Ranskalla ei parhaillaan mene hyvin. Eläkeuudistusta vastustetaan ankarasti ja lakkoja ja mielenosoituksia on harva se päivä. Tavallisen ihmisen arkeen vaikuttanee tällä hetkellä eniten – rautatieyhtiö SNCF:n jatkuvan lakon lisäksi – polttoainepula: maan 12 öljynjalostamoa ovat kaikki lakossa ja 39 % koko Ranskan huoltoasemista on täysin vailla polttoainetta. Aixin 18 asemasta kuusi on kokonaan tyhjiä bensiinin hintoja vertailevan Zagaz-sivuston mukaan. Meitä lähimmät öljynjalostamot Fos ja Lavéra ovat olleet lakossa jo syyskuun lopusta alkaen, ja Marseillen edustalla odottelee nyt jo 73 öljyalusta satamaan pääsyä.
(kuva Frédéric Speich, La Provence; "Potkut 55-vuotiaana ja eläke 67-vuotiaana, mitä teen siinä välissä?")
Viime viikonloppuna Pariisin lentoa odotellessani seurasin iTélé-uutiskanavaa, jonka mukaan maan suurimmilla lentokentillä Orlyssa ja Roissy-CDG:ssa riittäisi lentokoneiden polttoainetta enää muutamaksi päiväksi. Ilmeisesti polttoainetta on sen jälkeen saatu väkisin haalituksi jostain, koska lentoliikenne ei ole toistaiseksi pysähtynyt. Torstaina tosin lakkoilevat öljynjalostamoiden, petrokemian teollisuuden, rautateiden ja Air Francen työntekijät sulkivat Marseille-Provencen kentälle johtavan tien muutamaksi tunniksi, mutta avasivat sen myöhemmin kiltisti ja pahemmin kiukuttelematta. Mahtoi ketuttaa niitä matkustajia, jotka jättivät autonsa pikatien varteen kilometrien päähän lentokentästä ja raahasivat jalkaisin matkalaukkujaan päästäkseen lennolleen. Onneksi minä ehdin hyvissä ajoin takaisin Pariisista.
(kuva Frédéric Speich, La Provence)
Viimeksi sekavaa tilannetta ovat hyödyntäneet lukiolaiset, jotka ovat osoittaneet sankoin joukoin mieltään eri puolilla maata. Tuskin olen ainoa, joka ihmettelee, kokevatko 15-vuotiaat todellakin eläkereformin itselleen tärkeäksi vai onko se pikemminkin hyvä tekosyy olla poissa tunneilta, mellakoida, heitellä poliiseja kivillä ja kananmunilla ja tuikata roska-astioita tuleen? Toki osa nuorista on varmasti vakavissaan ja oikealla asialla, mutta olen varma, että kovin moni on liikkeellä "melutaan ja päästään sanomalehteen" -asenteella, kuten muutama La Provencen kuluneina päivinä haastattelema koululainen on sanonut. Monena aamuna liikenne on katkaistu Aixin keskustaa kiertävältä kehäbulevardilta, koska sen varrella sijaitsevan ison koulun oppilaat ovat rakentaneet barrikadeja roskasäiliöistä. Välillä tekisi mieli sanoa, että menkää nyt lapsukaiset kiltisti takaisin kouluun, eihän eläke koske teitä kuin aikaisintaan 45 vuoden päästä...
(kuva Nicolas Vallauri, La Provence)
Muuten Aixissa eivät pahemmin lakkojen vaikutukset tunnu. Paikallisliikenne toimii normaalisti – onneksi, sillä ilman busseja olisin visusti motissa kymmenen kilometrin päässä kylässämme –, mielenosoitukset keskittyvät lähinnä Marseilleen ja bensaakin riittää auttavasti useimmilla asemilla. Viime viikolla lukiolaiset ja opiskelijat järjestivät keskustassa rauhallisen mielenosoituskulkueen, mutta siitä ei ollut juuri kenellekään haittaa enkä olisi edes tiennyt asiasta, ellen olisi lukenut siitä lehdestä. Kannattaa asua pienessä ja porvarillisessa kaupungissa, täällä saa olla enimmäkseen rauhassa, vaikka muualla vallitsisi millainen myllerrys tahansa. Toivottavasti tilanne ei enää tästä hurjasti huonone, sillä kukaan tuskin kaipaa toukokuun 1968 kaltaista kaaosta ja yleislakkoa, etenkin kun kaikki tietävät varsin hyvin, ettei hallitus anna tuumaakaan periksi.
5 kommenttia:
ajatus onkin kai se, että ensiksi pitäisi saada töitä ja että niitä tulee olla sitä vaikeampi löytää, mitä pidempään vanhempien täytyy tehdä töitä.
tietysti suomalaisesta näkökulmasta on hurjaa, että meuhkataan eläkeiän nostamisesta kuudestakymmenestä kuuteenkahteen, mutta minusta pohjimmillaan ongelma on enemmän neuvottelukulttuurin puutteesta. ihmiset tuntevat jäävänsä syrjään omaa elämäänsä koskevista suurista päätöksistä.
Kyllähän se jotain neuvottelukulttuurista tai sen puutteesta kertoo, että tosiaan lukiolaisetkin ovat kaduilla osoittamassa mieltään eläkeuudistuksesta. Suomessa taas ollaan oltu jo vuosikausia huolissaan, kun nuoret eivät osallistu päätöksentekoon eivätkä pidä meteliä itsestään.
Me suomalaiset herätään usein vasta, kun jotain todella törkeätä tapahtuu, mutta muuten perinteinen vaikenemisen ja passiivisen alistumisen kulttuuri on vallalla. Toisaalta, kun kansaa on suuressa maassa niin vähän, on silläkin merkityksensä.
Jos joukossa tyhmyys tiivistyy, niin varmasti myös tyytymättömyys.
Olen aika lailla samaa mieltä noista nuorisomielenosoittajista ja -lakkoilijoista, vaikka on Airellenkin kommentissa pointtia. Toissa vuonna kämppikseni joutui olemaan 3kk poissa yliopistolta lakkoilun takia ja missasi siis vuotensa ja joutui suorittamaan koko saman kouluvuoden uudelleen seuraavana vuonna, mitä elämän ja rahojen tuhlausta.
Näin juuri uutisissa että Nimesissa olisi vähän aikaa sitten nuorten mielenosoituksen yhteydessä poltettu kasapäin autoja. Olenko ainut joka miettii mitä yhteistä on eläkeuudistuksella ja viattomien ihmisten autojen poltolla? Tai sillä että estää turistien tai niiden, tällä hetkellä työssäkäyvien (jotka ehkä haluaisivatkin pitää sen työpaikkansa), veroamaksavien ja siis maata pystyssä kannattalevien businessihmisten lentokoneeseen pääsyn? Mieltään ja tyytymättömyyttään voi kyllä osoittaa kulkueilla ja muilla jotka ei tavallisia kansalaisia häiritse, mutta turhat tietukot tms ei ehkä maan ekonomiaa saa mihinkään kukoistukseen.
Moi Fifi, kiva kun vihdoin oli aikaa tulla tänne lukemaan sun blogia! :)
Huomenna torstaina on kai suuri lakkopäivä, ainakin Pariisin lentokentillä on kaikki lennot peruttu. Saa siis nähdä toimiiko mikään missään ja pääseekö töihin...
Jännitystä elämään, mutta rajansa kaikella!
Kakkein erikoisinta koko hommassa on se, että eläkeuudistuksen vastustajilta en ole kuullut yhtään konkreettista ehdotusta. Vastustetaan vastustetaan, mutta kun tosiasia on se, että eläkepommille on jotain tehtävä, niin mitä sitten tehtäisiin paremmin kuin nykyhallitsijat?
Tää on niin väärin, mutta mikä olisi oikein?
Lähetä kommentti