Ahkeran graduilijan paluu

Otsikkoon kannattaa suhtautua terveen kriittisesti, "ahkeruus" kun ei tällä hetkellä ole millään tavalla minun graduiluuni yhdistettävissä oleva piirre. Katsonkin tässä ahkeruudeksi sen, että teen edes jotain etäisesti graduun liittyvää.

Olin aamulla sähköpostiyhteydessä professoriin, joka toivoi näkevänsä minut pian graduaiheen parissa. Myönsin kaunistelematta, että kesällä opinnäyteparka jäi vallan hunningolle (tästä olin tosin varoittanut jo keväällä) mutta huomisesta eteenpäin olen taas valmis keskittymään siihen kunnon opiskelijan tavoin. Sovin meneväni ensi tiistaina vastaanotolle hakemaan rohkaisua ja toivottavasti myös valaisevia ideoita. Huomenna täytyy kopioida muutamia sivuja lähdekirjallisuutta, minkä voi jo mainiosti lukea graduiluksi. En ole muuten uskaltanut koko kesänä lukea graduilijakollegoiden blogeja; pelkään, että kaikki muut ovat jo saaneet gradunsa tehtyä tai ainakin tekevät viimeisiä korjauksia ja minä ainoana vasta aloittelen analyysia. Korjatkaa toki, jos olen väärässä...

Gradun ohella jännitystä aiheuttaa Mireillen tuleva saksalainen CD, jonka kansi ja kappaleluettelo on nyt virallisesti julkaistu. Suhteilla niistä sai tietoa jo etukäteen, mutta lupasin pyhästi olla kertomatta asiasta julkisesti – vaikka Mireille tuskin lukeekaan blogiani. Tällaista on siis tiedossa 12.10.:

(kuva kopioitu täältä)

Tänään tulee muuten virallisesti kuluneeksi 13 vuotta siitä, kun Turun konsertin jälkimainingeissa päätin ryhtyä omin päin opettelemaan ranskaa. Kauas olen siinä ajassa ehtinyt.