen olisi loksahtanut kohdalleen ja koko kuva olisi vihdoin valmis. Aloitin palapelin kokoamisen 22 vuotta sitten Mireillen konsertista, ja tuon ensimmäisen palasen jälkeen siihen on liittynyt niin monta muuta: kahdeksan vuoden ranskan opinnot yliopistolla, E:n tapaaminen, ensimmäiset kesätyöni Ranskassa, yhä pidemmät täällä vietetyt ajanjaksot, lisää opiskelua, lopullinen muutto ja vihdoin myös pysyvä työ, oma auto, PACS... Kaikki tämä yhdessä on vähitellen hionut minua sopimaan yhä sujuvammin tähän maahan ja siihen elämään, jonka olen täällä itselleni luonut. Varhaisteini-iästä saakka kohtalo on määrätietoisesti ohjannut minua kohti tätä; nyt olen paitsi omassa mielessäni, myös virallisesti yhtä paljon ranskalainen kuin suomalainen. En enää "ulkomaalainen" tai "EU-kansalainen" vaan oikea ranskalainen, vaikka henkilöllisyystodistuksessa ja sairausvakuutusnumerossa säilyy aina syntymädepartementti 99 "ulkomaat" ja aksentti kuuluu puheessa välillä enemmän ja välillä vähemmän. Suomalaisuudesta en luovu ikinä, mutta nyt minulla on myös toinen kotimaa: olen <i>enfant de la Patrie</i>, kuten Marseljeesin alussa mahtipontisesti sanotaan. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen myös totaalisen yllättynyt siitä, kuinka nopea ja helppo tämä prosessi oli. Suoraan sanoen en olisi ikinä etukäteen uskonut sitä. Hakemuksen kokoamiseen meni kaksi viikkoa ja kaikki tarvittavat paperit ja asiakirjat löytyivät helposti. Kolme kuukautta myöhemmin sain kutsun haastatteluun, joka oli yksinkertainen ja ohi kymmenessä minuutissa. Viisi kuukautta haastattelun jälkeen hakemukseni oli hyväksytty ja nimeni julkaistu JO:ssa. Koko hommaan kului siis yhdeksän kuukautta: prefektuuri vastaanotti hakemukseni helmikuun ensimmäisinä päivinä ja marraskuun ensimmäisellä viikolla annettiin asetus kansalaisuuden myöntämisestä. Ja minä kun olin valmistautunut ainakin puolentoista vuoden myllytykseen...! Ilmeisesti minä kielitaitoineni, työsuhteineni ja kunnollisen kansalaisen maineineni olin haluttua ainesta tasavallalle. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kiitos Ranska. Lupaan olla luottamuksesi arvoinen. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-82358170220872689382016-10-25T18:28:00.002+02:002016-10-25T18:28:59.499+02:00Esimerkkiarkipäivä suoraan elävästä elämästä<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kun pari viikkoa sitten kyselin, mistä aiheista blogissani haluttaisiin lukea, melkein jokaisessa vastauksessa mainittiin ranskalainen perusarki. <i>Allez</i>, täältä pesee kun kerran pyysitte: millainen on normipäivä tässä tavallisessa, tylsähkössä elämässäni?</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Aamulla minulla on kello soimassa vaihtelevasti välillä 5.45 - 6.15. Aikaisemmin heräsin systemaattisesti klo 5.30, mutta olen varmaan vanhentunut muutamassa kuukaudessa sen verran, etten millään enää jaksaisi herätä ihan niin aikaisin. Kaikista työkavereista minä asun lähimpänä byroota, vähän alle 5 km:n päässä, ja herään silti kaikkein aikaisimmin (sanotaanko oikeasti noin? kuulostaa kummalta). Tykkään kuitenkin mieluummin herätä ajoissa ja tehdä kaikki pitkälliset aamutoimeni rauhassa kuin nukkua viime hetkeen saakka ja riehua sitten puoli tuntia hulluna, kun pitäisi jo olla valmista eikä ole. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Mitä näihin tärkeisiin aamutoimiini sitten kuuluu? Yleensä aloitan lounassalaatin valmistuksella. Todennäköisesti olisi järkevämpää tehdä salaatti valmiiksi edellisiltana kuin istua kuudelta aamulla puolinukuksissa keittiön pöydän ääressä pilkkomassa kurkkua, mutta kun en tykkää yön yli jääkaapissa muovipurkissa nukkuneesta eväästä. Samana päivänä valmistetussa salaatissa on ihan erilainen tuoreuden tuntu, tai sitten se on pelkästään psykologista. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kun lounas on valmis, menen suihkuun, pesen ja kuivaan hiukseni ja herätän sitten E:n. Tässä vaiheessa aikaa heräämisestä on kulunut noin tunti. Tehokkaampaa olisi, jos a) meillä olisi kaksi kylpyhuonetta tai b) voisimme olla siellä molemmat yhtä aikaa, mutta kylpyhuoneeseemme ei kerta kaikkiaan mahdu kahta ihmistä samanaikaisesti. Minä en pääsisi kiipeämään pois kylpyammeesta, jos E olisi samaan aikaan pesemässä hampaitaan, koska kylpyammeen ja pesualtaan välillä on ehkä noin 50 cm tilaa. E vielä ylpeilee, että meidän asunnossamme on isompi kylppäri kuin naapureilla. En viitsinyt sanoa, että vanhempieni kylpyhuone on suunnilleen olohuoneemme kokoinen ja kyseessä on tavallinen rivitalo eikä mikään ökyhuvila. Tästä kuvasta saa käsityksen mittasuhteista:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-hx-Yuxx64Es/WA9q2RQ3XBI/AAAAAAAAIng/Jq-UmL4q_JsZ0vbumOabG9NvJMFJrg7KQCLcB/s1600/20140131_121447.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-hx-Yuxx64Es/WA9q2RQ3XBI/AAAAAAAAIng/Jq-UmL4q_JsZ0vbumOabG9NvJMFJrg7KQCLcB/s320/20140131_121447.jpg" width="240" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kun olen saanut E:n hereille, menen olohuoneeseen meikkaamaan. Siihen kuluu 30-45 minuuttia riippuen siitä, kuinka yksinkertaisen tai monimutkaisen sotamaalauksen kulloinkin päätän tehdä. Joskus olisi kiva mennä töihin ilman meikkiä tai pelkällä ripsivärillä, mutta ne harvat kerrat kun olen moista yrittänyt, saan osakseni vaivihkaisia katseita ja kommentteja tyyliin "ethän vaan ole kipeä" tai "onhan sinulla kaikki hyvin". Olen opettanut nämä penteleet liian hyvään...! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Itse asiassa aamutoimillani on samanlaiset "time slots" kuin lentokoneilla tai tv-ohjelmilla: kaikki tapahtuu suunnilleen samaan aikaan joka aamu. Jos meikki on valmis klo 7.50, tiedän olevani aikataulussa; jos olen jo pukeutunut klo 7.40, olen aikataulusta edellä; ja jos kaikki on vielä vaiheessa kello kahdeksalta, on aamu menossa pahasti ns. reisille. Tämän takia pyrin aina valitsemaan vaatteeni ja käsilaukkuni ym. asusteet jo edellisenä iltana, koska aamulla minulla ei todellakaan ole aikaa seisoskella vaatekaapin edessä pohtimassa, huvittaisiko tänään laittaa harmaa hame vai punamusta mekko. Joskus tietty käy niinkin, ettei edellisiltana valittuja vaatteita yhtäkkiä ollenkaan huvitakaan pukea päälle, mutta se ei onneksi ole ihan normiarkea. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-lu0mcAvobzE/WA9tkNyfg-I/AAAAAAAAIno/3YLdPnXE6pML7c354JHl2B6BK8U7mJNwgCLcB/s1600/20150724_073509.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-lu0mcAvobzE/WA9tkNyfg-I/AAAAAAAAIno/3YLdPnXE6pML7c354JHl2B6BK8U7mJNwgCLcB/s320/20150724_073509.jpg" width="240" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Yleensä olemme E:n kanssa talosta ulkona varttia yli kahdeksan. Lähtöä edeltää joka aamu jonkinlainen säätö, kun E pohtii (ja kysyy totta kai minun mielipidettäni!), pitäisikö ikkunaluukut sulkea vai jättää auki ja viedäänkö roskat tänään vai vasta huomenna. Hän myös laittaa edellisiltana tiskatut tiskit takaisin paikoilleen, pesee silmälasinsa ainakin kaksi kertaa, pyyhkii pöydän ja tekee kaikenlaista, mikä minun mielestäni voisi vallan hyvin odottaa iltaan. Mitä väliä, onko pöydällä tomaatinsiemenlimaa tai leivänmuruja, kun kumpikaan ei ole kotona niitä näkemässä? Kuulemma töihin ei voi lähteä, jos kotona on jokin epäsiisteys odottamassa. Toista kertaa en kyllä ota puolisokseni pesukarhua... Toki ajatuksena olisi pärjätä tällä yhdellä ja samalla puolisolla loppuelämä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Aamiaista syömme kotona vain viikonloppuisin, arkiaamuina menemme kahvilaan. Kylässä on neljä baari-kahvilaa, joista jokaisella on oma asiakaskuntansa eikä kenellekään tulisi mieleenkään mennä muihin kolmeen. Kahvilat aukeavat seitsemän maissa. Useimmat juovat vain nopean perusespresson, mutta me otamme aina saman perusaamiaisen: E:lle iso maitokahvi, minulle pienempi maitokahvi ja kolme <i>tartines </i>eli voileipää, käytännössä kirjaimellisesti leipää ja voita eli kolmeen osaan leikattu, halkaistu patonki, jolloin kumpikin saa kolme puolikasta. Yhdellä puolikkaalla on voita ja hilloa, kahdella muulla pelkkää voita. Kuitupitoisia ja ravitsevia aamiaisia puurolla ja kinkkujuustoleivillä ei täällä harrasteta. Satunnaisesti poikkeamme leipomossa ennen kahvilaan menoa ja nappaamme mukaamme tuoreita, vielä kuumia croissanteja ja/tai suklaaleipiä, mutta hyvin harvoin, sillä ne ovat tuhoksi sekä E:n kolesterolille että minun linjoilleni. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-WCNy7LgtomM/WA92l2KG6mI/AAAAAAAAIn8/Flrm8JhyaKcgh-JKjnF_4eL2nj10YmSAQCLcB/s1600/1964789_10152077240529010_1129282158_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-WCNy7LgtomM/WA92l2KG6mI/AAAAAAAAIn8/Flrm8JhyaKcgh-JKjnF_4eL2nj10YmSAQCLcB/s320/1964789_10152077240529010_1129282158_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kahvilassa kuluu normaalisti puolisen tuntia. Minä luen sanomalehden ja E höpöttää vieressä ja häiritsee lehdenlukuani. Sitten lähdemme kumpikin töihin; yleensä ajamme peräkkäin, vilkuttelemme toisillemme taustapeilin kautta ja lähetämme lentosuukkoja. Töissä olen nykyään melko tasan yhdeksältä, joskus viisi minuuttia ennen tai viisi yli. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lounastunti kestää meillä puolitoista tuntia, puoli yhdestä kahteen. Yleensä syön töissä aamulla tekemäni salaatin, tai jos olen ollut laiska tai kotona ei satu olemaan salaattiaineksia, tilaan töihin valmiin lounassalaatin tai muun kevyehkön lounaan. Syötyäni joko istuskelen kahteen asti aulan mukavissa nojatuoleissa ja luen tai lähden nopeille asioille, tankkaamaan, pesemään auton tms. Joskus lähden ruokatunnilla kotiin, koska matka kestää vain kymmenisen minuuttia ja koska syön nopeasti, minulle jää hyvinkin melkein tunti aikaa lojua sängyssä lukemassa. Sen jälkeen on tosin pahuksen vaikea lähteä uudestaan takaisin töihin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Pääsen töistä klo 18.30 tai niillä main, E viiden nurkilla. Kotiin lähtiessä päivittäinen suuri arvoitus kuuluu, mistä ja kuinka nopeasti löydän parkkipaikan. Talossamme ei ole pihaa, omia parkkipaikkoja tai autotalleja, joten auto on jossain kadun varrella, minne sen sattuu saamaan. Joskus on onni myötä ja paikka löytyy saman tien ihan vierestä, mutta olen myös useammin kuin kerran ajellut korttelirallia kylän ympäri 25 minuuttia ennen kuin vähänkään kelvollinen paikka on vapautunut. Jännitystä elämään! Ikinä ei voi tietää töistä lähtiessä, mihin aikaan oikeasti on kotona.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ranskalaiseen arkeen kuuluu aivan oleellisena osana jokapäiväisen leivän ostaminen. Kylän kolmella <i>boulangerie</i>lla on jokaisella omat vahvuutensa: yksi tekee keskinkertaista leipää mutta älyttömän hyviä croissanteja, toisella on kylän rapein leipä ja kolmannella mukavin myyjä ja varma parkkipaikka oven edessä. Leivän hakee useimmiten E, koska hän pääsee töistä ennen minua. Suomessa minusta tuntuu aina kummalliselta, että leipää ei osteta joka päivä, vaikka ruisleipä säilyykin aivan eri tavalla kuin patonki. Joskus kotona ollessani vanhemmat toteavat, ettei tänään tarvitakaan kaupasta mitään, johon minä aina, että tarvitaanhan me leipää! Ranskalainen, ainakaan omani, ei myöskään pysty syömään mitään ilman leivän puputtamista. Ravintolassakin pitää lopettaa syöminen siksi aikaa, että tarjoilija tuo uuden leipäkorin, vaikka ruoka olisi kuinka lämmintä ja hyvää. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-8gFsdS0sRC4/WA-CBO5kbhI/AAAAAAAAIoM/Gp7mOnDwlp8Y2XPI4EX5TCGeMqinJvp_ACLcB/s1600/12512476_10153516123254010_9199602931791750217_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-8gFsdS0sRC4/WA-CBO5kbhI/AAAAAAAAIoM/Gp7mOnDwlp8Y2XPI4EX5TCGeMqinJvp_ACLcB/s320/12512476_10153516123254010_9199602931791750217_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Töistä tultuani tarvitsen aina noin puolen tunnin hengähdystauon, jonka aikana saan olla aivan rauhassa, mieluiten yksin makuuhuoneessa Facebookissa tai lukemassa. E taas on heti innokkaana kertomassa päivän kuulumisiaan ja valittaa, ettei ole nähnyt minua sitten aamun ja nyt kun olisi aikaa keskustella, sulkeudun toiseen huoneeseen. Keskustelu vain ei ole varsinaista keskustelua vaan monologia siitä, mitä töissä on tapahtunut, mitä kukakin on sanonut, mitä postia on tullut, paljonko asiakkaita leipäkaupassa oli sun muuta, mitä minun ei aivan välttämättä ole saatava tietää heti välittömästi. Useimmiten E häipyy jossain vaiheessa suihkuun ja minä nautin rauhasta ja hiljaisuudesta, rentoudun ja pitkitän sängystä nousemista mahdollisimman kauan. Tästä syystä iltamme venyvät joka kerta myöhään: tehokkaampiakin voisimme olla, ruoka voisi olla pöydässä jo ennen kahdeksaa ja me nukkumassa kymmeneltä, mutta minä todella tarvitsen muutamaa hetkeä itselleni. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tavallisesti alamme siinä kahdeksan jälkeen miettiä, mitä syötäisiin. Minä olen kaikkea muuta kuin ranskalainen perheenemäntä, joka laittaa joka päivä itse tuoreista aineksista kunnon aterian. Meillä kriteereinä ovat, että ruoan pitää valmistua mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman vähällä vaivalla ja tuottaa mahdollisimman vähän tiskiä. Niinpä me syömme paljon puolivalmiita juttuja: kala- tai jauhelihapihvejä, valmiita lihapullia, pastaa valmiskastikkeella... Ei minulla ole aikaa keitellä tunnin verran muhivaa bolognaisekastiketta, kun purkista </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kerran</span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> saa ihan syömäkelpoista parissa minuutissa. Joskus joku sanoi, että itse tehty ruoka tulee ihan yhtä nopeasti, mutta ei tule: siinä ajassa, jossa olen jo tehnyt perunamuussin valmiista jauheesta, ei perunoiden keitinvesikään vielä kunnolla kiehuisi. Ja sitten ne pitäisi vielä keittää kypsiksi ja muussata.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Minä syön tavallisesti nopeammin kuin E ja häivyn takaisin makuuhuoneeseen jättäen E:n syömään loppuun ja katsomaan samalla tv:tä. Jossain vaiheessa hän tulee huutelemaan minua tiskaamaan, jolloin vastaan viisi kertaa peräkkäin "ihan kohta" ja toivon, että E kyllästyisi ja tiskaisi itse. Joskus näin käykin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ranskassa illan tv-ohjelmat tulevat yleensä klo 21 ja 23 välillä, joten jos haluamme katsoa jotain, ei nukkumaan mennä ennen kuin aikaisintaan klo 23. Iltapesut, seuraavan aamun tavaroiden valmistelu, hetki juttelua sängyssä ennen nukahtamista ja <i>voilà</i>, kello on taas puoli kaksitoista ja unta ehtii jälleen saada vain reilut kuusi tuntia ennen seuraavaa päivää ja samoja rutiineja. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tällaisia päiväni useimmiten ovat, hashtag #myfrenchlife. Kuten huomaatte, tällaisesta tasapaksusta päiväohjelmasta on hankala kehitellä kovin kiehtovia postauksia blogiin. Toivottavasti saitte tästä kiinnostavan kurkistuksen suomalais-ranskalaiseen arkeeni! Kommentoikaa ja kyselkää ihmeessä, jos haluatte tietää jotain, mitä en ole tullut ajatelleeksi mainita. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-17469175771936155942016-10-21T16:17:00.003+02:002016-10-21T16:17:49.647+02:00Onneton Provencessa?<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tänne asetuttuani olen saanut monen monituista kertaa todistaa samaa reaktiota: kun kerron sukulaiselle/tuttavalle/naapurille/random keskustelukumppanille asuvani Provencessa, vastaus on aina ihastunut huokaus ja kommentti tyyliin vau miten upeaa, olen kade, siellä on varmaan ihana asua, aina paistaa aurinko ja on lämmintä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Onhan täällä kaikin puolin mukava asua. </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Aixin paikallislehdestä bongasin jokin aika sitten allaolevan promootiomainoksen:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-pfEwvm7nGaQ/WAnj_hsFj_I/AAAAAAAAInA/4v0Gx_4LoQ0Ev0TFq_2VlqSbKXyR3bP7ACLcB/s1600/Aix-page-0.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-pfEwvm7nGaQ/WAnj_hsFj_I/AAAAAAAAInA/4v0Gx_4LoQ0Ev0TFq_2VlqSbKXyR3bP7ACLcB/s320/Aix-page-0.jpg" width="226" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Jos Suomi on tuhansien järvien maa, on Aix puolestaan tuhannen suihkulähteen kaupunki. Niitä on täällä oikeasti joka puolella, suuri osa tosin asuintalojen sisäpihoilla ja puutarhoissa katseiden ulottumattomissa. Suihkulähteiden lisäksi meillä on 155 virallisesti luokiteltua historiallista monumenttia, toiseksi eniten Pariisin jälkeen. Kestävän kehityksen kriteereillä mitattuna olemme Ranskan neljänneksi kestävin kaupunki. Meillä on yli 300 aurinkoista päivää vuodessa, matkailutoimistossa käy miljoona turistia vuodessa ja meillä on takanamme 22 vuosisataa historiaa, aina roomalaisten ajoista asti. Sijainti on kaikilla kriteereillä loistava, aivan Provencen sydämessä: 35 km Välimereltä, 3 tuntia Pariisista TGV:lla ja alle 2 tunnin matkan päässä Alppien hiihtokeskuksista. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Totuus on kuitenkin, että Provencessa on melko lailla samanlaista asua kuin missä tahansa muualla Keski-Euroopassa. Kesäisin on totta kai lämmintä, mutta harvoin sellaisia helteitä kuin vaikka Kreikassa tai Espanjassa; asumme toki Välimerellä, mutta sen pohjoisimmalla rannalla. Yleisesti ilmasto on seudulla ihan jees, mutta osaa se olla kettumainenkin: kun jääkylmä mistraali puhaltaa talvella pohjoisesta 9 päivää peräkkäin 110 km/h nopeudella, tai kun kolmen kuukauden sademäärä sataa yhdessä iltapäivässä, tai kun sateeseen sekoittuu tuulen Saharasta meren yli puhaltamaa hiekkaa niin, että sade on veden sijasta kuraa ja auto näyttää siltä kuin sillä olisi ajettu kolme viikkoa rallia autiomaassa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kuten olen usein aiemminkin todennut, ei Etelä-Ranskassa tai ylipäätään ulkomailla asuminen ole juuri sen kummempaa kuin Suomessakaan. Töissä pitää käydä, ruokaa laittaa, koti siivota, pyykit pestä ja laskut maksaa, asui sitten Keravalla tai Nizzassa. Täällä tietysti sataa räntää huomattavasti harvemmin, mutta toisaalta monet asiat hoituvat äärettömän paljon helpommin Suomessa. Naistenlehtien ulkosuomalaisjutut käsittelevät aina erikoisissa ja/tai hienoissa ammateissa toimivia harvinaisuuksia, mutta tosiasiassa meissä ulkosuomalaisissa on huomattavasti enemmän tavallisia toimistotyöntekijöitä, kotiäitejä, myyjiä tai tarjoilijoita kuin muotisuunnittelijoita tai taiteilijoita. Itse rakastan asua täällä, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö joinakin erityisen haastavina hetkinä olisi valmis palaamaan takaisin Suomeen, missä hommat pelittävät, sovitusta pidetään kiinni, joka asiasta ei tarvitse tapella ja ruuhkaa on vain juhlapyhien aattona. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/--1KX_bTII_8/WAociMtTArI/AAAAAAAAInQ/NQF0bltTd087fJRSWbSebc0Hyn0BCgJSACLcB/s1600/PACA.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="234" src="https://3.bp.blogspot.com/--1KX_bTII_8/WAociMtTArI/AAAAAAAAInQ/NQF0bltTd087fJRSWbSebc0Hyn0BCgJSACLcB/s320/PACA.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; text-align: center;"> </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; text-align: center;">kuva </span><a href="http://www.laprovence.com/article/politique/4134368/les-provencaux-ne-se-sentent-pas-bien-chez-eux.html" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; text-align: center;">La Provencen artikkelista</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Virallisestikaan Provencessa ei olla erityisen onnellisia. Syyskuussa julkaistun OECD:n tutkimuksen mukaan Ranskan 12 hallinnollisesta maakunnasta Provence (tai oikeasti PACA eli Provence-Alpes-Côte d'Azur, mutta selkeyden vuoksi puhun Provencesta tarkoittaen koko aluetta) on vasta 9. sijalla, kun vertaillaan asukkaiden onnellisuutta. Tutkimuksen kriteereinä olivat mm. työllisyys, tulot, terveys, asuminen, ympäristö sekä onnellisuuden ja hyvinvoinnin tunne. Tarkat ja mielenkiintoiset tutkimustulokset löytyvät (englanniksi) </span><a href="https://www.oecdregionalwellbeing.org/FR82.html" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">täältä</a><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">, La Provencen artikkeli aiheesta taas (ranskaksi) </span><a href="http://www.laprovence.com/article/politique/4134368/les-provencaux-ne-se-sentent-pas-bien-chez-eux.html" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">täältä</a><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Syy onnellisuustutkimuksen huonoihin tuloksiin on erityisesti siinä, että alueen sisäiset erot ovat huomattavat. Täällä on sekä superrikkaita rivieralaisia että Marseillen pohjoiskortteleiden syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä ja paperittomia maahanmuuttajia. Erot niin koulutuksen, työllisyystilanteen kuin tulojenkin suhteen ovat suuret. Aihetta lehdessä kommentoinut sosiologi totesi lisäksi, että Provence on eräs harvoista alueista, jonka asukkaat ovat suurimmaksi osaksi kotoisin muualta. Näin ollen heillä ei ole tukenaan suvun ja ystävien turvaverkkoa, joka on varsin tärkeä maassa, jossa suhteilla on edelleen mainittava rooli. Kuinka monta kertaa itse sainkaan vastata työnhakuni aikana kysymykseen siitä, eikö joku sukulainen tai ystävä voisi löytää minulle työtä...! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; text-align: justify;">Asukasmäärältään Suomen kokoiseen maakuntaan mahtuu mitä erilaisimpia ihmisiä. 830 000 provencelaista elää köyhyysrajan alapuolella, ts. ansaitsee alle 989 euroa kuukaudessa. 5 miljoonasta asukkaasta 2,2 miljoonaa on työelämässä, ja työttömyysprosentti on 11,5%. Tästä johtuen alueemme on sekä työttömyystilastoissa että väestön köyhyydessä kolmannella sijalla. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Suomesta puhuttaessa mainitaan usein synkkyys, mutta eipä täällä Provencen auringon allakaan kaikkien elämä pelkkää iloa ja riemua ole. Itse omalla kohdallani yritän pitää mielessä, että kuulun ns. onnekkaampaan väestönosaan: tuloni ylittävät mediaanitulon, minulla on vakituinen työsuhde, hyvä koulutus ja asun omistusasunnossa. En tarvitse yhteiskunnalta avustuksia, voin ostaa riittävästi ruokaa ja pääsen tarvittaessa helposti sairaanhoidon pariin. Minulla on onnellinen parisuhde ja mielekästä tekemistä vapaa-ajallani. Kaikille nämä eivät ole lainkaan itsestäänselviä asioita. Kunpa muistaisin useammin olla kiitollinen siitä, mitä minulla jo on. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-17594717534541886292016-10-18T17:42:00.005+02:002016-10-18T17:42:53.181+02:00Tunnelmia Prahasta<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kauan odotettu Praha on nyt takana ja täytyy (taas kerran) sanoa, että reissu oli joka euron arvoinen! Kommelluksilta ei toki edelleenkään säästytty, siitä lisää myöhemmin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">E pärjäsi koko matkan ajan paremmin kuin osasin odottaa ja oli reipas lentokoneessa. Välillä olin kyllä jo valmis lyömään hanskat tiskiin ja julistamaan, että tämä oli tässä ja ikinä ei enää lähdetä yhdessä ulkomaille, mutta ne fiilikset hävisivät onneksi nopeasti.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Menomatka sujui suunnilleen odotetusti pienestä viivästyksestä huolimatta, kun lennolle Amsterdamista Prahaan piti odotella matkustamohenkilökuntaa saapuvaksi edelliseltä, myöhästyneeltä lennolta. E tuskastui jonossa odottelemiseen jo heti alussa ja kyseli epäuskoisena, pitääkö tässä nyt oikeasti seistä 20 minuuttia ilman, että mitään tapahtuu tai päästään minnekään. Sanoin, että pitää, ei kone lähde ilman lentoemäntiä ja jos nämä tulevat myöhässä edelliseltä lennolta, ei sille voi mitään ja 20 minuutin myöhästyminen ei ole vielä mitään. Varsinainen lentäminen sujui sen sijaan E:ltä oikein hienosti; hän huomasi heti ensimmäisellä menolennolla, ettei siinä tapahdu mitään sen erikoisempaa kuin jos istuisi bussissa tai junassa, kunhan ei turhaan katsele ulos. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-bmf64wa4WyA/WAXgWxu3VeI/AAAAAAAAIlk/GKIsPn2j6jccOq21GDAOASFnUol2buMNACLcB/s1600/14581566_10154079998864010_5194333356059520930_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-bmf64wa4WyA/WAXgWxu3VeI/AAAAAAAAIlk/GKIsPn2j6jccOq21GDAOASFnUol2buMNACLcB/s320/14581566_10154079998864010_5194333356059520930_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Konsertti oli vasta sunnuntai-iltana, joten meillä oli koko lauantai aikaa tutustua Prahaan. Suurin osa päivästä kuluikin ydinkeskustassa kierrellessä. Etukäteen olin ajatellut E:n kyllästyvän heti, mutta yllätyksekseni tylsistynyt olinkin minä: E halusi nimittäin shoppailla! En olisi ikinä uskonut. Hotellilta oli 2 aseman metromatka Venceslauksen aukiolle, jonka molemmilla puolilla oli samoja kansainvälisten kauppaketjujen liikkeitä kuin joka ainoassa muussakin eurooppalaisessa pääkaupungissa. E halusi ostaa kengät ja neuleen ja ilmoitti, että ilman niitä ei lähdetä takaisin. Neule löytyi helposti, mutta sopivat kengät saatiin vasta neljännestä liikkeestä. Kerrankin minä en ollut tullut Prahaan ostoksille, vaan kuljeskelemaan, katselemaan ja ottamaan valokuvia. Lisäksi tiesin, ettei E jaksaisi kävellä koko päivää enkä halunnut, että hän väsyttäisi itsensä jo heti alkuun ennen kuin olimme ehtineet vanhaankaupunkiin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-UBVMrjrEVRc/WAXsabJHS5I/AAAAAAAAIl4/Qs0CHn3Oy40f-jqzd6cuA1G4PIX_f-98gCLcB/s1600/14705763_10154080011184010_8802586868960529316_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-UBVMrjrEVRc/WAXsabJHS5I/AAAAAAAAIl4/Qs0CHn3Oy40f-jqzd6cuA1G4PIX_f-98gCLcB/s320/14705763_10154080011184010_8802586868960529316_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vanhankaupungin aukio oli kamala kokemus! Olin käynyt siellä viimeksi 15 vuotta sitten enkä todellakaan muistanut, kuinka järkyttävä tungos siellä on. E ei tiennyt etukäteen kaupungista mitään, mutta minä halusin nähdä edes kuuluisan astronomisen kellon. Kyllä me sen lopulta näimme, mutta yhtään pidemmäksi aikaa emme kestäneet jäädä aukiolle. Tuhansien ihmisten massa vyöryi päälle joka suunnasta niin, että me raivasimme kyynärpäitä käyttäen pakoreitin ensimmäiselle mahdolliselle sivukujalle. Aivan sama mihin suuntaan olimme menossa, kunhan pääsimme äkkiä pois paikalta! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-9yG9-H94Y90/WAXsUa_6ozI/AAAAAAAAIl0/v83f4v2kmsMCoSjIvMxFIDn9JCHJ1K8xQCLcB/s1600/14589716_10154080017904010_7165880228364757621_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://2.bp.blogspot.com/-9yG9-H94Y90/WAXsUa_6ozI/AAAAAAAAIl0/v83f4v2kmsMCoSjIvMxFIDn9JCHJ1K8xQCLcB/s320/14589716_10154080017904010_7165880228364757621_o.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kaarlensiltaa emme kumpikaan halunneet edes lähestyä. Minä olen siellä ollut ja E totesi, että sehän on vain silta, on hän siltoja ennenkin nähnyt. Sen sijaan hyppäsimme turistijunaan – rakastamme pieniä junia ja menemme sellaisella jokaisessa kaupungissa, jossa se on mahdollista – ja kiersimme sen ansiosta pitkin Prahaa linnakukkulalle asti väsyttämättä itseämme turhaan. Yksi iltapäivä oli joka tapauksessa liian lyhyt, jotta olisimme ehtineet vierailla linnassa tai museoissa sisällä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-0nkJaEmLh-s/WAXtj3M9wLI/AAAAAAAAImE/0WSyPtKzn1IDR-9DRtP4UoyvTFPtCFqRQCLcB/s1600/14650242_10154080872989010_1872516921053421682_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-0nkJaEmLh-s/WAXtj3M9wLI/AAAAAAAAImE/0WSyPtKzn1IDR-9DRtP4UoyvTFPtCFqRQCLcB/s320/14650242_10154080872989010_1872516921053421682_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-kXU5oXJZsLU/WAXtj6atXwI/AAAAAAAAImA/4XZDriR3Tf0c831ILHSopYRWvGCG5WylQCLcB/s1600/14712496_10154080803649010_5121829960974576732_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="248" src="https://3.bp.blogspot.com/-kXU5oXJZsLU/WAXtj6atXwI/AAAAAAAAImA/4XZDriR3Tf0c831ILHSopYRWvGCG5WylQCLcB/s320/14712496_10154080803649010_5121829960974576732_o.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-zz1SukC0ybA/WAXtjyh0WqI/AAAAAAAAIl8/jKpXbqpN1lIda4jjOfoQ9STeJWZLyTciQCLcB/s1600/14718625_10154080783199010_7466482034596486531_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-zz1SukC0ybA/WAXtjyh0WqI/AAAAAAAAIl8/jKpXbqpN1lIda4jjOfoQ9STeJWZLyTciQCLcB/s320/14718625_10154080783199010_7466482034596486531_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Junan jälkeen iltapäivä oli jo pitkällä ja kuten olin aavistanut, E alkoi väsyä ja kyllästyä kävelemiseen, ihmisjoukkoihin ja epätasaisiin mukulakivikatuihin. Emme olleet tuhdin hotelliaamiaisen jälkeen syöneet lounasta ja nyt alkoi tulla nälkä, mutta yritin selittää, ettei vielä neljältä ole kiva syödä illallista (Suomessa toki näin tehdään, mutta meidän normaali illallisaikamme on pikemminkin klo 21) eikä kannata mennä vanhankaupungin aukion turistirysäravintoloihin, vaan yrittää etsiä joku vähän autenttisempi paikka vähän kauempaa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-YE0_9JiCWxE/WAXv9CkiOFI/AAAAAAAAImQ/FAlDxV0mws4DYTTfV0PyQOBnIkdbBL7sACLcB/s1600/14702345_10154080826099010_5123053076258031827_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-YE0_9JiCWxE/WAXv9CkiOFI/AAAAAAAAImQ/FAlDxV0mws4DYTTfV0PyQOBnIkdbBL7sACLcB/s320/14702345_10154080826099010_5123053076258031827_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-8RUmPXgxxEI/WAXv9IyjZTI/AAAAAAAAImM/yqvqhuNrLE8fNwAwe0-vYQGXwuzUK_MkQCLcB/s1600/14705702_10154080836439010_3327005527941452598_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-8RUmPXgxxEI/WAXv9IyjZTI/AAAAAAAAImM/yqvqhuNrLE8fNwAwe0-vYQGXwuzUK_MkQCLcB/s320/14705702_10154080836439010_3327005527941452598_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lopulta E oli kuitenkin niin huonolla tuulella ja minä niin kyllästynyt kuuntelemaan jupinaa alikehittyneistä Itä-Euroopan maista ja matkustamisen kamaluudesta ja siitä, kuinka paljon kivempaa olisi olla kotona lepäämässä, että menimme ensimmäiseen eteen osuneeseen ravintolaan. Ei olisi kannattanut.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Paikka oli ahdas ja meluisa kellari, jossa isojen pöytäseurueiden äänekäs seurustelu esti kaikenlaisen keskustelun. Tarjoilija ei osannut englantia eikä saksaa ja ruoka oli suoraan sanoen surkeaa. Minä tilasin ankkaa, mutta tarjoilija ei osannut kertoa, onko se koipi vai rintapala. Ajattelin, että syön sen mitä eteen tuodaan, mutta kyseessä oli pala selkärankaa kylkiluineen ja niiden välissä pieni pala syötävää lihaa. Annokseen kuului lisäksi pehmeitä leivänpaloja ja punakaalia, jota en syö. Jyrsimme odotellessa nälkäämme pöydässä olleita rinkeleitä, jotka osoittautuivat maksullisiksi. Liha oli niin kuivaa, että pyysin sen seuraksi jotain kastiketta ja sain ketsuppia. Koska en välitä syödä ankkaa ketsupin kanssa, kysyin olisiko jotain toista kastikemahdollisuutta: majoneesia löytyi, mutta "it costs extra". Whatever. E:llä oli rasvaisia porsaan ribsejä, joiden kanssa hän oli pyytänyt listalla olevia perunakroketteja ja sai ranskanperunoita. Sanoin, ettemme olleet tilanneet niitä, johon vastaus kuului lyhyesti "no croquettes now". Jaoimme sitten kourallisen ranskalaisia, jotta minäkin sain jotain syötävää kuivan ankanpalaseni kanssa. Vettä ei saanut muuten kuin 25 cl:n pulloissa, mikä ei riitä mihinkään, joten E joi olutta ja minä roséviiniä, lämmintä tietysti. Olimme niin kettuuntuneita, että söimme sen minkä pystyimme ja lähdimme mahdollisimman nopeasti pois. Laskusta kävi ilmi, että lisämaksua ei peritty ainoastaan pienestä kupillisesta majoneesia vaan myös ruokailuvälineistä! Ei montaa kymmentä senttiä, mutta kuitenkin. Sorminko olisi pitänyt syödä? Onneksi emme ottaneet leipäkorista leipää, varmaan siitäkin olisi pitänyt maksaa ylimääräistä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Muutenkin ranskalaiseen kohteliaisuuteen tottuneina meitä ihmetytti tsekkiläinen palvelu, tai pikemminkin sen puute. Harva tarjoilija tervehti, kiitti tai sanoi olkaa hyvä tai näkemiin. Varmaan heidän ei tarvitse, koska turisteja riittää muutenkin asiakkaiksi pilvin pimein, mutta etenkin E oli kummissaan ihmisten töykeydestä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sunnuntaina meitä ei oikein kumpaakaan kiinnostanut enää lähteä keskustaan, joten vietimme aikaa hotellissa. Huoneen siivouksessa kesti tuhottoman kauan, koska siivoojia oli vain yksi kerrosta kohden, joten istuskelimme aulassa äänekkään japanilaisturistilauman vieressä ja yritimme tuloksetta keskittyä lukemiseen. Kun huone oli vihdoin taas käytössämme, äkkäsin sattumalta ikkunasta berliiniläisystäväni, jotka olivat juuri saapuneet. Nappasin puhelimen mukaani ja kiirehdin takaisin alakertaan tervehtimään. Sitten jäinkin sille tielleni odottelemaan kongressikeskuksen maanalaisen parkkihallin sisäänajoluiskalle, josko Mireille pian saapuisi. Ja saapuihan hän! Meitä oli paikalla vain kolme berliiniläistä ja minä, joten ehdimme vaihtaa nopeat poskisuukot koko Mireillen seurueen kanssa ennen kuin lähdimme kukin tahoillemme valmistautumaan iltaa varten.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-6JbUpTg8WSk/WAY6PoicewI/AAAAAAAAImo/KRJL-F6nbLI3tuo37WU2xaVPatXqMZAywCLcB/s1600/14708291_10154085073869010_3069179087070654500_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-6JbUpTg8WSk/WAY6PoicewI/AAAAAAAAImo/KRJL-F6nbLI3tuo37WU2xaVPatXqMZAywCLcB/s320/14708291_10154085073869010_3069179087070654500_n.jpg" width="176" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Itse konsertista otin tällä kertaa vain videoita enkä lainkaan kuvia, koska en jaksanut raahata kameraa mukanani ja Mireille on joka tapauksessa joka konsertissa saman näköinen, joten viime vuoden kuvat kelpaavat mainiosti. Konsertti oli jälleen kerran hieno elämys, Mireille oli elämänsä kunnossa ja ennen kaikkea oli mahtavaa tavata taas kerran kaikki fanituttavat Ranskasta, Saksasta, Sveitsistä, Puolasta... </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-cbqMcCx08sU/WAY6-Jtr4bI/AAAAAAAAIms/rr2xN7bUVMMtiHeL6xztb-bjiaGe5ednwCLcB/s1600/14695384_10154085073954010_3538899637364954821_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://1.bp.blogspot.com/-cbqMcCx08sU/WAY6-Jtr4bI/AAAAAAAAIms/rr2xN7bUVMMtiHeL6xztb-bjiaGe5ednwCLcB/s320/14695384_10154085073954010_3538899637364954821_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Konsertin jälkeen meillä oli harvinainen tilaisuus päästä pitkästä aikaa backstagelle. Mireille oli tapansa mukaan disponible, ystävällinen, herttainen ja loputtoman kärsivällinen, vaikka varmasti väsynyt.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-KjGtS6w4v1I/WAY6LL-PUDI/AAAAAAAAImk/lzHmm7Ps2L8qfxB5Zf86gPnjCXqopU06gCLcB/s1600/14650219_10154089293509010_2344018771494692212_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="176" src="https://2.bp.blogspot.com/-KjGtS6w4v1I/WAY6LL-PUDI/AAAAAAAAImk/lzHmm7Ps2L8qfxB5Zf86gPnjCXqopU06gCLcB/s320/14650219_10154089293509010_2344018771494692212_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-QaeomEjndfs/WAY6LBRYyDI/AAAAAAAAImg/etNqInv1TbIsd2CDqi1_1cq3zOgcgyBQQCLcB/s1600/14681704_10154089293584010_4615717339876687918_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="176" src="https://1.bp.blogspot.com/-QaeomEjndfs/WAY6LBRYyDI/AAAAAAAAImg/etNqInv1TbIsd2CDqi1_1cq3zOgcgyBQQCLcB/s320/14681704_10154089293584010_4615717339876687918_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Rupattelimme jonkin aikaa, mutta kello lähestyi puoltayötä ja meitä odotti aikainen herätys, joten toivotimme Mireillelle hyviä seuraavia konsertteja Puolassa ja lähdimme viereiseen hotelliimme toipumaan illan elämyksistä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Paluumatka osoittautui koko reissun haastavimmaksi osuudeksi. Meillä oli Czech Airlinesin operoima lento Prahasta Pariisiin ja sieltä normaalisti Air Francella Marseilleen. Lennon oli tarkoitus lähteä Prahasta klo 12.25, mutta se lähti lopulta vasta klo 14, joten jatkolentomme meni pipariksi. Kaiken lisäksi Pariisissa piti vaihtaa terminaalia ja E oli loputtoman kyllästynyt kävelemään kilometrikaupalla eri lentokentillä, jonottamaan milloin turvatarkastukseen ja milloin AF:n asiakaspalvelutiskille, etsimään kahvilaa, etsimään vessaa, etsimään oikeaa lähtöporttia. Välillä tuntui kuin olisin matkustanut lapsen kanssa: koko ajan piti selittää, että nyt mennään turvatarkastukseen, ota takki ja huivi pois ja laita ne tuohon muovikoppaan, näytä maihinnousukortin viivakoodia automaattiportin lukulaitteeseen, tuolta ruudulta näkyy miltä portilta lähdetään, ollaan rivillä 7, sinulla on paikka keskellä ja minulla käytävällä, koneeseen ei pääse sisään kuin puoli tuntia ennen lähtöaikaa, laita turvavyö kiinni, onhan puhelin pois päältä, mitä haluat juoda... Kyllä minä ymmärrän, että matkustamaan tottuneelle kaikenlainen lentokentillä toimiminen on itsestään selvää ja tuskin koskaan matkustavalle taas kaikki on uutta ja epäselvää, mutta kieltämättä välillä teki mieli sanoa, että onko tämä muka oikeasti näin monimutkaista? Sille ei mitään voi, että turvatarkastuksesta pitää mennä läpi joka kerta uudestaan ja että siinä pitää riisua takki ja muukin ylimääräinen vaate; onko sitä takkia pakko pitää päällä sen sijaan, että laittaisi sen matkalaukkuun kuten ehdotin? E murjotti suuren osan matkasta, ilmoitti ettei ikinä enää lennä koska kaikki on niin vaikeaa ja ihmetteli, kuinka joku viitsii matkustaa vapaaehtoisesti minnekään. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kun vihdoin viimein olimme saaneet uudet paikat seuraavalle lennolle Marseilleen ja päässeet jo melkein kotiin, tuli eteen vielä viimeinen ongelma. Lentokentältä meille on vähän alle 20 km ja yleensä ajan sen alle puolessa tunnissa. Tie on puoliksi kunnon leveää kaksikaistaista pikatietä ja puoliksi vanhaa kapeaa maantietä. Juuri tuolla kapealla osuudella sattui olemaan bussi joko kolaroinut tai muuten epäkunnossa, mikä tukki tien toisen puolen täysin, joten poliisit päästivät aina muutaman auton vuorotellen molemmista suunnista kiertämään tukoksen. Ruuhka oli sen mukainen ja matka kentältä kotiin kesti puolen tunnin sijasta puolitoista. Kotona olimme puoli kymmeneltä illalla ja niin väsyneinä, ettemme edes purkaneet matkalaukkuja. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olihan reissu! Kolmeen päivään mahtui niin onnea kuin ärsytystäkin, ja vaikka me hyvinkin saatamme vielä joskus lähteä yhdessä jonnekin ulkomaille, matkustan silti edelleen mieluiten yksin. Se on niin paljon helpompaa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-81359073948875302972016-10-12T16:33:00.002+02:002016-10-12T16:33:50.425+02:00Ja taas jatketaan...! <div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen taas takaisin langoilla! Tällä kertaa pitkä blogitauko ei ollut tahallinen vaan johtui yksinkertaisesti ajan puutteesta. Syyskuun alussa olimme tuttuun tapaan kaksi viikkoa lomalla, edelleen samassa paikassa Alpeilla – jo 19. kerran! – ja loman päättymisestä tähän aamuun asti minulla on ollut niin hurja tahti töissä, ettei blogin kirjoittamiseen tai muuhunkaan henkilökohtaiseen ole jäänyt edes viittä minuuttia päivässä. Illat taas ovat niin lyhyitä, etten kotona juuri koskaan edes laita tietokonetta päälle, joten bloggaaminen kuten suurin osa muustakin virtuaalielämästäni sai suosiolla jäädä odottamaan rauhallisempia aikoja.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Nyt työn alla ollut iso projekti on saateltu maailmalle, joten töissä on ainakin hetken aikaa tasaisempi tahti ja minulla on aikaa kirjoitella tänne. Ylihuomenna lähdemme viikonlopuksi Prahaan, mistä olen erityisen innoissani kahdesta syystä: ensinnäkin sunnuntaina siellä on luvassa Mireillen konsertti ja toiseksi tämä on 13 vuoden yhteisen taipaleemme aikana vasta toinen kerta, kun matkustamme yhdessä ulkomaille. E tulee mukaan vähän pitkin hampain lähinnä lentopelkonsa takia, mutta tulee kuitenkin, mikä on minulle tärkeää. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ensi viikolla kerron siis, miten matka sujui. Olen käynyt Prahassa kerran aiemmin, vuonna 2000 tai 2001, joten on jännää nähdä, muistanko sieltä vielä kiinnostavia paikkoja. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sitä odotellessa haluaisin kuulla teiltä, minkälaiset postaukset teitä kiinnostaisivat. Mistä aiheista haluaisitte erityisesti lukea? Oma elämäni täällä tuntuu minusta niin arkipäiväiseltä, että toivoisin teiltä vinkkejä siitä, mitkä aiheet ja minkä tyyppiset jutut koette mielenkiintoisiksi. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-55763193625378842952016-08-11T18:21:00.001+02:002016-08-11T18:21:24.656+02:00Viisi kummallista asiaa Suomessa<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Eilen tuli tasan kaksi kuukautta siitä, kun lähdin kesälomalle Suomeen. Sen ja erään ulkosuomalaisten kesken käydyn keskustelun innoittamana aloin listata asioita, jotka Suomessa käydessäni kummastuttavat minua. Aiemmin olen pohtinut lähinnä seikkoja, jotka ovat Ranskassa erikoisia, mutta toimii tämä toiseenkin suuntaan!</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Yleensä ensimmäisenä kotimaahan saapuessani, jo heti matkalla lentokentältä kotiin, kiinnitän huomiota yhteen asiaan: ihmisten vähyyteen. Tuntuu, että missään ei ole ketään! Kotimatkalla lentokentältä ajetaan ensin Kehä III:lla ja sitten Turun moottoritiellä, joiden molempien pitäisi olla paljon käytettyjä ja vilkkaasti liikennöityjä. Joka kerta ihmettelen, missä kaikki autot ovat. Viime kesänä tulin Saloon lentokenttäbussilla, joka jossain vaiheessa ylitti Helsinki-Turku-moottoritien. Kello oli vähän yli kuusi arki-iltana kesäkuun alussa. Helsinkiin päin ajavia autoja oli näkyvissä kaksi, toiseen suuntaan ei ainuttakaan! Täällä meillä ajetaan tuohon aikaan toinen toisessa kiinni, maksimissaan kuuttakymppiä. Itse asiassa Suomen juhannuksen/pääsiäisen/joulun menoliikenne vastaa täällä tavallista jokapäiväistä työmatkaliikennettä. Toki ihmisiäkin on enemmän, ja isä viisaana huomautti, että ruuhkat ajoittuvat Suomessa eri aikaan kuin mihin olen tottunut: klo 16-17 olisi moottoritielläkin todennäköisesti vilkkaampaa, kun taas täällä kaikki ovat vielä siihen aikaan töissä. Järkevästä selityksestä huolimatta tämä näyttää silti niin oudolta (kuva kahden kuukauden takaa Turun moottoritieltä matkalla Helsinki-Vantaalta Saloon):</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-iCcOBgqlhaQ/V6rvbfKViyI/AAAAAAAAIkA/oxjSVcspAi8ci-ILXLGSj1CgalsHOrCSQCLcB/s1600/13310554_10153761609609010_4851875246382265088_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-iCcOBgqlhaQ/V6rvbfKViyI/AAAAAAAAIkA/oxjSVcspAi8ci-ILXLGSj1CgalsHOrCSQCLcB/s320/13310554_10153761609609010_4851875246382265088_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Täällä ei ole suunnilleen yölläkään noin vähän liikennettä...!</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Toinen liikenteeseen liittyvä ihmetyksen aiheeni on se, kuinka rauhallisia ja ennen kaikkea kurinalaisia autoilijoita suomalaiset valtaosin ovat. Autot pysäköidään täsmälleen merkityille paikoille eikä kukaan jätä autoa puoliksi suojatielle, bussipysäkille, poikittain jalkakäytävälle tai tuplariviin kadunreunaan pysäköityjen autojen viereen. Suomessa kävimme eräässä ulkoilmatapahtumassa, jonka parkkipaikkana oli iso hiekkakenttä. Kaikki autot olivat siisteissä tasaisissa riveissä merkkien osoittamilla paikoilla. Olin ihan ihmeissäni, niin erikoiselta se minun silmääni näytti. Meidän autollemme ei löytynyt vapaata paikkaa, joten pysäköimme kauemmas; sanoin isälle, että minä olisin keksinyt vaikka kuinka monta kelvollista parkkipaikkaa (kuten kiinni olevan päiväkodin portin edessä tai sisään- ja ulosajoväylän molemmin puolin, koska siitä kuitenkin <i>mahtui</i> ajamaan...), mutta ehdotukseni eivät yllättäen kelvanneet, koska ne eivät olleet sallittuja paikkoja. </span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Jännältä tuntuu myös kauppojen sunnuntaiaukiolo. Ranskassa kaupat eivät ole auki sunnuntaisin paitsi tietyillä, tarkoin kriteerein valituilla alueilla – lähinnä suurkaupungeissa, joissa on erityisen paljon turisteja – ja siitäkin käydään hurjaa taistoa viranomaisten ja ammattiyhdistysten välillä. Suomessa taas pääsee mihin markettiin tai pikkukauppaan tahansa joka päivä. Ja kun kaupassa on käyty, voi ostoskassin jättää ihan avoimesti auton takapenkille ja lähteä vielä itse muualle. Ranskassa ei tulisi kuuloonkaan, että autoon jättäisi näkyviin yhtään mitään omaisuutta, oli se sitten ostoskassi, takki tai pehmolelu. En ole uskaltanut kiinnittää tuulilasiini GPS:n enkä moottoritietullien maksulaitteen </span><span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">telinettä, jotta autooni ei murtauduttaisi siinä toivossa, että GPS tai maksulaite olisivat siellä sisällä. Eivät ole, vaan visusti kotona, ja otan ne erikseen mukaan joka kerta tarvitessani niitä. </span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Ranskalaisesta näkökulmasta yksi kummallisin suomalainen ilmiö on viinilasin tilaaminen ravintolassa. Kun viimeksi tein niin, sain välittömästi vastakysymyksen: kaksitoista vai kuusitoista? En heti ymmärtänyt, jolloin tarjoilija toisti kärsimättömästi "12 vai 16 senttiä?" Olin unohtanut, että Suomessa viini kaadetaan viralliseen mittakuppiin ja vasta siitä lasiin, jotta kansalainen ei vahingossakaan joisi yhtä senttilitraa liikaa. Täällä viini tilataan joko pullossa tai karahvissa, jolloin tarvitsee ainoastaan päättää, haluaako viiniä 0,25 litraa, 0,5 litraa vai litran. Jos viiniä on myynnissä laseittain, lasi kaadetaan yleensä täyteen eikä todellakaan minkään viranomaisten standardisoiman mittakupin mukaan. </span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-77888571122725218862016-07-15T17:03:00.000+02:002016-07-15T17:03:02.880+02:00Je suis Nice<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kirjoitan tätä sekavin mielin ja raskain sydämin. Tuntuu, että olen aivan liian lyhyen ajan sisällä kirjoittanut aivan liian monta postausta terrori-iskuista. Haluaisin niin voida uskoa, että tämä on niistä viimeinen, mutta en voi. En usko. Sen sijaan, että miettisin, tuleeko niitä vielä, mietinkin vain, koska seuraavaksi. Ja missä. Milloin minä olen vuorossa? </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-bDhpXdYa8wg/V4j6aUnuzZI/AAAAAAAAIi8/DRLRETxdAYYlKcdVJ0fxKBsJqoHJ6N_gwCLcB/s1600/13615421_10153843347344010_7431085832114326481_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="183" src="https://4.bp.blogspot.com/-bDhpXdYa8wg/V4j6aUnuzZI/AAAAAAAAIi8/DRLRETxdAYYlKcdVJ0fxKBsJqoHJ6N_gwCLcB/s320/13615421_10153843347344010_7431085832114326481_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ne tulevat aina vain lähemmäs. Bryssel ja Istanbul olivat kaukana, Pariisikaan ei aivan naapurissa, mutta Nizza kyllä. Puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Yhtä kaukana kuin Tampere Helsingistä. Niin tuttu kaupunki, tutut maisemat, tuttu ranta ja hotellit ja rantabulevardi. Eilen illalla se oli täpötäynnä ihmisiä, 30 000 Le Figaron mukaan, niin kuin kansallispäivän iltana kuuluukin. Ilmeisesti Nizzassa tuuli vähemmän kuin Marseillessa ja Aixissa, koska ilotulitus pystyttiin toteuttamaan. Meillä se peruttiin, sillä mistraali riepotteli plataaneja ja sypressejä jopa sadan kilometrin tuntivauhdilla. Ehkäpä, jos Nizzassakin olisi tuullut, ilotulitus olisi myös peruutettu, ihmiset eivät olisi viettäneet iltaa rannassa vaan ravintoloissa ja keskikaupungilla, ja 84 heistä olisi vielä elossa. Ehkä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/--TKIQhSA3bU/V4j6tyQq0MI/AAAAAAAAIjI/CXasOaBhv9IwPCJZKwpjVXongyuibrN6gCLcB/s1600/13716194_364453857011943_3985548016813479538_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/--TKIQhSA3bU/V4j6tyQq0MI/AAAAAAAAIjI/CXasOaBhv9IwPCJZKwpjVXongyuibrN6gCLcB/s320/13716194_364453857011943_3985548016813479538_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Eilisen kaltainen teko on järjettömän helppo toteuttaa. Sen kun vuokraa kuorma-auton ja lähtee ajelemaan. Pariisin ja Brysselin iskut sentään vaativat huolelliset ennakkosuunnitelmat, logistiikkaa, terävät aivot kaiken takana. Nizzan tappaja tarvitsi vain ajokortin ja vuokra-auton. Väkisinkin tässä tulee mieleen, että kuka tahansa vastaantulija on potentiaalinen terroristi. Mistä sitä tietää, mitä kaupan kassajonossa takanani seisovalla on mielessään? Ehkä huoltoasemalla vieressäni autoaan tankkaavalla on loppuun asti hiottu hyökkäyssuunnitelma? Ainakin siihen on saanut sopeutua, etteivät terroristit tule jostain epämääräisestä kaukaisesta maasta. He ovat täällä, kaikkialla, missä tahansa. Asuvat täällä, ovat ehkä syntyneetkin täällä. Jonkun naapureita, jonkun työkavereita, jonkin kahvilan vakiasiakkaita. Ihan kuin me kaikki. Kuka tahansa voi olla seuraavana vuorossa, aivan milloin tahansa, missä tahansa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-WJEXyX003F4/V4j6gtTBNGI/AAAAAAAAIjA/AT_fIxQZGzUH6_EqKMjrKRmOrhYvUCBRwCLcB/s1600/13659080_1054518717936260_3126325978675656241_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-WJEXyX003F4/V4j6gtTBNGI/AAAAAAAAIjA/AT_fIxQZGzUH6_EqKMjrKRmOrhYvUCBRwCLcB/s320/13659080_1054518717936260_3126325978675656241_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Eilisellä oli myös vahva symbolinen arvo. Isku tehtiin 14. heinäkuuta, kansallispäivänä. Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon päivänä. Minulla on ollut tuolloin tapana muistella Bastiljin valtausta ja vuoden 1790 kansallisen yhtenäisyyden juhlaa juuri ennen kuin vallankumous muuttui terroriksi. Vastedes Nizzan tapahtumat tulevat aina varjostamaan kansallispäivän juhlintaa. Vaikka Champs-Elysées'n sotilasparaati olisi kuinka vaikuttava ja ilotulitukset kuinka upeita, päivämäärällä tulee aina olemaan kolkko kaiku. Myös meille, jotka emme olleet fyysisesti läsnä, saati menettäneet omaisiamme. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ypsj6I6udQo/V4j6m2s1DyI/AAAAAAAAIjE/i7eziFXbwEY6uP1r1ZkqKSdAF4E4YwuHQCLcB/s1600/13620874_980902088689193_4323543116511964010_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ypsj6I6udQo/V4j6m2s1DyI/AAAAAAAAIjE/i7eziFXbwEY6uP1r1ZkqKSdAF4E4YwuHQCLcB/s320/13620874_980902088689193_4323543116511964010_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Emme silti suostu elämään pelossa. Emme suostuneet siihen Charlien jälkeen, emme Bataclanin jälkeen, emmekä nyt Nizzan jälkeen. Toki myönnän, että minua pelottaa. En ole koskaan pitänyt suurista ihmisjoukoista, mutta aiemmin olen pelännyt niitä lähinnä taskuvarkauksien tai seksuaalisen ahdistelun takia. En siksi, että joku ampuisi väkijoukkoon sota-aseella tai kaahaisi päälle kuorma-autolla. Myönnän, että julkisilla paikoilla, missä tahansa, katselen tarkemmin ympärilleni. Olen varuillani. Keskiviikkoiltana olin läheisen kauppakeskuksen kultasepänliikkeessä ja siinä odotellessani ajattelin, että tuon tiskin alle mahtuisin hyvin piiloutumaan, jos tarve tulisi. Kuka oikeasti ajattelee tällaisia? Kuka valitsee varmuuden vuoksi todennäköisimmän piilopaikan lentokentän aulasta, hotellihuoneesta, ravintolan terassilta? Milloin ja miksi kotimaani muuttui paikaksi, jossa täytyy pelätä järjettömiltä kuulostavia tekoja, jotka kuitenkin toteutuvat? Jossa hampaisiin asti aseistetut sotilaat partioivat jopa ruokakaupassa ja jossa lentokentän seinillä on ohjeet siitä, kuinka toimia terrori-iskun tullen? Ihan kuin asuisi jossain pahamaineisessa maassa, Etelä-Afrikassa tai Israelissa vaikka. Ei Etelä-Ranskassa, täällä missä aurinko paistaa 300 päivää vuodessa, lenkkipolun varrella kasvaa villejä yrttejä ja jääpalat kilahtelevat vienosti roséviinilasissa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kaikesta huolimatta aion edelleen elää normaalisti. Aion käydä rannalla, liikkua kaupungilla, palata joku päivä Nizzaankin ja kävellä rantabulevardilla niin kuin aina ennenkin. Aion pysähtyä katselemaan merta ja lausua mielessäni hiljaisen rukouksen eilisen uhreille. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-xx0Jz7h8xB0/V4j63Ps3OmI/AAAAAAAAIjM/ZzjeDoMvDmIjjj5wKV_A31ei8I5o5ch8wCLcB/s1600/CnaPyC7WgAAQB-U.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-xx0Jz7h8xB0/V4j63Ps3OmI/AAAAAAAAIjM/ZzjeDoMvDmIjjj5wKV_A31ei8I5o5ch8wCLcB/s320/CnaPyC7WgAAQB-U.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-11263063923789080142016-06-28T17:36:00.000+02:002016-06-28T17:36:00.164+02:00Parasta ulkosuomalaisuudessa<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><a href="http://www.rantapallo.fi/lena/2016/06/08/parasta-ulkosuomalaisuudessa/">London and beyond</a> -blogissa haastettiin </span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">kuun alussa </span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">meidät ulkosuomalaisbloggaajat kertomaan siitä, mikä ulkosuomalaisuudessa on parasta. Olin juuri tuolloin itse lähdössä Suomeen lomalle, joten en ehtinyt silloin tarttua haasteeseen, mutta nyt on juuri sopivasti aikaa pohtia kysymystä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>P</b></span><b style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">arasta </b><b style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">ulkosuomalaisuudessa on se, että se on opettanut minulle itsenäisyyttä</b><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>.</b> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Muutin Ranskaan suoraan vanhempien luota, ja vaikka en täälläkään ole koskaan asunut yksin, olen kuitenkin saanut oppia hoitamaan asiani itse. Olen selviytynyt lukemattomista byrokratian kiemuroista, hakenut niin työttömyyskorvausta kuin sairausvakuutuskorvauksia, ostanut auton ja hankkinut siihen vakuutuksen, tehnyt rikosilmoituksia ja veroilmoituksia, hakenut kansalaisuutta ja ilmoittautunut äänestyslistoille. Suomessa en ole tehnyt juuri mitään näistä. Kun piti tehdä jotain "virallista", vaikka hakea opintotukea, oli niin helppoa marssia Kelaan ja pyytää Kelan tätiä kertomaan tarkkaan, mitä piti tehdä. Ja Kelan täti kertoi ja hoiti asian. Täällä ei kukaan hoida eikä pahemmin juuri neuvokaan, kaikki pitää tehdä ja huolehtia ja osata itse. Jos et sinnikkäästi vaadi sinulle kuuluvia asioita, seuraa itse aktiivisesti asioidesi edistymistä ja soittele perään, ei kukaan tule tarjoamaan niitä sinulle hopeatarjottimella. Bonuksena vielä, että samaan kysymykseen saattaa saada täysin eri neuvot ja vastaukset riippuen siitä, kenen virkailijan puheille kulloinkin joutuu. Seuraavalla kerralla voi olla jo täysin eri ääni kellossa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>Parasta ulkosuomalaisuudessa on oppiminen arvostamaan Suomea.</b></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b><br /></b></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">"Vasta kaukaa näkee hyvin." Näin voisin kiteyttää nykyisen suhtautumiseni Suomeen. Siellä asuessani maa tuntui maailman tylsimmältä paikalta. Kaikki oli tavallista, arkipäiväistä, harmaata ja samanlaista. Niin tyypillisen... suomalaista. Aina oli pimeää ja kylmää, paitsi kesäisin, jolloin oli valoisaa ja kylmää. Vuoden kohokohta oli matkustaa Pariisiin tai Berliiniin tapaamaan sikäläisiä ystäviäni, joita kadehdin suunnattomasti siitä, että he saivat asua niin hienoissa ja jännittävissä paikoissa. Palasin kotiin vastentahtoisesti ja itku kurkussa, sillä en olisi halunnut takaisin tylsään harmaaseen arkeen.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Nyt olen asunut 13 vuotta Provencessa ja elän täällä juuri sitä samanlaista monotonista arkea: töihin, kotiin, nukkumaan, jossain välissä kauppaan, viikonloppuisin siivotaan, pestään pyykkiä ja katsotaan telkkaria. Minun piti lähteä Euroopan toiselle laidalle tajutakseni, ettei ulkomailla eläminen tavalliselle työssä käyvälle ihmiselle ole yhtään sen hienompaa tai hohdokkaampaa. Naistenlehdissä haastatellaan aina ihmisiä, jotka joko ovat jossain huippuhienossa ja erikoisessa työssä tai sitten naimisissa linnan ja samppanjatilan omistavan kreivin kanssa. Toki sellaiset jutut ovat kiinnostavampia kuin artikkeli esikaupungissa pienessä kaksiossa asuvasta toimistotyöläisestä, mutta ne myös antavat vääristyneen kuvan ulkosuomalaisuudesta. Sitä samaa arkea täälläkin enimmäkseen eletään, vaikka aurinko paistaakin keskimäärin useammin ja lämpimämmin kuin Suomessa.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Kun nykyään käyn Suomessa (aivan liian lyhyillä) lomilla, saan nauttia maan parhaista puolista. Kesällä minua odottavat vehreä luonto ja valoisat yöt, jouluna melko usein lumi ja joka tapauksessa tutut joululaulut, glögi ja joulutortut, joulukuusi ja hyasintin tuoksu. Aikatauluja ei ole, voin maleksia tunnin marketissa ja ihastella tarjolla olevia miljoonaa sorttia jugurttia ja ruisleipää ja silliä ja kaikkea sitä, mitä ranskalaisessa kaupassa ei ole. Sukulaiset ja kaverit ovat innokkaina ehdottelemassa tapaamisia, vanhemmat laittavat koko viikon tyttärensä lempiruokia. Joka hetkessä on läsnä tietynlainen nostalgia: oli tämä vaan mukava paikka asua, miksi en osannut aikoinaan nauttia siitä enemmän? </span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Sitten jossain vaiheessa mieleen palaavat marraskuinen räntäsade, taivaita hipova ALV, pilkuntarkka sääntöjen noudattaminen ja "kaikki, mikä ei ole erikseen sallittua, on kiellettyä" -mentaliteetti ja tajuan, että Ranskassa on ajoittaisesta säätämisestä huolimatta huomattavasti rennompi meininki. </span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><b>Parasta ulkosuomalaisuudessa on Ranskassa eläminen.</b></span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan varmasti oleellisin seikka. Minä rakastan tätä maata ja seutua, sen kaikista puutteista ja ongelmista huolimatta. Olen juurtunut tänne, pidän tätä kotinani samalla lailla kuin Suomea. Täällä on kaikkea, mitä suinkin voi tehdä mieli nähdä ja kokea: suurkaupunkeja, vuoristoa, merenrantaa ja maaseutua. Provence ei ole ilmastoltaan ollenkaan hullumpi asuinpaikka: Aix oli tilastojen mukaan viime vuonna Ranskan aurinkoisin kaupunki.</span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" height="275" src="https://1.bp.blogspot.com/-uY1wN_rh-qk/V3KOqDTy_ZI/AAAAAAAAIis/TLfvtuNlWM0cE3r7FN3xIooO0QfjJCg-QCLcB/s320/soleil%2BAix.jpg" width="320" /></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><a href="http://www.linternaute.com/voyage/climat/aix-en-provence/ville-13001">(kuva)</a></span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Kuten ylempänä totesin, täällä on jotenkin rennompaa, boheemimpaa kuin protestanttisen ahkerassa ja ankarassa Suomessa. Ei ole niin nuukaa, onko auto pysäköity juuri tarkalleen sitä varten maalattuun ruutuun vai vähän sinne päin, kunhan ei <strike>kohtuuttomasti</strike> häiritse muita. </span><span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Lounasta voi ostaa katukeittiöksi muutetun pakettiauton tavaratilasta ja r</span><span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">avintolasta voi hankkia viinipullon mukaansa. Ja jos ostaa useamman, voi saada yhden ilmaiseksi. </span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Lääkärin odotushuoneessa tai toimistorakennuksen hississä tervehditään toisia, ja keskustelua saattaa syntyä tuosta vain tuntemattomien kesken marketin kassajonossa tai kaupan sovituskoppitilan peilin edessä. Kukaan ei pidä alkoholistina, vaikka menisi töiden jälkeen baariin pastislasilliselle, ja kahvilat ovat auki sekä aamuisin että sunnuntaina.</span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa, niin myös ulkosuomalaisuudella.</span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><b>Pahinta ulkosuomalaisuudessa on, että olin sitten missä tahansa, aina on jossakin joku, jota ikävöin.</b> Se on hinta, joka on maksettava siitä, että minulla on kaksi maata, kaksi kotia, kaksi kulttuuria, kaksi perhettä. Kaikki rakkaat eivät koskaan ole yhtä aikaa koolla. Vaikka olisi kuinka kivaa, huokaan jossain mieleni perukoilla "olisinpa nyt siellä", "olisipa hän täällä" ja hetken aikaa tuntuu se vanha tuttu loputtoman tyhjyyden tunne. Sydämestä on aina palanen jossain muualla. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-63694079354460458672016-06-06T17:29:00.002+02:002016-06-06T17:29:54.898+02:00Miniloma Düsseldorfissa<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vihdoin sain siirrettyä muutaman Düsseldorfissa ottamani kuvan puhelimesta koneelle, joten seuraavassa pieni raportti lyhyestä mutta antoisasta viikonloppumatkastani.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lähdin tapani mukaan perjantaina töiden jälkeen iltalennolla Amsterdamin kautta Düsseldorfiin. Amsterdamin ja D-dorfin välimatka on niin lyhyt, että lento kesti vain puoli tuntia ja sen aikana ehti juuri ja juuri juoda pienen muovimukillisen vettä. Vähän kuin junamatka Salosta Turkuun muinaisina opiskeluaikoina. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Saapuessani oli jo pimeää ja satoi, joten en saanut taksin ikkunasta kummoistakaan käsitystä kaupungista. Lauantaina oli onneksi jo lämmintä ja aurinkoista ja lähdin kaupungille heti aamukymmeneltä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Düsseldorf osoittautui kauniiksi ja kesäisen vehreäksi paikaksi:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-KX46qFTHx_0/V1WK6Dd5VgI/AAAAAAAAIhE/TRWtXW4uoosGNJayg7AG7mvxjeOuev6TQCLcB/s1600/DUS_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://2.bp.blogspot.com/-KX46qFTHx_0/V1WK6Dd5VgI/AAAAAAAAIhE/TRWtXW4uoosGNJayg7AG7mvxjeOuev6TQCLcB/s320/DUS_1.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-5tsmUOl8vBM/V1WK38VxE5I/AAAAAAAAIg0/856EhsBG878QfxCqHQWvlxdGgcbZOpd-ACLcB/s1600/DUS2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-5tsmUOl8vBM/V1WK38VxE5I/AAAAAAAAIg0/856EhsBG878QfxCqHQWvlxdGgcbZOpd-ACLcB/s320/DUS2.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-AJAngTKE7Pk/V1WK2lTlgXI/AAAAAAAAIgw/utk8q32OZwQqvStLpKgC1bYoNWYQwgdHgCLcB/s1600/DUS3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-AJAngTKE7Pk/V1WK2lTlgXI/AAAAAAAAIgw/utk8q32OZwQqvStLpKgC1bYoNWYQwgdHgCLcB/s320/DUS3.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/--DdLUA7Z4Sk/V1WK4Oai9tI/AAAAAAAAIg4/qJW6aIw0P_cOh7M4OsFcJ5sZqkl4uEnrwCLcB/s1600/DUS4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/--DdLUA7Z4Sk/V1WK4Oai9tI/AAAAAAAAIg4/qJW6aIw0P_cOh7M4OsFcJ5sZqkl4uEnrwCLcB/s320/DUS4.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kuvat ovat Königsalleen eli kaupungin tunnetuimman kadun varrelta. Keskellä kulkee puistokäytävien reunustama kanava ja sen molemmin puolin on kalliita liikkeitä. Minä en viitsinyt edes kulkea kauppojen puolta, vaan keskityin ihailemaan heijastuksia kanavan tyynessä pinnassa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Königsalleelta suuntasin vanhaan kaupunkiin ja kohti Rheinin rantaa, sillä olin ainoaksi etukäteen suunnitelluksi tekemisekseni buukannut tunnin pituisen näköalaristeilyn joella. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Düsseldorfin vanha kaupunki, Altstadt, oli juuri niin viehättävä ja vilkas kuin keskieurooppalaiset vanhatkaupungit tapaavat olla:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-88oIFfCKfc8/V1WNPlMqncI/AAAAAAAAIhU/5ZZAHGS8QnELKa4aZfJKqwiAzquqBuhRACLcB/s1600/DUS5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-88oIFfCKfc8/V1WNPlMqncI/AAAAAAAAIhU/5ZZAHGS8QnELKa4aZfJKqwiAzquqBuhRACLcB/s320/DUS5.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-x5EZTdu0y9s/V1WNPwq4ofI/AAAAAAAAIhY/iF2mzffMoTkP9ZMFLFxcPUqQKA1YiUnDgCLcB/s1600/DUS8.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://1.bp.blogspot.com/-x5EZTdu0y9s/V1WNPwq4ofI/AAAAAAAAIhY/iF2mzffMoTkP9ZMFLFxcPUqQKA1YiUnDgCLcB/s320/DUS8.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-TiddMsjfu7w/V1WNPHVvGOI/AAAAAAAAIhQ/oQyeAfaVP6MFREbWT0n0a1tr2WiEIW7pwCLcB/s1600/DUS12.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-TiddMsjfu7w/V1WNPHVvGOI/AAAAAAAAIhQ/oQyeAfaVP6MFREbWT0n0a1tr2WiEIW7pwCLcB/s320/DUS12.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Loppuiltapäivä kuluikin vanhoilla kaduilla ja kujilla kierrellen ja ihmislaumoja väistellen. Kaupungissa oli nimittäin huomattavasti enemmän turisteja kuin olin kuvitellut ja iltapäivällä siellä alkoi olla jo tungosta. Onneksi suurin osa viihtyi panimoissa ja muissa lukuisissa olutbaareissa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Rheinin risteily ei ollut mikään unohtumaton elämys. Laiva ajoi jokea ensin jonkin matkaa vasemmalle, sitten takaisin ja saman verran oikealle ja taas takaisin, ja ennen kaikkea se oli niin täynnä hollantilaisia eläkeläisiä, että minä sain tyytyä istumapaikkaan sellaisella kohdalla ulkokannella, josta ei ollut ikkunaa tai muutakaan suoraa näkymää ulos muuten kuin nousemalla seisomaan ja kurkistamalla kaiteen yli. Pari valokuvaa sain napattua, mutta muuten istuskelin lähinnä paikoillani ja lepuutin koipiani.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-YSFSxN4_rHU/V1WP1cAeXuI/AAAAAAAAIhw/Ia3higG_YxAA7fkeu8XvX97qmArAhuMfwCLcB/s1600/DUS7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://4.bp.blogspot.com/-YSFSxN4_rHU/V1WP1cAeXuI/AAAAAAAAIhw/Ia3higG_YxAA7fkeu8XvX97qmArAhuMfwCLcB/s320/DUS7.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-fvDEcNC4bXQ/V1WP02xiIUI/AAAAAAAAIhs/kKIs7uB2dUoVp9dnVSxL6G0nOkk3zTfzwCLcB/s1600/DUS10.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://4.bp.blogspot.com/-fvDEcNC4bXQ/V1WP02xiIUI/AAAAAAAAIhs/kKIs7uB2dUoVp9dnVSxL6G0nOkk3zTfzwCLcB/s320/DUS10.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Alla kuva Rheinin rannan kävelykadulta. Siinä näkyy taaimmaisena myös Düsseldorfin "maamerkki", St Lambertus -kirkon kiertynyt torni:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-30wSizEFUww/V1WQ6RhYSVI/AAAAAAAAIh8/vXVu9Nt8CpkVIRE4LFgFSmByrc5ghRLEACLcB/s1600/DUS6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-30wSizEFUww/V1WQ6RhYSVI/AAAAAAAAIh8/vXVu9Nt8CpkVIRE4LFgFSmByrc5ghRLEACLcB/s320/DUS6.jpg" width="180" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Torni rakennettiin alunperin liian tuoreesta ja/tai kosteasta puusta, minkä takia se kuivuessaan vääntyi. Taru kertoo, että paholainen raivokohtauksen vallassa väänsi kirkontornia, koska ei onnistunut repimään koko kirkkoa perustuksiltaan. Kuulemma torni oikenee itsestään sinä päivänä, kun oikea neitsyt menee kirkossa naimisiin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Iltapäivän pitkän kävelyn kruunasi ihka oikea spagettijäätelöannos!</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-ofIzypxmmK0/V1WSSQWypxI/AAAAAAAAIiI/jR2VNlsuvao6ItJa_LMwPJ7km3y-P-ZWACLcB/s1600/DUS11.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-ofIzypxmmK0/V1WSSQWypxI/AAAAAAAAIiI/jR2VNlsuvao6ItJa_LMwPJ7km3y-P-ZWACLcB/s320/DUS11.jpg" width="256" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lapsena veljeni ja minä söimme jossakin päin Saksaa spagettijäätelöt ja olen siitä saakka halunnut saada sitä uudestaan. Se on siis italialaistyyppistä vaniljajäätelöä, joka puristetaan valkosipulipuristimen tapaisen vempeleen läpi niin, että siitä tulee spagetin muotoista. Päälle mansikkahilloa "tomaattikastikkeeksi" ja ei kun lusikoimaan. 25 vuotta odotin tätä ja se oli kyllä sen arvoista! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sunnuntaina en enää ehtinyt kaupungille, sillä lentoni oli määrä lähteä puoliltapäivin, ja lopulta se lähti noin tunnin myöhässä. Takaisin lensin Pariisin kautta ja minulla oli alunperin hiukan vajaa kaksi tuntia vaihtoaikaa. Marseillen-kone oli kuitenkin reilut puolitoista tuntia myöhässä. Siinä vaiheessa minua alkoi jo kyllästyttää: olin hengaillut lentokentillä aamusta saakka, viideltä en vieläkään ollut päässyt Pariisista eteenpäin ja koko päivä oli kulunut hukkaan, vaikka molemmat lentoni kestivät vain tunnin kumpikin...! Lentokentillä on välillä ihan mukavaa istuskella, mutta pitemmän päälle siellä ei ole muuta tekemistä kuin osteskella edullista kosmetiikkaa ja täysin ylihintaista teollista ruokaa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Düsseldorf valikoitui lomakohteekseni täysin sattumalta lähinnä lentoaikataulujen sopivuuden ansiosta, mutta olen oikein tyytyväinen, että siellä tuli käytyä. Pitempäänkin olisin viihtynyt. Kaupunki on siitä hyvä, ettei siellä ole juurikaan ns. pakollista tekemistä tai näkemistä (vrt. Eiffel-torni tai Vapaudenpatsas tms. must-kohde), vaan aikansa voi käyttää rennosti juuri niin kuin haluaa ilman huonoa omaatuntoa siitä, ettei ehtinytkään käydä siellä, täällä eikä tuolla. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-23147964825480808702016-05-30T15:54:00.000+02:002017-03-02T17:12:42.398+01:00Miten meni noin niinku omasta mielestä?<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Hyvinhän se! Tämänaamuinen kansalaisuushaastatteluni nimittäin. Aika turhaan stressasin (kevyesti, mutta kuitenkin) ja luin päivittäin tulostamaani kansalaisen tietovihkosta, sillä loppujen lopuksi olisin osannut vastata kaikkiin kysymyksiin ihan ilman valmistautumista ja koko tapaaminen kesti noin vartin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tulin eilen illalla Düsseldorfista viikonlopun vietosta ja suuntasin lentokentältä suoraan Marseilleen hotelliin. Tuntui hölmöltä jättää auto lentokentän parkkihalliin ja lähteä taksilla ihan "väärään" suuntaan, mutta muuten en olisi millään ollut aamulla ajoissa paikalla. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Hotellista oli max. viiden minuutin kävelymatka prefektuuriin, mutta halusin mennä ajoissa, jotta varmasti ehtisin rauhassa etsiä oikean paikan. Kadulla oli jo pitkä jono Välimeren vastarantalaisia jonottamassa oleskelulupiaan ja minä jo melkein hermostuin, että joudun siihen samaan jonoon. Onneksi kysyin asiaa poliisilta, joka ystävällisesti neuvoi minut sisään viereisestä ovesta ja hissillä neljänteen kerrokseen. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olin tietysti melkein 20 minuuttia etuajassa, mutta mikäs siinä istuskellessa prefektuurin käytävässä, kun ikkunakin oli juuri sopivasti auki vastapäisellä seinällä ja saatiin vähän happea ja niin raitista ilmaa kuin nyt Marseillen ydinkeskustassa on mahdollista saada. Yhdeksältä soitimme ovisummeria ja kaikkia niitä, joilla oli haastattelukutsu, pyydettiin tulemaan sisälle. Tietysti sinne tunki myös sellaisia, jotka olivat aivan väärässä paikassa tai halusivat kysellä omasta hakemuksestaan tai tulivat muuten vain säätämään jotain, ja me 2-3 oikealla asialla olevaa istuimme odotushuoneen penkeillä </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">toisiamme vilkuillen</span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sitten minut kutsuttiin nimeltä yhteen neljästä boksista, joissa istui prefektuurin virkailija lasiluukun takana kuin juna-aseman lipunmyynnissä. Ensin hän pyysi minulta dokumentteja, jotka oli etukäteen pyydetty tuomaan (palkkakuitteja, työnantajan todistus, asuinpaikkatodistus) ja allekirjoitin kansalaisen oikeuksien ja velvollisuuksien peruskirjan. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Mietin koko ajan, koska se tiukoilla kysymyksillä hiillostaminen oikein alkaa, mutta ei sellaista tullutkaan. Ensin virkailija kysyi, olenko yhä töissä, mikä on kuukausipalkkani, missä virastossa E. on töissä ja mitä hän tekee sekä olenko poliisin tuttu, saanko sosiaaliavustuksia ja onko minulla sairauksia. Seuraavaksi minun piti kertoa tasavallan slogan eli <i>liberté, égalité, fraternité</i> sekä tasavallan symboleita. Mainitsin Ranskan lipun ja rupesin sitten kertomaan Marianne-patsaasta, jollainen minulla on kotona. Virkailija kysyi, oliko niitä vielä muita, johon minä, ettei nyt tullut muuta mieleen. "Miettikäähän, mitä esim. jalkapallo-ottelussa on?" Ai hitto, Marseljeesi! Ihan meinasi unohtua. Ei sentään laulamaan tarvinnut ruveta.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sitten kysyttiin viidennen tasavallan presidenttejä (helppoa: de Gaulle, Pompidou, Giscard d'Estaing, Mitterrand, Chirac, Sarkozy ja Hollande) sekä nykyistä pääministeriä (Manuel Valls). Niiden jälkeen piti luetella kuuluisia ranskalaisia eri kulttuurin osa-alueilta: laulajia, kirjailijoita, näyttelijöitä... ja yhtäkkiä pääni oli aivan tyhjä. Jos minä jotain tiedän, niin ranskalaisia kulttuurinimiä, ja nyt piti täysillä keskittyä, jotta sain listattua edes muutaman. Mireillen nyt tietysti, mutta sitten sanoin Sheila ja Claude François ja sadattelin myöhemmin, etten millään keksinyt yhtään tuoreempaa nimeä. Kirjailijoista ei samoin tullut mieleen ainuttakaan tämän hetken nimeä: sanoin lukevani mieluiten klassikoita ja mainitsin Victor Hugon ja Alexandre Dumas'n. Näyttelijöistä tuli ensimmäisenä mieleen Catherine Deneuve ja Gérard Depardieu, niillä siis mentiin. Ovat sentään vielä molemmat elossa...! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Siinä olivat kaikki Ranska-aiheiset kysymykset. Virkailija kysyi vielä, onko meillä yhteisiä harrastuksia E:n kanssa ja kuulunko johonkin yhdistykseen, olenko arkielämässäni enemmän tekemisissä ranskalaisten vai ulkomaalaisten kanssa, kuinka usein käyn Suomessa ja paljonko minulla on siellä sukulaisia. Viimeiseksi piti kertoa, miksi haluan Ranskan kansalaisuuden: selitin olleeni frankofiili jo lapsena, opetelleeni itse yksinäni kieltä ja tienneeni enemmän tai vähemmän aina päätyväni lopulta tänne. Sanoin, että kansalaisuus on ikään kuin palapelin viimeinen puuttuva pala, viimeinen etappi matkalla kohti täydellistä integroitumista. Totesin myös, etten välttämättä tarvitse kansalaisuutta mihinkään, joten motivaatiostani kertoo jo se, että siitä huolimatta haluan nähdä vaivaa sen saamiseksi.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Siinäpä se sitten oli. 15 minuuttia ja pihalle, kehotuksena odotella rauhassa ilmoitusta prosessin lopputuloksesta: ministeriöllä on 8-12 kuukautta aikaa tehdä päätöksensä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Intuitioni perusteella ja minut tuntevien mielestä saan kansalaisuuden heittämällä. Nyt pitää vain olla kärsivällinen ja toivoa, että vastaus tulisi mahdollisimman nopeasti, parhaassa tapauksessa ennen ensi kevään presidentinvaaleja. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-86911909788500411122016-05-26T16:32:00.002+02:002016-05-26T16:32:29.767+02:00Maailmanlopun tunnelmissa<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Provencessa ja muuallakin Ranskassa eletään parhaillaan jännittäviä aikoja. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Maan suurin ammattiyhdistys CGT tappelee sinnikkäästi hallitusta vastaan koskien suunniteltua uutta työlakia. Myönnän, etten ole kovin tarkkaan tutustunut lain sisältöön, mutta kaikesta päätellen se ei varsinaisesti kohenna tavallisen rivityöntekijän asemaa. Niinpä CGT on päättänyt pistää pystyyn kunnon rähinän ja blokannut Ranskan öljynjalostamot, ensin Länsi-Ranskassa ja sitten täällä meillä etelässä, Fos-sur-Merissä Marseillen kupeessa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Huhuja polttoainepulasta alkoi liikkua jo viikko sitten, ja lauantaina kävin onneksi tankkaamassa Majavan täyteen. Jo silloin Carrefourin huoltoaseman 11 pumpulla oli jokaisella 5-6 auton jono, mikä on varsin epätavallista. Alkuviikolla se sitten iski kunnolla: yksi toisensa jälkeen huoltoasemien säiliöt tyhjenivät ja ne sulkivat ovensa. <i>La Provence</i> päivitti sivuilleen reaaliajassa, mitkä asemat olivat kiinni, ja lista kasvoi jatkuvasti. <i>Essence</i>-sovellus, joka normaalisti paikantaa geolokalisaatiolla lähimmät huoltoasemat, kaatui kaikkien etsiessä epätoivoisesti avointa huoltoasemaa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Alla oleva kuvakaappaus kertoo kaiken oleellisen; se esittää kaikkia niitä Ranskan huoltoasemia, jotka joko ovat kokonaan kiinni tai joilta puuttuu yhtä tai useampaa polttoainelaatua. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-FmaGCrB_ojQ/V0cDes-bQtI/AAAAAAAAIgU/6D03vuDznawRX6aSce0rKuRzRN6j0N3cACLcB/s1600/p%25C3%25A9nurie.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="265" src="https://1.bp.blogspot.com/-FmaGCrB_ojQ/V0cDes-bQtI/AAAAAAAAIgU/6D03vuDznawRX6aSce0rKuRzRN6j0N3cACLcB/s320/p%25C3%25A9nurie.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tiistaiaamuna poliisin CRS-erikoisjoukot tulivat väkisin murtamaan Fosin öljynjalostamosaarron ja säiliöautot pääsivät vihdoin kuljettamaan täydennystä huoltoasemille. Tietoja uudelleen avatuista asemista tihkui pitkin päivää ja niiden osoitteita vaihdeltiin suusta suuhun: joku oli kuullut kaverilta, että tämän kollegan mies oli saanut bensaa paikasta X, "mutta älä kerro kaikille tai se loppuu taas!" </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Suurin ongelma oli ja on nimittäin se, että ihmiset rynnivät kaikki kerralla kuin hunnilauma täyttämään tankkeja ja kanistereita kaiken varalta, vaikka ei varsinaista tarvetta olisikaan. Pahimmillaan marseillelaisilla huoltoasemilla oli 4 tunnin jonot (!) ja totta kai moisella menolla polttoainesäiliöt hupenivat pikavauhtia ja jakelulle tuli uudelleen stoppi. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olin taas erinomaisen iloinen siitä, että asun työpaikan lähellä: minun edestakainen työmatkani on vähän alle 10 km, joten yhdellä tankillisella ajelen töihin ja kotiin useamman viikon, kun taas moni kollegoista asuu Marseillen seudulla ja edestakaista työmatkaa kertyy pahimmillaan 100 km päivässä. Työpaikalla onkin poikkeuksellisesti nähty kaikenlaisia kimppakyytijärjestelyjä, kun kaikki yrittävät säästellä kultaakin arvokkaampaa polttoainettaan ja optimoida sen kulutusta. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-QX9HUUoM3Rc/V0cHlaXcZII/AAAAAAAAIgg/8nE4MpTBOOkUsU5UmBvYLa8OR8Ydi92rQCLcB/s1600/stations.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="187" src="https://4.bp.blogspot.com/-QX9HUUoM3Rc/V0cHlaXcZII/AAAAAAAAIgg/8nE4MpTBOOkUsU5UmBvYLa8OR8Ydi92rQCLcB/s320/stations.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Yllä esimerkki tämän aamun huoltoasematilanteesta. </span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kun blokkaus ei onnistunut tavoitellusti, ryhtyivät öljynjalostamojen työntekijät lakkoilemaan ja polttoainepula, <i>pénurie de carburant</i>, sen kun jatkuu. Bensaa saa jonottaa tuntikausia kuin pula-aikaan ja onpa jonoissa nähty tappeluitakin. Oma tankkini on toistaiseksi vielä lähes täynnä, mutta tilanne huolestuttaa kyllä, jos se jatkuu kovinkin pitkään. Viikonloppuna lähden minilomalle Düsseldorfiin ja sieltä palatessani </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">minun on päästävä sunnuntai-iltana taksilla Marseilleen hotelliin ja maanantaisen kansalaisuushaastatteluni jälkeen takaisin lentokentälle hakemaan autoani. Toivottavasti takseille riittää polttoainetta...! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-74346298303568253062016-05-09T18:19:00.000+02:002017-03-02T17:12:42.409+01:00Projekti etenee!<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">En ollutkaan enää aikoihin kokenut sitä tunnetta, kun postilaatikossa odottaa toivottu ja samalla odottamaton kirje, eikä tahdo malttaa kiivetä laatikolta takaisin kotiin ennen sen repimistä auki. Muutama päivä sitten sain sellaisen kirjeen.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-27XwrTv9ltY/VzCtfACQQlI/AAAAAAAAIfk/XJ9-7yql8PU3_1NOaUkXm2u5igwOu366gCLcB/s1600/13102681_10153677602669010_871509370490296594_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="273" src="https://3.bp.blogspot.com/-27XwrTv9ltY/VzCtfACQQlI/AAAAAAAAIfk/XJ9-7yql8PU3_1NOaUkXm2u5igwOu366gCLcB/s320/13102681_10153677602669010_871509370490296594_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Prefektuurista (eli departementin hallintovirastosta) minulle osoitettu kirje saattoi liittyä vain yhteen asiaan. Joko sieltä pyydettäisiin lisää dokumentteja kansalaisuushakemukseeni tai minut kutsuttaisiin pakolliseen haastatteluun, jossa tarkistetaan, kuinka motivoitunut olen ja ennen kaikkea kuinka integroitunut ranskalaiseen yhteiskuntaan. Toivoin koko ajan portaita ylös kiivetessäni, että kyseessä olisi jälkimmäinen vaihtoehto, ja olihan se! Nopeaa toimintaa prefektuurilta, sillä sain haastattelukutsun vain kolme kuukautta hakemuksen lähettämisestä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Erittäin virallissävyisen kirjeen mukaan minun on ehdottomasti saavuttava paikalle Marseilleen maanantaina 30.5. tasan klo 9. Kaukaa viisaana ja Aixin ja Marseillen väliset loputtomat (aamu-)liikenneruuhkat tuntevana varasin hotellihuoneen parin korttelin päästä prefektuurista ja menen sinne jo sunnuntaina, jotta varmasti olen aamulla ajoissa perillä. Onpahan ainakin yksi stressitekijä vähemmän.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Eri nettifoorumien mukaan kansalaisuushaastattelussa voi tulla eteen aivan mitä tahansa. Jollakin se on kestänyt 10 minuuttia, jollakin toisella tunnin. Yhdellä on ollut pelkkää kevyttä rupattelua, toisella tiukkaa asiaa ja haastavia kysymyksiä. Kuten melkein jokaisessa byrokratia-asiassa Ranskassa, kaikki riippuu siitä, kenen puheille sattuu pääsemään/joutumaan. Joskus samaan kysymykseen saa samassa virastossa aivan eri vastauksen riippuen siitä, kuka virkailija tiskin toisella puolella kulloinkin sattuu istumaan.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olenkin alkanut vähitellen opiskella haastattelua varten. Latasin prefektuurin sivuilta kansalaisen infolehtisen, johon on tiivistetty ranskalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteet sekä historiaa ja kulttuuria.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-IHXaJN59Z9s/VzC0StF8gGI/AAAAAAAAIf0/qH8wg7MjqfE9XA7ABIwrF5T5hlPMVEomwCLcB/s1600/13151555_10153696033619010_7961960464950295235_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-IHXaJN59Z9s/VzC0StF8gGI/AAAAAAAAIf0/qH8wg7MjqfE9XA7ABIwrF5T5hlPMVEomwCLcB/s320/13151555_10153696033619010_7961960464950295235_n.jpg" width="176" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-93zZZVjOM7Y/VzC0ZoAsfFI/AAAAAAAAIf4/2ZX7MyTlTX0-g2lzWUmZoeexhwGsLz6WQCLcB/s1600/13178567_10153696036734010_687495093327970574_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-93zZZVjOM7Y/VzC0ZoAsfFI/AAAAAAAAIf4/2ZX7MyTlTX0-g2lzWUmZoeexhwGsLz6WQCLcB/s320/13178567_10153696036734010_687495093327970574_n.jpg" width="176" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vihkonen sisältää tärkeää tietoa, mutta näin eurooppalaisesta länsimaasta kotoisin olevalle se on täynnä itsestäänselvyyksiä, tyyliin "Ranskassa vaalit ovat vapaat ja tasapuoliset ja sekä miehet että naiset saavat äänestää", "oikeus on riippumaton ja lahjonta on kiellettyä" tai "kaikkien kuuluu maksaa veroja". </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/--JnN9vsxMN4/VzC1QdgSRjI/AAAAAAAAIgA/R_USEK_0oSoY3xZi4ayiFCSWuQn36O__gCLcB/s1600/13139165_10153696038094010_3292360759924407488_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/--JnN9vsxMN4/VzC1QdgSRjI/AAAAAAAAIgA/R_USEK_0oSoY3xZi4ayiFCSWuQn36O__gCLcB/s320/13139165_10153696038094010_3292360759924407488_n.jpg" width="176" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Välimeren vastarannalta tai kauempaa tuleville moisen selvittäminen saattaa ollakin oleellista, mutta minä voin ihan suomalaisen sivistykseni pohjalta allekirjoittaa "Ranskan kansalaisen oikeuksien ja velvollisuuksien peruskirjan", <i>Charte des droits et devoirs du citoyen français</i>, jota ilman ei kansalaisuutta edes harkita myönnettäväksi. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Pomoni oli sitä mieltä, että jos se jollekin myönnetään, niin minulle. Kieltämättä minulla on melko hyvät kortit kädessäni: olen melkein täysin kaksikielinen, minulla on maisterintutkinto ranskan kielestä ja yhteensä kaksi vuotta korkeakouluopintoja myös Ranskassa, olen ollut pian neljä vuotta pysyvässä työsuhteessa, olen pacsée valtion virkamiehen kanssa, osaan ulkoa Marseljeesin ja minulla on jopa kotona Marianne-pysti, Ranskan tasavallan symboli, jollainen yleensä löytyy vain kaupungintaloista. "Kerro niille Mireille- ja Marie-Antoinette-intohimostasi, niin vakuutat ne parissa minuutissa!" Täytyy kokeilla. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kerron totta kai aikanaan, kuinka kävi ja kuinka kinkkisillä kysymyksillä minua kiusattiin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-27933149754859378232016-03-22T18:01:00.004+01:002016-03-22T18:01:55.241+01:00Ei taas!<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Aamulla työpäivää aloitellessani ihmettelin hiukan, kun kollega toisensa perään astui ovesta sisään ja alkoi ensimmäiseksi puhua lentokentästä. Luulin, että meidän omalla Marseille-Provencen kentällämme oli tapahtunut jotain, onhan siellä koettu niin konekaappaus kuin pommiuhkiakin. Minulla oli työn alla lehdistötiedotteen kääntäminen, joten en ehtinyt nettiin ennen aamupäivän puoltaväliä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Samalla selvisi, mistä lentokentästä oli kysymys. Ja millaisesta tapahtumasta.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Taas. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/--oF-o2jI9eA/VvFzCFJsS3I/AAAAAAAAIcs/2zr0c5KVwhM3-QKkY8A_HD21NFCaouBRg/s1600/12801575_1115209508518734_2552954304749356908_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://2.bp.blogspot.com/--oF-o2jI9eA/VvFzCFJsS3I/AAAAAAAAIcs/2zr0c5KVwhM3-QKkY8A_HD21NFCaouBRg/s320/12801575_1115209508518734_2552954304749356908_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tämä kaverini Facebookissa jakama kuva kertoo kaiken olennaisen tunteistani. Encore, again, schon wieder. Ranskan jälkeen Belgia, siinä välissä ainakin Turkki ja muutama Afrikan maa. Koska nämä sekopäiset hyökkäykset loppuvat? Tai oikeammin, loppuvatko ne koskaan? </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Pelkään sitä, että terrori-iskuista tulee jossain vaiheessa niin toistuvia, etteivät ne enää herätä suuria tunteita. Vähän kuin alamaailman välienselvittelyt Marseillessa. Viidessä vuodessa on Bouches-du-Rhônen departementissa tapettu huumekauppaan liittyvissä välienselvittelyissä 110 ihmistä, joista 78 Marseillessa (ja Aixissa 3). Nykyään kuullessani uutisissa tai lukiessani lehdestä, että Marseillessa on joku ammuttu kalashnikovilla, tuskin viitsin kuunnella tai lukea juttua loppuun. Taas yksi, totean, kohautan olkapäitäni ja jatkan eteenpäin. Surullista, että ihmisten säännölliseen tappamiseen 30 km:n päässä turtuu niin täydellisesti. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Toivon, ettei terrori-iskujen suhteen koskaan tapahdu samoin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Jo nyt huomaan reagoivani Brysselin iskuihin lievemmin kuin Pariisin. Minulla on ollut eri lehtien reaaliaikaiset uutisvirrat auki pitkin päivää, mutta tämä postaus on ensimmäinen aiheesta kirjoittamani. En ole muuttanut Facebookin profiilikuvaani Belgian lipun väreihin, en twiitannut hashtageilla #PrayForBrussels, #JeSuisBruxelles tai #AttentatsBruxelles, en jakanut Instagramissa aiheeseen liittyviä kuvia. <i>A quoi bon</i>, mitä hyötyä siitä olisi? Eikä se johdu siitä, että kokisin tämän tapauksen koskettavan minua vähemmän. Belgiahan on ihan tuossa vieressä, meidän pieni ja leppoisa naapurimme. Vähän kuin Suomi ja Viro, ja täältä katsoen suunnilleen samalla etäisyydellä kuin Käsivarren Lappi Helsingistä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Toiset osaavat kuvata tunteitani paremmin kuin minä itse. Nämä piirrokset näin <a href="http://www.elle.fr/Societe/L-actu-en-images/Attentats-a-Bruxelles-la-solidarite-en-dessins/Dessin-de-Plantu">Elle-lehden sivustolla</a>:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-yvwvGRwUWio/VvF6CayrcpI/AAAAAAAAIdE/vhSMLB4BM5kvFve9EL53CRaE2djm24a5w/s1600/Dessin-de-Nawak%2B%25281%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-yvwvGRwUWio/VvF6CayrcpI/AAAAAAAAIdE/vhSMLB4BM5kvFve9EL53CRaE2djm24a5w/s320/Dessin-de-Nawak%2B%25281%2529.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lahja Belgialta! </span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tukemme belgialaisille ystävillemme! </span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-HjzRXLBVtRQ/VvF6CTYse7I/AAAAAAAAIc8/VfqBW6SzkK4rr9v47_gcv8jhjsd8_tsqQ/s1600/Dessin-de-Nawak.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-HjzRXLBVtRQ/VvF6CTYse7I/AAAAAAAAIc8/VfqBW6SzkK4rr9v47_gcv8jhjsd8_tsqQ/s320/Dessin-de-Nawak.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-iqaxppg6qZg/VvF6CeizW4I/AAAAAAAAIdA/I57rAqCk_0s9kgGlaS0lKz61lg-Ug6eUw/s1600/Dessin-de-Plantu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-iqaxppg6qZg/VvF6CeizW4I/AAAAAAAAIdA/I57rAqCk_0s9kgGlaS0lKz61lg-Ug6eUw/s320/Dessin-de-Plantu.jpg" width="320" /></a></span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-56785438425804755432016-03-21T15:22:00.000+01:002016-03-21T15:22:19.935+01:00Uusi pää<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kun viime viikolla päivittelin, ettei minulle tapahdu mitään, en ollenkaan muistanut mainita, että itse asiassa minulla on parhaillaan meneillään hyvinkin suuri ulkonäöllinen muutos.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen muuttanut kampaustani! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Jollekin se on hyvinkin arkipäiväistä, mutta minun kohdallani niin harvinaista, että se todellakin ansaitsee oman blogipostauksen. Olenhan pitänyt täsmälleen samaa otsispolkkatukkaa suunnilleen siitä asti, kun minulla alkoi olla riittävästi hiuksia, eli yli 30 vuotta. Kampaaja oli aivan ihmeissään, miten joku pystyy pitäytymään samassa hiusmallissa koko ikänsä. Pääasiallinen perusteluni oli helppous: minun ei koskaan tarvinnut tehdä hiuksilleni mitään muuta kuin pestä ja kuivata ne. Ei kihartimia, suoristusrautoja, lämpörullia tai muitakaan vempeleitä, vain hiustenkuivaajalla tukka kuivaksi ja voilà. Bad hair day oli minulle lähes tuntematon käsite.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olin kuitenkin jo jonkin aikaa ollut kyllästynyt. Ei ihmekään, kun peilistä oli jo lapsuudesta saakka katsonut aina samannäköinen pää, mitä nyt väri ja latvojen pituus oli vuosien saatossa hiukan vaihdellut. Selitin kampaajalle, kuinka kaipaisin vähän jotain uutta mutta ei kuitenkaan liian radikaalia, ei liian lyhyttä mutta ei kovin paljon pidempääkään, jotain, mikä uudistaisi kevyesti lookini olematta silti dramaattisen erilainen. Toisin sanoen minulla ei ollut aavistustakaan, mitä halusin. Onneksi kampaajalla oli. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tänään näytän tältä:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ub9fJ4GTwDU/Vu_9yWvo30I/AAAAAAAAIcE/g0RS44xbz4ksXHEFCu5DDnT_RrWW6_01A/s1600/9614_10153576044824010_8787810367353087317_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-ub9fJ4GTwDU/Vu_9yWvo30I/AAAAAAAAIcE/g0RS44xbz4ksXHEFCu5DDnT_RrWW6_01A/s320/9614_10153576044824010_8787810367353087317_n.jpg" width="199" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-lIOm8xOShIE/Vu_9x0Luh-I/AAAAAAAAIb4/gHqvf6Up2Bgfw3XLbbmjRosnp-jYf_X2Q/s1600/384267_10153576044639010_7070855560629308756_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-lIOm8xOShIE/Vu_9x0Luh-I/AAAAAAAAIb4/gHqvf6Up2Bgfw3XLbbmjRosnp-jYf_X2Q/s320/384267_10153576044639010_7070855560629308756_n.jpg" width="231" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-ttTbIEXGw-o/Vu_9x1GPgZI/AAAAAAAAIcA/4CR5B78R2CgsgYCjnd91KaIPvUrpQ_Img/s1600/10398432_10153576044704010_8775128969711467525_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-ttTbIEXGw-o/Vu_9x1GPgZI/AAAAAAAAIcA/4CR5B78R2CgsgYCjnd91KaIPvUrpQ_Img/s320/10398432_10153576044704010_8775128969711467525_n.jpg" width="214" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Etenkin alimmasta kuvasta erottuu hyvin, että hiukseni on leikattu kerroksittain, mikä tuo niihin volyymia. Suurin muutos on otsatukka; ensimmäisinä päivinä jouduin katsomaan peiliin kaksi kertaa peräkkäin, koska peilikuvani näytti niin kertakaikkisen oudolta, mutta nyt olen tottunut ja täytyy myöntää, että ei harmita hiukkaakaan. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen saanut pelkästään positiivista palautetta: kuulemma näytän aikuisemmalta, pirteämmältä, kasvoni tulevat paremmin esille ja muutenkin kaikki on paremmin kuin ennen. Kieltämättä itsekin näen eron. Allaolevilla kuvilla on eroa tasan kuukausi:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-pmYqZY8uyWM/VvACHyiE_KI/AAAAAAAAIcQ/HDBwvsr-5RYcZWQYT6cwdkuzDt4A-CXfA/s1600/12669525_10153481801024010_367550749228134828_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-pmYqZY8uyWM/VvACHyiE_KI/AAAAAAAAIcQ/HDBwvsr-5RYcZWQYT6cwdkuzDt4A-CXfA/s320/12669525_10153481801024010_367550749228134828_n.jpg" width="256" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-qj_QCjv2rm8/VvAC9yAJNpI/AAAAAAAAIcc/CV1BweziaQ8ugD_LtWiqg4WSu8PiKjO7g/s1600/12805750_10153545571624010_1335831012833755303_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-qj_QCjv2rm8/VvAC9yAJNpI/AAAAAAAAIcc/CV1BweziaQ8ugD_LtWiqg4WSu8PiKjO7g/s320/12805750_10153545571624010_1335831012833755303_n.jpg" width="251" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kumpi on teidän mielestänne parempi, entinen vai uusi kampaus?</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-50879861141026733622016-03-18T16:07:00.001+01:002016-03-18T16:07:43.523+01:00La vie est un long fleuve tranquille<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Elämäni voisi tällä hetkellä nimetä otsikossa mainitun ranskalaisen elokuvaklassikon mukaan pitkäksi, tyyneksi joeksi. Päivät seuraavat toisiaan niin samankaltaisina, että välillä pitää oikein pysähtyä miettimään, oliko tänään tiistai vai perjantai. Hiljattain joku kysyi minulta, mitä minulle kuuluu, johon en osannut vastata muuta kuin "ei mitään mainittavaa, samanlaista elämää päivästä toiseen". Sitä se kai tosin muillakin on, oletan ainakin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen oikein odottanut, että edes jotain mainitsemisen arvoista tapahtuisi, jotta saisin syyn kirjoittaa blogiin. Vuosi sitten kirjoitusblokki iski juuri näihin aikoihin, enkä haluaisi sitä takaisin nyt, kun olen päässyt kohtalaisen hyvään uuteen alkuun. Mutta toisaalta en viitsisi näpytellä pelkkää lorem ipsum liirum laarum -tekstiä ihan vain siitä ilosta, että blogi päivittyisi. Jotain asian tapaistakin olisi kiva olla. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Pari päivää sitten sitä vihdoin tuli. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ensin säädin kesälomapäivieni kanssa saadakseni sekä mahdollisimman vähän menetettyjä lomapäiviä että mahdollisimman edulliset lennot. Tämä onnistuikin lopulta, joten kotikoti odottaa keskellä kesäkuuta. Menin oitis ilmoittamaan hyvät uutiset Facebookiin, ja mitäpä siellä lävähtikään silmilleni heti etusivun ylimmäisenä:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-LHBTQ7a683E/VuwUqnTsYTI/AAAAAAAAIbo/icll-_Ecwx48M9pBlDmPUF1rKzl-tNx4w/s1600/c04026c42af2ef54c87c5b05a65628e9.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-LHBTQ7a683E/VuwUqnTsYTI/AAAAAAAAIbo/icll-_Ecwx48M9pBlDmPUF1rKzl-tNx4w/s320/c04026c42af2ef54c87c5b05a65628e9.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Mirkku Prahassa! Hulluinta on, että olin ensin vähällä skipata tilaisuuden. Praha on kaukana, liput ja lennot kalliita, majoituskin maksaa... (Välillä olisi hyvä olla rento reppureissaaja, joka matkustaa low cost -lennoilla ja yöpyy tuosta vain retkeilymajojen yhteishuoneissa tai vieraiden ihmisten kodeissa. Vaan kun en ole.) Kysyin kuitenkin äidiltä, kiinnostaisiko häntä lähteä. Iltapäivällä homma oli vielä pitää miettiä -asteella, kunnes päätin, että hitot, mennään! Praha ei ole maailman ääri, </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">sitä paitsi </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">olen jo kauan halunnut palata sinne, ja olenhan kolunnut Mireillen perässä myös erinäisiä itäsaksalaisia pikkukaupunkeja ja palannut niistä junalla kotiin Ranskaan tuhkapilven aikaan. Jopa isä oli heti sanonut, että totta kai me menemme. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Niinpä klikkailin itseni läpi monimutkaisen tsekinkielisen lippuvaraussivuston, sain meille vielä eturivin paikat, ja kun kerran olin liikkeellä ja saanut päälle kunnon flow'n, varasin samassa rytäkässä vielä lennot ja hotellinkin. Tässäpä kauan kaipaamani projekti, jota odottaa! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-12462579664241475222016-02-10T18:19:00.001+01:002016-02-10T18:19:26.306+01:00Trente-cinq<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Täytin eilen 35 vuotta. Se kuulostaa järjettömän isolta luvulta. Kolmekymmentäviisi. Juuri vastahan täytin 30 ja olin vielä yliopistolla, toisella kierroksella tosin, ja juhlin merkkipäivää saksantunnilla tarjoamalla sitruunamarenkitorttua. Kymmenen vuotta sitten taas istuin silloisten opiskelukavereideni kanssa Turussa viikinkiravintolassa, pähkäilin gradun aihetta ja naureskelin olevani jo neljännesvuosisadan vanha. Itse asiassa muistan jopa päivän, jolloin täytin 18. Olin lukiossa, meillä oli vanhojentanssiharjoitukset iltapäivällä ja minulla oli musta bleiseri ja sininen paita sen alla. Isä oli vaihteeksi työmatkalla Kaukoidässä ja sain häneltä tekstiviestin "onnea uudelle aikuiselle". </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Siitä on seitsemäntoista vuotta. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ei voi olla.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-yGDsIbH1GJg/VrtwyhUIHNI/AAAAAAAAIbI/HKCkAhvJlro/s1600/12654537_10153482365119010_4748859942602197736_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-yGDsIbH1GJg/VrtwyhUIHNI/AAAAAAAAIbI/HKCkAhvJlro/s320/12654537_10153482365119010_4748859942602197736_n.jpg" width="256" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">En ole koskaan erityisemmin ikäkriiseillyt, mutta nyt myönnän, että 35 alkaa jo tuntua jossain. En enää voi luokitella itseäni "nuoreksi aikuiseksi", nyt olen ihan oikeasti keski-ikäinen. Silmieni alla on uhkaavasti leviävää kevyttä juonnerihmastoa, joka näkyy erityisesti kun hymyilen. Ihonhoitotuotteissa tarvitsen jo muitakin lupauksia kuin pelkkää kosteutusta. Onneksi minulla on juuri sopivan paksu ihonalainen pehmustekerros, joka pitää sen kohtuullisen sileänä. Jos minut olisi varustettu kuuluisalla biologisella kellolla, se varmasti nyt </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">tikittäisi aina vain epätoivoisemmin, mutta minun ei onneksi tarvitse uhrata ajatustakaan hedelmällisyyden lehmänhännänomaiselle syöksyalamäelle. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Toisaalta useampikin henkilö on viime aikoina huomauttanut minulle, että ikä on vain numero ja tärkeämpää on se, millaiseksi tunnen itseni. Korvieni välissä en todellakaan ole 35-vuotias, vaan suuren osan ajasta tunnen olevani <i>une femme-enfant</i>, joka lakkaa kyntensä pinkillä glitterlakalla, katsoo töissä salaa kissa-, possu- ja pesukarhuvideoita, korvaa työpaikan tarjoamat harmaat toimistotarvikkeet itse ostetuilla vaaleanpunaisilla ja syö lounaansa vaaleanpunaiselta tabletilta, jossa on ruusuja, perhosia ja nonparellein koristeltu cupcake. Kotona tämä <i>femme-enfant</i> delegoi sujuvasti leijonanosan kotitöistä puolisolleen sillä verukkeella, että a) toinen osaa paremmin ja b) nyt ei millään ehdi, kun täytyy lukea kirjasta luku loppuun/päivittää Facebook/pelata Candy Crushin taso loppuun/katsoa kissa-possu-pesukarhuvideo. Jaa mikä keski-ikäinen?! </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-BSGZHDsQw2A/Vrtw3ajNhnI/AAAAAAAAIbM/caSySgQub0k/s1600/12669525_10153481801024010_367550749228134828_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-BSGZHDsQw2A/Vrtw3ajNhnI/AAAAAAAAIbM/caSySgQub0k/s320/12669525_10153481801024010_367550749228134828_n.jpg" width="256" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tämän ikäisenä "kuuluu" yleensä olla "saavuttanut" elämässään kaikenlaista. Välillä minusta tuntuu, että oma elämäni on täysin vaiheessa moniin muihin verrattuna, mutta kun oikein rupesin pohtimaan, onhan minullakin sentään jonkin verran vakavasti otettavia saavutuksia:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">- Olen opiskellut kaksi korkeakoulututkintoa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">- Minulla on vakituinen työsuhde ja säännölliset tulot.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">- Elän vakaassa ja pitkässä, virallistetussa parisuhteessa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">- Meillä on kaksi omistusasuntoa (tai no E:llä on, mutta sama asia).</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">- Olen asunut jo vuosia ulkomailla ja onnistunut sopeutumaan tänne täysin niin kielen, kulttuurin, työelämän kuin muunkin kannalta. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ei elämä sentään pelkkää suorittamista voi eikä saa olla. Sijaa täytyy olla myös hauskanpidolla, hullutuksilla, päähänpistoilla ja hetken mielijohteilla. Elämykset ovat huimasti tärkeämpiä kuin saavutukset. Ja samppanjan kera ne ovat vielä parempia.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-Jscdsw6_e-8/Vrtw8A_ETnI/AAAAAAAAIbQ/IiIOkFqevkE/s1600/12592440_10153482787734010_8809157870609224109_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-Jscdsw6_e-8/Vrtw8A_ETnI/AAAAAAAAIbQ/IiIOkFqevkE/s320/12592440_10153482787734010_8809157870609224109_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-72397476653741703692016-01-22T17:20:00.003+01:002017-03-02T17:12:42.403+01:00Vuoden jännittävin projekti<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen hautonut tätä mielessäni jo pari vuotta, mutta lykännyt aina hamaan tulevaisuuteen, kunnes eräänä tylsänä toimistoiltapäivänä päätin uuden vuoden kunniaksi vihdoin tarttua tuumasta toimeen.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tulostin näin otsikoidun paperipinkan:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-PjfgumMy428/VqJFY1kBeAI/AAAAAAAAIa4/ZNQbup0UbS8/s1600/12540704_10153426496574010_7229340958155249505_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="268" src="http://2.bp.blogspot.com/-PjfgumMy428/VqJFY1kBeAI/AAAAAAAAIa4/ZNQbup0UbS8/s320/12540704_10153426496574010_7229340958155249505_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ranskan kansalaisuushakemus. <b>Kaksois</b>kansalaisuus, korostan, sillä en missään nimessä ikinä luopuisi Suomen kansalaisuudestani. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Miksi? halusivat tietää ne pari työkaveria, joille olen asiasta kertonut. Onko kansalaisuudesta minulle jotain taloudellista etua? Muuta merkittävää hyötyä? Eipä oikeastaan. Kansalaisena saisin äänestää muissakin kuin kunnallis- ja eurovaaleissa, saattaisin joutua valamieheksi oikeudenkäyntiin, saisin uusia henkilöllisyystodistukseni ilmaiseksi naapurissa sijaitsevassa kaupungintalon haarakonttorissa. Siinäpä ne edut. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Minusta vain olisi luonnollisinta olla sen maan kansalainen, jossa pysyvästi asuu. Ei aina se ulkomaalainen, jonka henkilökorttia käännellään epäuskoisena kaupan kassalla tai jolle aletaan puhua lentokentällä ranskan sijasta englantia heti, kun virkailija näkee vilahduksen suomalaisesta passista. Enhän minä kansalaisuutta mitenkään välttämättä tarvitse, mutta se olisi silti kiva olla. En ole loppujen lopuksi varsinaisesti tarvinnut myöskään opettajaopintojani, mutta en ole niitä koskaan katunutkaan.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tietenkin kansalaisuushakemuspapereiden täyttäminen on vasta ensimmäinen pieni askel pitkässä prosessissa, jonka tulos ei voisi olla epävarmempi. Mikään ei takaa, että minulle sen lopuksi myönnetään kansalaisuus, vaikka olenkin kaikin puolin nuhteeton EU-kansalainen, kielitaitoinen, sopeutunut ranskalaiseen yhteiskuntaan ja yhdyn tasavaltalaisiin arvoihin. Osaan jopa Marseljeesin toisen säkeistön ulkoa, mikä ilmeisesti on harvinaista. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen jo täyttänyt hakemuksen, toki käsin ja kahtena alkuperäiskappaleena. Ei siinä oikeastaan kysytä muuta kuin henkilötietoja, puolison henkilötietoja, vanhempien ja sisarusten tietoja tämänhetkisiä osoitteita myöten (en edes tiennyt veljeni osoitetta, nytpä selvisi sekin) sekä mahdollisia lapsia ja aikaisempia avioliittoja. Kinkkisempiä ovat tiedot kaikista osoitteista kaikissa maissa, jossa olen elämäni aikana asunut. Onneksi niitä ei ole monta! Ehdin silti ennen 4. ikävuottani asua kahdessa eri osoitteessa eikä äitikään muistanut niiden posti- tai kadunnumeroita, mutta menisiköhän ranskalainen viranomainen oikeasti tonkimaan jostain, missä osoitteessa perheeni asui Hämeenlinnassa vuonna 1982...? Toinen hankalampi kohta on listata kaikki tähänastiset työpaikkani, työsuhteiden alkamis- ja päättymispäivät, harjoittamani ammatit ja työnantajien nimet ja osoitteet. Aion kyllä oikaista pari mutkaa suoraksi enkä listaa ihan jokaista kuukauden kesätyöpätkää. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Itse hakemus on siis lähinnä läpihuutojuttu, mutta vaadittavien liitteiden kanssa päästään varsinaisiin hommiin. Liitteiksi vaaditaan minun tapauksessani:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<ul>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">virkatodistus + apostille</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">vanhempien virkatodistukset, joissa mainitaan avioliiton solmimispäivä</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kopio passistani</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kopio E:n henkilökortista ja E:n kirjoittama todistus siitä, että asun hänen omistamassaan asunnossa</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kopio meidän PACS-todistuksestamme</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">rikosrekisteriote Suomesta</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">verotoimiston todistus siitä, että olen maksanut veroni</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">tämänhetkinen työsopimukseni</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kolme viimeisintä palkkatodistusta</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">E:n kolme viimeisintä palkkatodistusta</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kolmen viime vuoden veroilmoitukset ja marras- ja joulukuun palkkatodistukset ko. vuosilta</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">E:n kolmen viime vuoden veroilmoitukset </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">ja marras- ja joulukuun palkkatodistukset ko. vuosilta</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kopiot korkeakoulututkintotodistuksistani</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kaksi passikuvaa</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">kaksi kirjekuorta postimerkkeineen</span></li>
<li><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">55 euron arvoinen <i>timbre fiscal</i> eli eräänlainen virallinen postimerkki, joka ostetaan tupakkakaupasta ja jolla todistetaan, että virallisen dokumentin hinta on maksettu</span></li>
</ul>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Unohdinkohan vielä jonkun? Näistä olen hankkinut jo suurimman osan ja puuttuvat pitää enää kopioida, mutta koko täydellinen hakemus tulee olemaan mukavan paksu paperinivaska. Tietysti jos hakemus ei ole täydellinen, se tulee bumerangina paluupostissa takaisin ja lähtee uudelle kierrokselle täydennyksen jälkeen. Ehkä tämä onkin eräänlainen esikarsinta? Jos selviät hakemuksen liitteiden keräämisestä, olet jo voittanut ensimmäisen erän taistelussa byrokratiaa vastaan ja olet siksi lupaava tuleva ranskalainen?</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Prosessi on paitsi monimutkainen, myös pitkä. Se käynnistyy, kun hakemus on vastaanotettu Bouches-du-Rhônen departementin prefektuurissa. Siellä tutkitaan hakemus ja jos prefekti on sitä mieltä, että minussa on ainesta ranskalaiseksi, hän antaa hyväksyvän arvion kansalaisuusasioista vastaavalle ministerille, joka tekee lopullisen päätöksen. Jossain välissä minut kutsutaan viralliseen haastatteluun, jossa testataan paitsi ranskantaitoni, myös se, että olen perillä tasavaltalaisista arvoista ja länsimaisesta elämänmenosta. Verot pitää maksaa, naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia ja sitä rataa. Luin jostain, että viranomaisilla on periaatteessa puolitoista vuotta aikaa tehdä päätöksensä, joten en minä ihan vielä ole ranskalaista henkilökorttia lompakkooni sovittelemassa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Annan blogissa väliaikatietoja sitä mukaa, kun jotain uutta kuuluu. Tällä hetkellä pyrkimys on saada hakemus lähetettyä ensi viikon aikana. Peukut pystyyn, tai kuten Ranskassa sanotaan, sormet ristiin. <i>Croisez les doigts ! </i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-254982758265150222015-12-30T13:39:00.000+01:002015-12-30T13:39:08.565+01:00Vuoden viimeisiä tilityksiä<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Näin vuoden toiseksi viimeisen päivän innoittamana sain jälleen pitkästä aikaa bloggausfiiliksen. Marraskuun puolivälin tapahtumista lähtien minulla ei oikein ollut intoa kirjoittaa, ja vaikka välillä olisi ollutkin, rajallinen vapaa-aika ja sairastelu estivät sen. Nyt olen töissä kaikessa rauhassa vain kahden kollegan kanssa, joten päätin saada aikaiseksi päätöspostauksen tälle blogivuodelle. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Voin rehellisesti sanoa, että tätä vuotta 2015 ei tule ikävä ja toivon sydämestäni, että ensi vuodesta tulee parempi. Niin paljon pahaa ja ikävää tapahtui kuluneena vuonna sekä minulle henkilökohtaisesti että ennen kaikkea maan- ja maailmanlaajuisesti, ettei tästä ole muuta suuntaa kuin ylöspäin kohti parempaa. Toivottavasti ainakin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vuosi alkoi järkyttävästi kaksoisterrori-iskulla, mikä näin jälkiviisaasti antoi osviittaa vuoden yleisestä tunnelmasta. Kukapa olisi Charlie Hebdon ja Hyper Cacherin aikaan osannut kuvitella, että vielä pahempaa olisi tulossa? </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Keväällä menetin ensin Guru-koiran ja sitten appeni ja samaan aikaan mummo joutui muuttamaan kotoaan (ja siis myös minun entisestä kodistani) lopullisesti palvelutaloon. Niihin aikoihin bloginikin lopahti, sillä mikään ei oikein enää tuntunut miltään eikä ainakaan bloggaamisen arvoiselta. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kesällä lopahti yllättäen ja ilman syytä myös eräs elämääni piristänyt ja rikastuttanut ihmissuhde. Kyseessä ei ole parisuhteeni, joka voi edelleen erinomaisesti, enkä halua kertoa asiasta tarkemmin, mutta eräs minulle läheinen henkilö päätti yksipuolisesti pitää minuun vastaisuudessa etäisyyttä. Olen yhä tekemisissä hänen kanssaan, mutta entinen läheisyytemme on mennyttä enkä tiedä, saammeko sitä enää koskaan takaisin. Tämä on ollut minulle psykologisesti raskas asia käsitellä ja toivon uuden vuoden myötä vihdoin pääseväni siitä yli.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Pariisin marraskuiset iskut lamauttivat koko kansakunnan, minä mukaan luettuna. Niiden jälkeen mikään ei ole enää aivan samoin kuin ennen. Supermarkettiin ruokaostoksille mennessä pitää avata käsilaukku vartijoille, lentokentällä kulkea mennen tullen passintarkastuksen kautta edelleen jatkuvan hätätilan suljettua Ranskan rajat, kauppakeskuksessa kohdata järeästi aseistettuja sotilaita. Joulukirkossa ei sentään ollut ovella aseistettua vartijaa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ei kaikki toki ole ollut pelkkää itkua ja synkistelyä. Totta kai on tapahtunut myös iloisia ja positiivisia asioita: kaksi onnellista lomaa Suomessa, mukavat ja rentouttavat kaksi viikkoa Alpeilla syyskuussa, kiehtovia luettuja kirjoja, uusia käsilaukkuja, herkullisia illallisia, tyhjennettyjä samppanjapulloja, sängyn jalkopäässä nukkuvia mopseja, kehuja pomolta hyvin tehdystä työstä... mutta jotenkin hyvien ja huonojen asioiden tasapaino on tänä vuonna järkkynyt, ja hyviä puolia joutuu oikein miettimään siinä missä huonojen suhteen on runsaudenpulaa. Koska en ole perusluonteeltani pessimisti, uskon, että ylihuomenna alkavasta vuodesta tulee parempi. Iloisempi, positiivisempi, elämyksellisempi. Vähemmän kauhua, surua ja pettymyksiä, enemmän rauhaa, iloa ja iloisia yllätyksiä. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-65677525781796836582015-11-16T17:53:00.001+01:002015-11-16T17:53:41.458+01:00Vailla sanoja<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kuinka puhua käsittämättömästä? Mistä löytää oikeat sanat kuvaamaan sellaista, jota on mahdotonta ymmärtää? Miten pukea sanoiksi järkytys, pelko, ahdistus, suru, myötätunto... ja ennen kaikkea se jatkuvasti mielen perukoilla lymyävä ajatus: se olisin voinut olla minä? </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-3yTlkf8nixk/VkoJSjTyvEI/AAAAAAAAIaI/YhcCGb6bugc/s1600/12247191_10153321039629010_8068323237062101991_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="217" src="http://3.bp.blogspot.com/-3yTlkf8nixk/VkoJSjTyvEI/AAAAAAAAIaI/YhcCGb6bugc/s320/12247191_10153321039629010_8068323237062101991_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kuinka monta kertaa elämässäni olenkaan istunut pariisilaisessa konserttisalissa, kahvilan terassilla, ravintolassa ja baaritiskillä? Tänä viikonloppuna matkustin Amsterdamiin, mutta olisin aivan yhtä hyvin voinut olla menossa Pariisiin. Olisin voinut tavata ystäviäni pitkästä aikaa, istua kaikessa rauhassa juttelemassa lasillisen äärellä poikkeuksellisen leutona marraskuun iltana, nauttia tunnelmasta, jälleennäkemisestä, vilkkaasta iltaelämästä... ja päätyä yhdessä silmänräpäyksessä jalkakäytävälle vuotamaan kuiviin saatuani osuman tai pari sota-aseen luodeista. Onneksi kohtalo päätti tällä kertaa, että istuisin sen sijaan amsterdamilaisen taksin takapenkillä, väsyneenä työpäivän ja myöhästyneen lennon jälkeen mutta innoissani tulevasta viikonlopusta, ihaillen kaupungin jouluvaloja ja toivoen, ettei lauantaina sataisi. Samaan aikaan Pariisissa teurastettiin 130 ihmistä, jotka minun laillani olivat päättäneet työviikkonsa, iloitsivat edessä olevasta viikonlopusta, ehkä suunnittelivat, mitä lauantai-iltana syötäisiin tai mitä elokuvaa mentäisiin katsomaan sunnuntai-iltapäivänä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tänään on kymmeniltä työpaikoilta puuttunut kollega, joiltakin ehkä useampikin. Työkaverit eivät koskaan enää tervehdi toisiaan joka-aamuisella poskisuudelmalla, vastaa sähköposteihin, hengaile juttelemassa kahviautomaatilla, kerro lomasuunnitelmistaan tai lähde yhdessä työpäivän jälkeen aperitiiville. Työhuoneet ovat pysyneet tyhjinä, tietokoneiden näytöt pimeinä ja mustina. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-xvJp7tJd1Co/VkoJSAm2lKI/AAAAAAAAIaA/ZJvxyVsOjs4/s1600/12240958_10153354473357672_5232392317645543143_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="226" src="http://2.bp.blogspot.com/-xvJp7tJd1Co/VkoJSAm2lKI/AAAAAAAAIaA/ZJvxyVsOjs4/s320/12240958_10153354473357672_5232392317645543143_o.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vietin kaikesta huolimatta suunnittelemani mukavan viikonlopun Amsterdamissa. Kävelin kanavien varsilla, otin valokuvia, kävin museoissa ja tein, mitä kulloinkin sattui huvittamaan. Mutta sydämeni ei ollut oikeasti mukana. Kahvilassa lounaalla istuessani selasin lakkaamatta Facebookia, jaoin koskettavia kuvia ja linkkejä, katselin ikkunasta ulos halutessani piilottaa tarjoilijalta väkisin silmiini nousseet kyyneleet. Tosin selitykseksi olisi taatusti riittänyt "olen ranskalainen". Valvoin hotellihuoneessa aamuyön tunneille, vaihtelin kanavia TV5 Mondelta BBC:lle, CNN:lle, ZDF:lle. Eri kielet, mutta kaikkialla samat kauhistuttavat kuvat, tärisevät videopätkät, järkyttyneen näköiset toimittajat, hampaisiin asti aseistautuneet poliisin erikoisjoukot ja taustalla laukausten äänet. Nainen roikkumassa viimeisillä voimillaan ikkunan ulkopuolella. Miehiä kadulla raahaamassa osuman saaneita i</span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">hmisiä suojaan talojen porraskäytäviin. Juoksevia, kirkuvia ihmisiä. Laukauksia, niin järkyttävän monta laukausta.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vuosi loppuu kuten se alkoikin. Tammikuussa Charlie Hebdon ja Hyper Cacherin jälkeen kirjoitin, ettei tällaista voi tapahtua Ranskassa. Ei täällä, ei minun maassani, ei keskellä rauhallista ja sivistynyttä Eurooppaa. Ja nyt se tapahtui uudelleen, mutta paljon pahempana, paljon laajempana, vielä paljon järkyttävämpänä. Charlie Hebdon iskuille oli vielä jonkinlainen syy, kosto pilapiirroksista. Perjantain verilöylylle ei ole. Kaikki uhrit olivat viattomia, sattumanvaraisia sivullisia, joilla ei ollut mitään tekemistä Syyrian pommitusten, Daechin tai minkään muunkaan kanssa. Aivan satunnaisia ihmisiä, kuten minä tai sinä, joka juuri nyt luet tätä. Ihmisiä, jotka olivat päättäneet mennä perjantai-iltana konserttiin, ravintolaan, drinkille, jalkapallo-otteluun ja maksoivat siitä hengellään. "Minun piti lahjoittaa pojalleni lippu konserttiin, mutta lahjoitinkin hänelle kuoleman", oli erään uhrin isä kommentoinut sosiaalisessa mediassa. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Amsterdamissa söin pitkän päivän päätteeksi uunituoreen vohvelin, jonka päällä oli sekä Nutellaa että tomusokeria. Juuri sellaisen ällöhirvitysmakeuden, jota ensin tekee mieli ja sitten syömisen jälkeen harmittaa, että tuli sorruttua siihen. Nyt söin vohvelini hyvillä mielin, harmittelematta vähääkään. Ajattelin kaikkia niitä uhreja, jotka ehkä olivat suunnitelleet paistavansa viikonloppuna vohveleita perheelleen. Tai syövänsä sellaisen sitten, kun he olisivat ensin päässeet eroon parista ylimääräisestä kilosta. Tai ylipäätään tekevänsä jotakin, mitä tahansa, "sitten myöhemmin" – huomenna, ensi viikonloppuna, joulukuussa, ensi kesänä – ja jotka eivät koskaan enää saa siihen tilaisuutta. Minä päätin vastedes tekeväni asioita juuri silloin kun siltä tuntuu ja kun siihen on mahdollisuus. Ostaa uuden käsilaukun, lukea hyvän kirjan, lähteä viikonlopuksi jonnekin, juoda tavallisena arki-iltana samppanjaa. Koska ikinä ei voi tietää, tuleeko seuraavaa tilaisuutta enää koskaan.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-XVAeTXTXSKA/VkoJnVHJxaI/AAAAAAAAIac/7We2KVV0IfU/s1600/12219344_10153319715254010_1089424125180556664_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://3.bp.blogspot.com/-XVAeTXTXSKA/VkoJnVHJxaI/AAAAAAAAIac/7We2KVV0IfU/s320/12219344_10153319715254010_1089424125180556664_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kotona halasin E:tä tavallistakin tiukemmin. Painauduin hänen kylkeensä, hengitin syvään rakkaan ihmisen tuttua tuoksua ja kiitin Luojaani, etten ollut yksi niistä uhrien vaimoista, joiden puoliso ei tule enää koskaan kotiin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-vE9DlXBjG6E/VkoJSJILtaI/AAAAAAAAIZ8/a8zXcLTwxt4/s1600/11707336_622894087814352_3212120584352341081_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://2.bp.blogspot.com/-vE9DlXBjG6E/VkoJSJILtaI/AAAAAAAAIZ8/a8zXcLTwxt4/s320/11707336_622894087814352_3212120584352341081_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-75932893098798272502015-10-30T14:39:00.001+01:002015-10-30T14:39:29.718+01:00Linna ja viinitarhoja<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Viime viikonloppuna vierailimme E:n kanssa naapuridepartementin puolella Uzèsissa. Olen käynyt somassa pikkukaupungissa jo kaksi kertaa aikaisemmin, mutta en vielä kertaakaan ollut ennättänyt vierailla keskellä kaupunkia kohoavassa, keskiajalta peräisin olevassa linnassa. Uzèsin herttuasuvun juuret ulottuvat 1100-luvulle saakka ja nykyinen Uzèsin herttua on järjestyksessä seitsemästoista. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-noWHx4RycRA/VjNJtZs7iqI/AAAAAAAAIUo/q7GwTMoUzN4/s1600/WP_20151024_001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-noWHx4RycRA/VjNJtZs7iqI/AAAAAAAAIUo/q7GwTMoUzN4/s320/WP_20151024_001.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Linnassa järjestetään päivittäin opastettuja kierroksia. Kierroksen alkua odotellessa olisimme saaneet kiivetä keskellä näkyvään neliskulmaiseen torniin, mutta pysyttelimme mieluummin maan pinnalla. Torniin päästäkseen pitää nimittäin kiivetä 135 porrasaskelmaa kapeita kierreportaita, enkä suoraan sanoen uskaltanut lähteä kiipeämään suunnilleen itseni levyisessä ikkunattomassa porraskuilussa. Odottelimme sen sijaan linnanpihalla ja otimme valokuvia. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-KGaJiz0DEws/VjNLI6D5ZWI/AAAAAAAAIU4/qHG0lIALTV4/s1600/WP_20151024_008.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-KGaJiz0DEws/VjNLI6D5ZWI/AAAAAAAAIU4/qHG0lIALTV4/s320/WP_20151024_008.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-P-BpU5BYX18/VjNLI_JUboI/AAAAAAAAIU8/rZURety4mT4/s1600/WP_20151024_009.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-P-BpU5BYX18/VjNLI_JUboI/AAAAAAAAIU8/rZURety4mT4/s320/WP_20151024_009.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-nSn7NjT3PKw/VjNLI-TUWMI/AAAAAAAAIU0/Nu_djwy0CWQ/s1600/WP_20151024_010.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://2.bp.blogspot.com/-nSn7NjT3PKw/VjNLI-TUWMI/AAAAAAAAIU0/Nu_djwy0CWQ/s320/WP_20151024_010.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-5MOCPOIB5ng/VjNLLJbxWtI/AAAAAAAAIVM/8vyDNYlfHPg/s1600/WP_20151024_011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-5MOCPOIB5ng/VjNLLJbxWtI/AAAAAAAAIVM/8vyDNYlfHPg/s320/WP_20151024_011.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-4H0zOj1KbuY/VjNLLcWGpQI/AAAAAAAAIVQ/iIb_DL3rIMo/s1600/WP_20151024_015.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-4H0zOj1KbuY/VjNLLcWGpQI/AAAAAAAAIVQ/iIb_DL3rIMo/s320/WP_20151024_015.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-MO-bXE4W_xY/VjNLn9_oLLI/AAAAAAAAIVk/9WFwwnDmT0Q/s1600/WP_20151024_016.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-MO-bXE4W_xY/VjNLn9_oLLI/AAAAAAAAIVk/9WFwwnDmT0Q/s320/WP_20151024_016.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-oqZx2LVglAA/VjNLoEkbkNI/AAAAAAAAIVo/EEzR1AFBuWw/s1600/WP_20151024_017.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-oqZx2LVglAA/VjNLoEkbkNI/AAAAAAAAIVo/EEzR1AFBuWw/s320/WP_20151024_017.jpg" width="180" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-XELDbRM8Y-k/VjNLLQtdO8I/AAAAAAAAIVU/f4jKQEYC-eE/s1600/WP_20151024_014.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://2.bp.blogspot.com/-XELDbRM8Y-k/VjNLLQtdO8I/AAAAAAAAIVU/f4jKQEYC-eE/s320/WP_20151024_014.jpg" width="180" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Sisäpuolelta linna oli eräistä muista näkemistäni linnoista poiketen kauttaaltaan sisustettu, ja kuvittelin helposti itseni sinne Uzèsin herttuattareksi... </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-1swD7R4MfkA/VjNNkhkS8wI/AAAAAAAAIWA/HjrcOMNltvk/s1600/WP_20151024_023.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://3.bp.blogspot.com/-1swD7R4MfkA/VjNNkhkS8wI/AAAAAAAAIWA/HjrcOMNltvk/s320/WP_20151024_023.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-aHZRBuGEIGQ/VjNNkIiPG_I/AAAAAAAAIV4/CqGbmdsyI1Y/s1600/WP_20151024_024.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-aHZRBuGEIGQ/VjNNkIiPG_I/AAAAAAAAIV4/CqGbmdsyI1Y/s320/WP_20151024_024.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-elqjyPT2zeA/VjNNkREpKnI/AAAAAAAAIV8/sgFuWfbZSx0/s1600/WP_20151024_026.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-elqjyPT2zeA/VjNNkREpKnI/AAAAAAAAIV8/sgFuWfbZSx0/s320/WP_20151024_026.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-c0V7O-XBQu0/VjNNlAuNuGI/AAAAAAAAIWI/fgsuB5X_VO4/s1600/WP_20151024_031.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-c0V7O-XBQu0/VjNNlAuNuGI/AAAAAAAAIWI/fgsuB5X_VO4/s320/WP_20151024_031.jpg" width="180" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-_WKNl_4LB3Y/VjNNwP1gwhI/AAAAAAAAIWY/qsUVL_tmHqM/s1600/WP_20151024_030.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://3.bp.blogspot.com/-_WKNl_4LB3Y/VjNNwP1gwhI/AAAAAAAAIWY/qsUVL_tmHqM/s320/WP_20151024_030.jpg" width="180" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Linssilude linnanneito ja perinteinen peiliselfie</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Linnan ruokasali oli vaikuttava. Kaikkien aatelisten tavoin Uzèsin herttuat (ja ainakin yksi herttuatar) olivat intohimoisia metsästäjiä:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-EfrJ03qBIVY/VjNOOUnmCaI/AAAAAAAAIWk/z2dthDrIlSg/s1600/WP_20151024_032.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-EfrJ03qBIVY/VjNOOUnmCaI/AAAAAAAAIWk/z2dthDrIlSg/s320/WP_20151024_032.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-UVXClxjM8xQ/VjNOOQqtXTI/AAAAAAAAIWo/b0kAO10B6Co/s1600/WP_20151024_034.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-UVXClxjM8xQ/VjNOOQqtXTI/AAAAAAAAIWo/b0kAO10B6Co/s320/WP_20151024_034.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-K7iOaeLiAP4/VjNOOSaX0kI/AAAAAAAAIWg/3dYPSw9z2no/s1600/WP_20151024_036.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-K7iOaeLiAP4/VjNOOSaX0kI/AAAAAAAAIWg/3dYPSw9z2no/s320/WP_20151024_036.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-eNp_1yOeErM/VjNOQJ_V70I/AAAAAAAAIW4/NINb4S4dMJw/s1600/WP_20151024_037.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-eNp_1yOeErM/VjNOQJ_V70I/AAAAAAAAIW4/NINb4S4dMJw/s320/WP_20151024_037.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-o_JSQvzZrvk/VjNOQQBHvdI/AAAAAAAAIW8/ADBozyvyfCA/s1600/WP_20151024_038.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://1.bp.blogspot.com/-o_JSQvzZrvk/VjNOQQBHvdI/AAAAAAAAIW8/ADBozyvyfCA/s320/WP_20151024_038.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Linnan kappeli oli pieni, mutta komea:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-vcOKHUyrU8k/VjNOpVABNhI/AAAAAAAAIXQ/haxVxMhpU0Y/s1600/WP_20151024_039.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-vcOKHUyrU8k/VjNOpVABNhI/AAAAAAAAIXQ/haxVxMhpU0Y/s320/WP_20151024_039.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-xSiP7dgjtJ0/VjNOpZVDVnI/AAAAAAAAIXI/7686vErnTyE/s1600/WP_20151024_040.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://1.bp.blogspot.com/-xSiP7dgjtJ0/VjNOpZVDVnI/AAAAAAAAIXI/7686vErnTyE/s320/WP_20151024_040.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-_ZxBizomwPE/VjNOpbX-1dI/AAAAAAAAIXM/r_THGX-a82s/s1600/WP_20151024_043.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-_ZxBizomwPE/VjNOpbX-1dI/AAAAAAAAIXM/r_THGX-a82s/s320/WP_20151024_043.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-s3H62aj8tlw/VjNOqwrm9iI/AAAAAAAAIXg/lEGDujX7N9U/s1600/WP_20151024_044.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://2.bp.blogspot.com/-s3H62aj8tlw/VjNOqwrm9iI/AAAAAAAAIXg/lEGDujX7N9U/s320/WP_20151024_044.jpg" width="180" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Uzèsin lisäksi ajelimme pikkuteillä ympäröivällä maaseudulla. Syksy on tullut myös Etelä-Ranskaan ja viinitarhat loistavat keltaisina ja punaisina:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-BaufIfdI-ZM/VjNxXCzqmAI/AAAAAAAAIX0/NM0PklRudpI/s1600/WP_20151025_002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-BaufIfdI-ZM/VjNxXCzqmAI/AAAAAAAAIX0/NM0PklRudpI/s320/WP_20151025_002.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-7093nbUvz8I/VjNxW5jYnQI/AAAAAAAAIXw/j8N6AdpdtRM/s1600/WP_20151025_003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://3.bp.blogspot.com/-7093nbUvz8I/VjNxW5jYnQI/AAAAAAAAIXw/j8N6AdpdtRM/s320/WP_20151025_003.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-4kkPiYwQFWE/VjNxXKTJE4I/AAAAAAAAIYA/5CXYxVOk6y8/s1600/WP_20151025_004.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-4kkPiYwQFWE/VjNxXKTJE4I/AAAAAAAAIYA/5CXYxVOk6y8/s320/WP_20151025_004.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/--23gbufWLbg/VjNxY33iMgI/AAAAAAAAIYE/WckejxDOuuQ/s1600/WP_20151025_005.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://1.bp.blogspot.com/--23gbufWLbg/VjNxY33iMgI/AAAAAAAAIYE/WckejxDOuuQ/s320/WP_20151025_005.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-mYPmPugqvbk/VjNxZL83knI/AAAAAAAAIYI/Am5IYAJFTGs/s1600/WP_20151025_006.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://1.bp.blogspot.com/-mYPmPugqvbk/VjNxZL83knI/AAAAAAAAIYI/Am5IYAJFTGs/s320/WP_20151025_006.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-hw7gk-yOm6k/VjNxaFXxEUI/AAAAAAAAIYY/bbTCNRPxONc/s1600/WP_20151025_007.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-hw7gk-yOm6k/VjNxaFXxEUI/AAAAAAAAIYY/bbTCNRPxONc/s320/WP_20151025_007.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-t6BTNmHGa8Q/VjNxah-GYFI/AAAAAAAAIYc/nelK6aUE7pw/s1600/WP_20151025_027.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-t6BTNmHGa8Q/VjNxah-GYFI/AAAAAAAAIYc/nelK6aUE7pw/s320/WP_20151025_027.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Pistäydyimme kotimatkalla pienen pienessä La Roque sur Cèzen kylässä:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-dpGsO415edY/VjNx5N72cII/AAAAAAAAIYw/ERFlKMlIgd4/s1600/WP_20151025_013.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-dpGsO415edY/VjNx5N72cII/AAAAAAAAIYw/ERFlKMlIgd4/s320/WP_20151025_013.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-XmGR4grwIB4/VjNx5DJlKfI/AAAAAAAAIYo/Wq9_-IOQnDM/s1600/WP_20151025_016.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://3.bp.blogspot.com/-XmGR4grwIB4/VjNx5DJlKfI/AAAAAAAAIYo/Wq9_-IOQnDM/s320/WP_20151025_016.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-wZXvDk9TO8o/VjNx5B4MRJI/AAAAAAAAIYs/Fp5vAXbYGAI/s1600/WP_20151025_017.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://3.bp.blogspot.com/-wZXvDk9TO8o/VjNx5B4MRJI/AAAAAAAAIYs/Fp5vAXbYGAI/s320/WP_20151025_017.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-MCoZH80zhYs/VjNx8BKOJsI/AAAAAAAAIZA/fYT1ob27534/s1600/WP_20151025_018.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-MCoZH80zhYs/VjNx8BKOJsI/AAAAAAAAIZA/fYT1ob27534/s320/WP_20151025_018.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-XUBDYs4oXTc/VjNx8kaWwwI/AAAAAAAAIZE/TC_3CndcTRM/s1600/WP_20151025_020.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-XUBDYs4oXTc/VjNx8kaWwwI/AAAAAAAAIZE/TC_3CndcTRM/s320/WP_20151025_020.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-2y6fRN_QJ8M/VjNx85FwxcI/AAAAAAAAIZI/H0D0hPDasns/s1600/WP_20151025_023.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-2y6fRN_QJ8M/VjNx85FwxcI/AAAAAAAAIZI/H0D0hPDasns/s320/WP_20151025_023.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kylään pääsi ainoastaan jalkaisin arviolta 1200-luvulta peräisin olevaa siltaa pitkin, joka ylittää Rhônen sivujoen Cèzen. Sillalta oli kaunis näkymä joelle:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-MmYLpDdAaDU/VjNyz0_JO-I/AAAAAAAAIZc/iyFgAODXPgQ/s1600/WP_20151025_008.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-MmYLpDdAaDU/VjNyz0_JO-I/AAAAAAAAIZc/iyFgAODXPgQ/s320/WP_20151025_008.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-NmExWAdOGUI/VjNyz6yR98I/AAAAAAAAIZg/OpHA3Qg4Fbw/s1600/WP_20151025_009.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://3.bp.blogspot.com/-NmExWAdOGUI/VjNyz6yR98I/AAAAAAAAIZg/OpHA3Qg4Fbw/s320/WP_20151025_009.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-pK6n3BMBRp8/VjNy0ONkU2I/AAAAAAAAIZk/dk0wp3l7C2c/s1600/WP_20151025_010.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-pK6n3BMBRp8/VjNy0ONkU2I/AAAAAAAAIZk/dk0wp3l7C2c/s320/WP_20151025_010.jpg" width="180" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-63694494340001450542015-10-28T17:10:00.001+01:002015-10-28T17:10:25.335+01:00Turhaa vaivaa ja pahaa mieltä<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Perjantaiaamuna olin lähdössä normaalisti töihin ja avasin auton takaoven laittaakseni lounaani ja käsilaukkuni takapenkille, kun huomasin jotain epätavallista. Minun piti sulkea ovi uudelleen, jotta varmistuin todellakin nähneeni oikein. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-cuMrQnoKu7w/VjDiJMY-WUI/AAAAAAAAIUU/1mDn6cnwnr0/s1600/WP_20151023_001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-cuMrQnoKu7w/VjDiJMY-WUI/AAAAAAAAIUU/1mDn6cnwnr0/s320/WP_20151023_001.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-LmWaDWT1iTY/VjDiJG4D6II/AAAAAAAAIUQ/UPJw12-riNQ/s1600/WP_20151023_002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://2.bp.blogspot.com/-LmWaDWT1iTY/VjDiJG4D6II/AAAAAAAAIUQ/UPJw12-riNQ/s320/WP_20151023_002.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Juniorimajavan vasemmassa takaovessa oli kuusi pitkää, syvää naarmua. Kaksi niistä ylettyi oven reunan yli takarenkaan yläpuolelle. Naarmut on todennäköisimmin vedetty avaimella tai vastaavalla terävällä esineellä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Yleensä olen luonteeltani enemmän pohjoismainen kylmä viilipytty kuin tulinen ja intohimoinen eteläranskalainen, mutta tällä kertaa päästin surutta ilmoille muutaman kunnon <i>putain de bordel de merde</i>n. Minun Majavaanihan ei kajota! Pidän siitä niin hyvää huolta, pesetän ja vahautan ja kiillotan säännöllisesti, huuhtelen pois vähäisimmätkin linnunkakat, nypin lehdet ja risut pois tuulilasinpyyhkimien alta... ja nyt raukkaa oli vahingoitettu, aivan tahallaan ja ennen kaikkea aivan turhaan.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Miksi? Mitä ihmeen hyötyä, iloa tai mielihyvää tekijä tällaisesta saa? Vahingossa </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">pysäköinnin yhteydessä </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">tapahtuneen kolhaisun ymmärtäisin, varkaudenkin vielä jotenkin – jos joku nyt haluaisi itse poltettuja Mireillen CD-levyjä, tyhjiä ostoskasseja, laventelituoksupussin tai ilmaislahjana saadun sateenvarjon, sillä juuri muuta en autossani säilytä – mutta en tätä. En sitten millään. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Byroon turvallisuuspäällikkö on entinen poliisi ja kysyin häneltä, mitä minun pitäisi tehdä. Hän suhtautui ongelmaani tyypillisen suurpiirteisesti, olankohautuksella: "Tällaista nyt tapahtuu, ihan turha tehdä mitään! Pahempaakin maailmassa tapahtuu. Olet terve ja sinulla on katto pääsi päällä, ei tällaisella pikkujutulla ole mitään merkitystä!" Ei varmaan hänelle olekaan, mutta minulle on. Täällä nyt jokaisessa autossa on naarmuja ja lommoja enemmän kuin yhden käden sormilla on laskettavissa, mutta omaani en niitä halua. Sitä paitsi muistan elävästi, kuinka kyseinen monsieur panikoi, kun työsuhde-Audin tuulilasissa oli särö ja korjaaja piti saada paikalle heti eikä ylihuomenna. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Soitin siis vakuutukseen ja tein vahinkoilmoituksen. Maksan vakuutuksesta reilusti yli tuhat euroa vuodessa, siitä saa siis olla vaihteeksi jotain hyötyäkin! Maanantaiaamuna kävin autokorjaamossa kuvauttamassa vahingot vakuutusta varten (mikä <i>expertise</i> onkaan suomeksi, siis se, että joku asiantuntija arvioi, paljonko korjaus tulee maksamaan). Omavastuuta joudun silti maksamaan 390 euroa, täytyy repiä ne jostain kokoon. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Rikosilmoituskin täytyy vakuutusta varten tehdä, vaikka siitä ei mitään varsinaista hyötyä olekaan. Soitin Aixin pääpoliisilaitokselle tiedustellakseni aukioloaikoja ja harvinaisen ystävällinen ja kohtelias mies linjan toisessa päässä neuvoi minua tekemään esi-ilmoituksen, <i>pré-plainte</i>, netissä. Siihen piti täyttää henkilötiedot (tosin osittain väärin, koska valittuani asuinkunnakseni Aix-en-Provence, pudotusvalikko arpoi automaattisesti yhden Aixin useista postinumeroista, joka ei ole minun postinumeroni), lyhyt tapahtumakuvaus, tarkka tapahtuma-aika ja -paikka, auton tiedot sarjanumeroa ja hevosvoimia myöten sun muuta oleellista. Kuulemma netti-ilmoitus käsitellään parin päivän sisällä, sitten poliisilaitokselta soitetaan ja ilmoitetaan aika, jolloin minun pitää mennä poliisilaitokselle allekirjoittamaan se. Toivottavasti asia tosiaan hoituu näin yksinkertaisesti. Viimeksi olen tehnyt rikosilmoituksen muistaakseni 2006 ja silloin piti vielä mennä istumaan poliisilaitoksen odotushuoneeseen ja sieltä kutsuttiin vuorollaan sisään kuin terveyskeskuksessa konsanaan. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Nyt minun on määrä viedä Majava perjantaiaamuna autokorjaamolle koko päiväksi. Siellä olisi haluttu auto kahdeksi päiväksi, mutta selitin, etten millään voi olla ilman autoa kahta päivää. Perjantaina minun pitää siis tulla taksilla töihin ja E saa luvan hakea minut illalla ja viedä noutamaan entistä ehompaa Majavaa. Olisin ehkä selvinnyt ilmankin tätä kokemusta, mutta toisaalta asiat voisivat olla huomattavasti huonomminkin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-35726674.post-22006706089828994202015-10-22T18:12:00.000+02:002015-10-22T18:12:00.324+02:00Kipeät koivet<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Jalkani suunnilleen takapuolesta päkiöihin ovat jo toista päivää niin kipeät, että pääsen juuri ja juuri liikkeelle. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Mikä tähän sitten on syynä? Se, että olin tiistaina lenkillä ja juoksin kauemmin kuin kertaakaan ennen! Tavallisesti lenkkeilen reippaasti kävellen, tai jos olen erityisen energinen, kävelen esimerkiksi 7 minuuttia, juoksen minuutin, kävelen taas 7 minuuttia jne. Tähän asti en ole jaksanut juosta yhtäjaksoisesti juuri minuuttia kauempaa, ja täytyy myös myöntää, että yksin lenkkeillessä on luvattoman helppoa vaihtaa juoksu kävelyyn heti, kun alkaa kunnolla hengästyttää tai jaloissa tuntua. Koska kaikki muut "urheilevat" työkaverini juoksevat, he lenkkeilevät yhdessä ja minä, joka vain kävelen, menen yksin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Nyt kuitenkin päätin tempaista. En ollut lenkkeillyt pariin viikkoon, oli aurinkoinen ja lämmin päivä ja tuntui siltä, että oli juuri sopiva hetki kokeilla rajojani. Olin ajatellut jo jonkin aikaa, että minun pitäisi uskaltautua pois mukavuusalueeltani. Painoni, joka on laskenut melko säännöllisesti jo kohta vuoden ajan, jumittaa nyt samoissa lukemissa muutaman sadan gramman tarkkuudella. Pomo-coachini kanssa totesimme, että nykyiset liikunta- ja ruokailutottumukseni pitävät painoni kurissa juuri tällä nykyisellä tasolla, mutta eivät enää riitä laskemaan sitä. Toisin sanoen, jos jatkan näin, en liho mutta en laihdukaan. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Niinpä tiistaisella lenkilläni ensimmäisen tasamaakohdan tullen pinkaisin juoksuun ja päätin, että juoksen niin kauan kuin suinkin pystyn ja/tai kuin maasto sallii. Ensimmäisellä pyrähdyksellä juoksin yhtäjaksoisesti reilut kaksi minuuttia, seuraavalla neljä, sitten kolme ja puoli, jälleen neljä jne. Yhteensä juoksin kolmen vartin lenkistä viisitoista minuuttia ja kaksikymmentä sekuntia. Se ei kuulostane paljolta tottuneiden juoksulenkkeilijöiden korvissa, mutta minulle se on todella paljon. Tuskin koskaan ennen elämässäni olen juossut yhtä kyytiä neljä minuuttia ja nauttinut siitä! Oikein pakotin itseäni eteenpäin, vilkuilin urheilukelloani ja vaikka läähätin kuin mopsi helteellä ja jalat tuntuivat tonnien painoisilta, kannustin itseäni "vielä 30 sekuntia, vielä tuonne mutkaan saakka, juokse vaikka hitaammin mutta älä kävele, pystyt siihen, juokse vielä muutama metri..." Ja niin minä juoksin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Urheilukellon ansiosta pystyin vertailemaan tätä lenkkiä edellisiin. Samaan reittiin kului tällä kertaa 6-7 minuuttia vähemmän aikaa kuin kävellessä. Yleensä käytän yhteen kilometriin n. 11 minuuttia, tällä kertaa jokainen kilometri jäi alle 10 minuutin. Tein myös uuden ennätyksen: kuljin tähän asti nopeimman kilometriaikani, 8 minuuttia 14 sekuntia. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ensi kerralla yritän juosta samasta lenkistä 17 minuuttia. Sitten 20. Ehkä ensi kesänä pääsisin vihdoinkin lenkkeilemään kollegoiden mukana, ja ennen kaikkea juoksemaan koko lenkin. </span></div>
Fifihttp://www.blogger.com/profile/11414452342610729195noreply@blogger.com2