tiistai 31. lokakuuta 2006

Uusia ideoita ja kuolleita viivoja


Tämänpäiväisessä ohjauskeskustelussa sain aivan uusia näkökulmia työhöni. Professori ehdotti, että lukisin kirjallisuutta myös kirjallisuudentutkimuksesta ja ottaisin gradussa esille kirjallisuudentutkimuksen käsitteitä, koska aiheeni kerran käsittelee kirjallisuutta. Itse en olisi tullut sitä ajatelleeksi, mutta idea kuulostaa hyvältä. Gradusta tulee kattavampi ja laaja-alaisempi ja bibliografia sen kun pitenee. Löysin jo useita mahdollisia teoksia, joihin tutustun lähemmin heti, kun ajankäyttöni ja sää sallivat.

Määräsin myös deadlinen seminaarityölleni, eli gradun "varsinaiselle" teoriaosalle: sen käsittely on 13.3., joten työn tulee olla valmis noin neljä viikkoa aikaisemmin. Selvä määräaika on tehokkaampi kuin epämääräinen "joskus keväällä", sillä nyt voin laskea päivän tarkkuudella, kuinka paljon aikaa minulla on saada teoriaosa 2 valmiiksi. Siinä käsittelen etenkin Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteoriaa ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Tämän osan pitäisi olla pituudeltaan 15-25 sivua, joten sen kirjoittamiseen kannattaa varata kunnolla aikaa.

Keskustelimme ohjaajan kanssa myös valmistumisen ajankohdasta. Sanoin pyrkiväni saamaan gradun valmiiksi keväällä, mutta jos se ei siihen mennessä valmistu, en stressaannu vaan teen sen valmiiksi syksyllä. Tässä vaiheessa opintoja on jo melkoisen samantekevää, valmistunko toukokuussa vai syyskuussa. Pääasia, että gradu tulee valmiiksi kunnolla ja hätiköimättä. Elämääkin täytyy välillä elää, näin todettiin myös tänään seminaari-istunnossa.

maanantai 30. lokakuuta 2006

Perinteinen syysflunssa


Pitihän se arvata: jossain vaiheessa syksyä tulee aina pakollinen ja asiaankuuluva nuha-kurkkukipu -viritys...! Nyt se sitten tuli, ei tosin toistaiseksi kovin pahana. Sen verran vain, ettei jaksaisi tehdä oikein mitään...

Eilen sain kuin sainkin luettua jälleen yhden kohteliaisuusaiheisen artikkelin, joten bibliografia täydentyi taas yhdellä teoksella. Kaikissa tähän asti lukemissani artikkeleissa tosin käsitellään enimmäkseen
samoja perusasioita, mutta eiköhän niistä jokaisesta löydy jotain siteerattavaa teoriaosuuteen. Tänään sain lisäksi sovittua keskusteluajan professorin kanssa, jotta pääsen teoriassa eteenpäin.

Odotan innolla huomenna alkavaa tieteellisen kirjoittamisen kurssia. Siitä onkin todella kauan, kun viimeksi osallistuin oikealle ranskankieliselle kurssille. Mutta nyt vetäydyn potemaan on-off -flunssaani teekupin ja Mireille-videon kanssa...!

sunnuntai 29. lokakuuta 2006

Syysloma


Blogi on ollut pelottavan hiljainen jo monta päivää... Koska gradu kerran eteni tahmeasti, päätin pitää syyslomaa ja olla yrittämättäkään väkisin kehittää jotain graduaktiviteettia. Kyllä työ taas alkaa uudelleen, kunhan ensin pääsen keskustelemaan professorin kanssa teoriasta. Graduopasta olen toki lueskellut, lukematta on enää pari viimeistä sivua. Toinen odottaa jo vuoroaan työpöydälläni.

Tänäänkään tuskin saan mitään aikaiseksi, sillä suunnittelimme mummon kanssa elokuviin menoa. Olen niin harvoin sunnuntaisin Turussa, että harvinainen tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. Huomenna on jo uusi viikko, joten yritän tosissani ahkeroitua heti huomisesta alkaen. Teorian deadline kummittelee kalenterissa: toistaiseksi se on vielä turvallisen kaukana, mutta päivät ja viikot sen kun vilahtelevat ja pian huomaan, että marraskuun loppu onkin jo käsillä.

Isä palasi vaihteeksi Kiinasta ja lahjoitti minulle liikelahjaksi saamansa Mont Blanc -kynän. Tekisi melkein mieli alkaa kirjoittaa gradua käsin...!

keskiviikko 25. lokakuuta 2006

Mireilleä ja piirrettyjä


Tunnustan nyt heti alkuun, etten ole tänään tehnyt gradun eteen yhtikäs mitään. Muistan kyllä vielä hyvin päätökseni edistää prosessia päivittäin, mutta tänään homma ei nyt vain kerta kaikkiaan onnistunut. Tarkoitus oli lukea joko teoriakirjaa/-kirjoja tai artikkeleita netistä, mutta löysin itseni kerta toisensa jälkeen ihan muilta kuin tieteellisiltä sivuilta. Niinpä totesin, ettei kannata turhaan tapella ja siirryin sulavasti sohvalle katselemaan Mireille Mathieu -videota. Illalla kävin vielä elokuvissa kummityttöni kanssa katsomassa hurmaavaa Naapurini Totoro -piirrettyä.

Olin vähällä olla päivittämättä koko blogia tänään; pohdin kuitenkin, ettei työskentelystäni saa totuudenmukaista kuvaa, jos kerron pelkästään ahkerista ja onnistuneista työpäivistä enkä koskaan niistä hetkistä, jolloin istuu ruudun edessä saamatta aikaan mitään järkevää tekstiä. Gradu ei ole aivan viime päivinä pahasti tökkinyt, joten kuvittelin jo, että se etenee aina yhtä liukkaasti. Eipä näköjään etene. Toisaalta olen niin alussa, ettei kannata panikoitua, vaikka yksi suunniteltu työpäivä kuluukin aivan muunlaiseen puuhasteluun. Otan sen sitten joskus takaisin. Sitä paitsi luin eilen graduopasta yhteen asti yöllä, ehkä sen voisi laskea graduun liittyväksi työksi...?

tiistai 24. lokakuuta 2006

Finie la télé-réalité !!!


Loputkin tosi-TV-kappaleesta on nyt kirjoitettu, enkä millään jaksaisi enää kuulla sanaakaan koko asiasta...! En ole koskaan ollut mikään erityinen tosi-TV:n ystävä, ja nyt olen todellakin saanut siitä tarpeekseni. Tiedän mm. a) miten tosi-TV määritellään, b) ketkä sitä todennäköisimmin katsovat, c) milloin se alkoi USA:ssa ja etenkin Ranskassa, d) millä argumenteilla mitäkin ohjelmaa on puolustettu ja vastustettu, e) millä tavoin ranskalaiset tosi-TV-ohjelmien aiheet ovat kulttuurispesifisiä ja f) mikä ja kuka edustaa edelleen TV:ssä Ranskan kulttuuriarvoja. Maintenant, cela suffit !

Tänä iltapäivänä tapahtui muuten jotain, mitä minulle ei muistaakseni vielä koskaan ole sattunut. Käväisin ostamassa viinipullon Stockmannin Alkosta, ja myyjä kysyi minulta henkilöllisyystodistusta! En ollut uskoa korviani. Minun piti siis saavuttaa kunnioitettava neljännesvuosisadan ikä, ennen kuin Alkon myyjä huolestui mahdollisesta alaikäisyydestäni. Suloista! Yleensä tunnen näyttäväni pikemminkin nelikymppiseltä...

Nyt jätän taas tekstin hautumaan (lähetin sen juuri luettavaksi ystävälleni Pierrelle, joka on opettaja ja tutkija Strasbourgin Robert Schuman -yliopistossa) ja perehdyn vaihteeksi uusiin graduoppaisiini. Ties vaikka niistä saisi hienoja ideoita siihen, miten työtä tästä eteenpäin kannattaa rakentaa.

maanantai 23. lokakuuta 2006

Terveisiä Helsingistä


Vietin äärimmäisen mukavan Mireille-viikonlopun Helsingissä samanhenkisen ystäväni luona. Suurkiitokset T-M, ja otetaan pian uusiksi kuten puhe oli! :)

Kokonaan gradu ei toki unohtunut mirkutuksesta huolimatta, vaan pääkaupungista tarttui mukaan kokonaiset kaksi (2) graduopasta! Kinnusen & Löytyn Iso Gee – gradua ei jätetä sekä Kariston & Seppälän Maukas gradu. En millään pystynyt päättämään, kummasta opuksesta olisi enemmän hyötyä, joten otin molemmat. Tuskin nuo aivan turhia ovat, vaikka ei gradua oppaista huolimatta tulekaan kukaan tekemään puolestani. Ainakin niistä luulisi olevan psykologista apua.

Eräs ystävällinen kohtalotoverini on kehunut minua tehokkaaksi graduntekijäksi. Juuri nyt en tiedä, pitäisikö minun olla samaa mieltä vai väittää kiivaasti vastaan. Tuntuu, että työ etenee nykäyksittäin tai jotenkin kummallisesti hyppien: välillä tarinaa tulee helposti kaksi sivua tunnissa, toisinaan taas menee monta päivää ilman, että saan aikaiseksi mitään. Niin sen kai kuuluukin mennä. Tekstin täytyy saada hautua jonkin aikaa, jotta pystyn paremmin näkemään sen isot ja pienet puutteet. Onhan tässä lisäksi elämäkin elettävänä, joten on kai ihan normaalia ja ymmärrettävää, ettei gradu etene tasaista kolme sivua per päivä -vauhtia. Tai sitten yritän vain puolustella laiskuuttani... Nyt lähden joka tapauksessa vesijuoksuun ja -jumppaan, à demain !

torstai 19. lokakuuta 2006

Valmista tuli!


Ei sentään koko gradusta, vaan tosi-TV -kappaleesta! Kirjoitin tänään kokonaiset kaksi ja puoli sivua lähes yhdeltä istumalta. Enää puuttuu tosi-TV:tä Ranskassa käsittelevä osio, ja sitten voinkin jo siirtyä varsinaisen teorian pariin.

Päässäni on tällä hetkellä lievä kielten sekamelska. Lähes kaikki tähänastinen lähdekirjallisuuteni on englanninkielistä. Olen tehnyt muistiinpanot suomeksi, ja nyt kirjoitan niiden pohjalta tekstiä ranskaksi. Hyvä puoli asiassa on se, ettei suoraa plagiointia tule vahingossakaan harjoittaneeksi, koska teksti kielestä toiseen siirtyessään väkisinkin muokkautuu. Välillä kyllä ärsyttää, kun jokin asia on ilmaistu erinomaisen hyvin englanniksi enkä saa millään päähäni vastaavaa ranskankielistä ilmausta. Mikä olisi ranskaksi vaikkapa lowest-common-denominator broadcasting? Pitää kai googlettaa ja vertailla tuloksia...!

Joka tapauksessa olen tyytyväinen tämänpäiväiseen aikaansaannokseeni, alkuun nimittäin suunnittelin kirjoittavani vain sivun verran ja jatkavani myöhemmin. Toisaalta, miksi turhaan lykätä myöhempään asiaa, jota joka tapauksessa olen parhaillaan tekemässä?