tiistai 21. elokuuta 2007

Kevytviihdettä ja nokkeluusavunpyyntö

Sain pahasti koukuttavan Tuulen varjon luettua ja parhaillaan ahmin kevyttäkin kevyempää Lauren Weissbergerin romaania VIP-ihmisiä. Siinä päähenkilö aloittaa työt PR-toimistossa ja saa työkseen juosta jos jonkinlaisissa julkkisbileissä ja kissanristiäisissä. Merkkivaatteita ja -laukkuja palvotaan kuin epäjumalia, mikä tuntuu lähes käsittämättömän pinnalliselta lukijasta, jonka palkka on juuri ja juuri nelinumeroinen... Maailmassa kun on muutakin tärkeää kuin se, onko käsilaukku käärmeen- vai krokotiilinnahkaa. Kauheaa on ajatella, että kirjan henkilöiden kaltaisia ihmisiä on todennäköisesti oikeasti olemassa.
Kyseinen kirja on kieltämättä juuri sopiva töissä luettavaksi: ehdin lukea vain kierrosten välisillä 5-10 minuutin tauoilla tai ollessani jumissa ruuhkassa, joten lukeminen on väkisinkin katkonaista, enkä millään kykenisi niissä oloissa keskittymään Zolaan tai Proustiin. Proustista puheen ollen, olen lukenut häntä hävettävän vähän vakavasti otettavaksi ranskanopiskelijaksi ja senkin vähän suomalaisena käännöksenä. Proust ja venäläisklassikot ovat ikuisella lukulistallani, joka pikemminkin pitenee kuin lyhenee. Huomenna ilmestyy vihdoin Amélie Nothombin uutuus, josta en toistaiseksi tiedä kuin nimen; jos kirja on neljäntoista edeltäjänsä veroinen, minulta tuskin kuluu kolmea päivää pidempään sen lukemiseen. Kerron sitten, miten kävi.
Istun jo kolmannessa kokeilemassani nettikahvilassa. Täällä sentään koneet toimivat ja paikka on auki normaaliin asiointiaikaan, mutta ovesta vetää ja ilmastointi on noin kymmenessä plusasteessa. On muuten käsittämätöntä, että kaikkialla muualla Ranskassa on lokakuinen sää ja vettä tulee kuin Esterin ahterista, mutta Bouches-du-Rhônen departementissa ei sada vahingossakaan ja jos sataakin, sitä kestää korkeintaan kolme sekuntia. Aamulla heräsin lupaavaan ropinaan, mutta en ehtinyt edes käydä suihkussa, kun sade jo loppui. Aurinko paistaa täysillä, vaikka iltapäivällä piti ukkostaa. Météo Francen ennuste meni siis tälläkin kertaa pieleen...
Mielikuvitukseni on tällä hetkellä hiukan jähmeä, joten pyydän arvoisia lukijoitani apuun. Reittini varrella on T-paitakauppa, jossa voi painattaa T-paitaan haluamansa tekstin. Minun on jo pitkään tehnyt mieli tuunata eräs vanha paitani uuteen uskoon, mutta en millään kykene keksimään hauskaa ja nokkelaa tekstiä. Tällä kertaa se voisi olla jotain muuta kuin Mireille Mathieu forever -tyyppiä. Ehdotuksia saa jättää kommenttilootaan vapaasti ja oikein mielellään! En lupaa palkita parasta keksintöä, mutta koettakaa silti onneanne. Ehdottaja saattaa saada nimensä paidan selkämykseen...! :D

4 kommenttia:

Aa-kerhon pj kirjoitti...

Miten olisi Mammas älskling tai La plus aimable du monde tms.Vaatimaton kielitaitoni estää keksimästä enempiä-tai Dammi tutti subito.Tai Bon aixistence?Nokkeluus sikseen,tänne on luvattu viileämpää viikonlopusta lähtien;odotan sitä.Kyllä sielläkin joskus sataa,ainakin silloin kun kone kotimaahan lähtee.

Jenna kirjoitti...

Laitat vaan yksinkertaisesti MIRKUTTAJA ;D!
Jos se t-paita kauppa on kiva niin tuo Antille paita missä lukee että seuraava avovaimoni ei harrasta koiranäyttelyitä :P!

Maurelita Pligaa kirjoitti...

Piti jo aikoja sitten kommentoida mutta bloggeri boikotoi...

Tuo Bon aixistence on mainio ! Miten olisi samoilla linjoilla joku "Aix ookki kolea" tms ?

=)

Fifi kirjoitti...

Kiitos kaikille ehdotuksista! Aixistence kuulostaa hauskalta, taidan valita sen - kunhan lopulta saan aikaiseksi hankkiutua kyseiseen liikkeeseen.