Sairasta menoa

Tämä taitaa olla ihka ensimmäinen blogipostaus, jonka näpyttelen kotona uudella tietokoneellani. Olen nimittäin ollut koko alkuviikon flunssassa ja sairaslomalla, joskin palaan byroohon huomenna. Kaksi päivää töitä ja sitten taas viikonloppu aikaa levätä kotona kuulostaa hyvältä diililtä.

Nyt onkin oiva tilaisuus valittaa taas vaihteeksi vähän ranskalaisesta sairausvakuutuksesta! Séculla ja minulla on pitkä ja monimutkainen yhteinen historia, kuten vähän väliä olen kertonutkin, mutta nyt olin saanut olla jo pitkään rauhassa. Työpaikan myötä en enää tarvinnut ilmaista köyhien lisäsairasvakuutus CMU:ta, joten vältyin myös vuosittaiselta operaatiolta nimeltä Tärkeiden Papereiden Kerääminen ja Kopiointi. Lääkärinikin totesi huvittuneena minun porvarillistuneen, kun kävi ilmi, että CMU:n sijasta minulla on nykyisin mutuelle d'entreprise, työnantajan tarjoama ja puoliksi maksama lisäsairasvakuutus.

Viime vuosina Ranskassa ollaan siinä määrin edistytty sähköisessä asioinnissa, että suurin osa lääkäreistä pystyy sirullisen kela-kortin, carte vitalen, avulla välittämään tiedon potilaskäynnistä Séculle suoraan vastaanotolta. Suurin osa, mutta eivät kaikki. Pahaksi onneksi meidän entinen omalääkärimme oli iäkäs ja sitä vanhaa koulukuntaa, joka kirjoitti niin reseptit kuin korvausanomuspaperitkin käsin ja jonka potilastiedosto koostui lukemattomista käsinkirjoitetuista pahvikorteista pöydänlaatikossa. Lääkäri jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle, joten E. ja minä kävimme vielä viimeisellä tapaamisella hänen luonaan joulukuun ensimmäisellä viikolla. Kuten asiaan kuuluu, saimme lääkäriltä käsin täytetyn feuille de soins, "hoitopaperin". Lomake todistaa, että henkilö X, sv-numero 123456, on käynyt lääkärillä N.N. 4.12.2013 ja maksanut siitä lystistä 22 euroa. Paperi lähetetään sairausvakuutuskassaan ja sitten vain odotellaan, että korvaukset rapsahtavat tilille. 

(kuva)

Minun tililleni ei rapsahtanut tuosta käynnistä euroakaan koko joulukuun aikana. Sen sijaan päivää myöhemmästä käynnistä erikoislääkärillä, jolla on uudenaikainen sv-kortinlukija, sain korvaukseni parissa päivässä. Apteekin ostoksistani samoin.

Kun lomakkeen lähettämisestä oli kulunut yli kuukausi, tiedustelin Séculta, missä korvaukseni viipyivät. Kerroin selkeästi ja painokkaasti, että olin lähettänyt paperin heti seuraavana päivänä ja ennen kaikkea, että lääkäri on jäänyt eläkkeelle eikä enää edes asu tällä seudulla. Toivoin hiljaa, että paperisten korvausanomusten käsittely olisi ainoastaan joululomien takia myöhässä, mutta tiesin jo kirjoittaessani, että tästä tulisi taas tyypillinen WTF-tapaus. "Welcome to France", tiedättehän. 

Ja tulihan siitä. Sécu vastasi kyllä nopeasti, mutta ei sitä, mitä halusin kuulla. "Voimme vahvistaa, ettemme löydä mistään mainitsemaanne lomaketta. Olkaa hyvä ja lähettäkää lääkärinne kirjoittama kaksoiskappale (valokopio ei missään nimessä kelpaa) sekä vapaamuotoinen selvitys siitä, mitä alkuperäiselle lomakkeelle on tapahtunut ja minä päivänä se on lähetetty." 

Ette sitten viitsineet lukea viestini kolmatta riviä, jossa nimenomaan ilmoitin, ettei lääkäri toimi enää lääkärinä ja on parhaillaan Venezuelassa? 

Kokeilin lähettää lääkärille tekstiviestin, mutta se ei (tietenkään) mennyt perille. E:llä oli tallessa lääkärin kotipuhelinnumero, joten jätimme viestin hänen vastaajaansa, mutta tokkopa hän viestejään Venezuelasta asti kuuntelee. Voisin soittaa Sécuun ja nostaa metelin, mutta mitä se muka auttaisi? Sanoisivat kumminkin, että sitä paperia ei nyt meiltä löydy, paska tuuri tällä kertaa mutta ei voi mitään. Eihän minulla ole mitään todistetta siitä, että oikeasti olin lääkärissä kyseisenä ajankohtana. Maksoinkin vielä käteisellä enkä edes shekillä. Ja mitä minä siihen selvitykseen kirjoittaisin? Että lähetin kyllä paperin ajallaan oikeaan osoitteeseen, mutta te HÄVITITTE sen ja nyt minä ja eläköitynyt lääkäri joudumme näkemään helkutisti vaivaa, jotta saisin takaisin sen, mikä minulle kuuluu? 

Olkoon. Jos olisin vielä joutilaana, minulla ei olisi mitään muutakaan tekemistä kuin yrittää periä takaisin 22 euroani, mutta se olisi täysin turhaa taistelua tuulimyllyjä vastaan eikä minulla nykyisellään ole aikaa eikä energiaa moiseen. Täyttäkööt minun puolestani kaksikymppiselläni Sécun surullisenkuuluisaa miljardialijäämäreikää, le trou de la Sécurité Sociale.     

Sécun reikä laajenee kuin musta aukko senkin vuoksi, että tässä maassa on tapana määrätä läjäpäin lääkkeitä samaan vaivaan, johon Suomessa saisi lähinnä kehotuksen levätä ja juoda kuumaa mehua. 

Yllä minun saaliini maanantaiselta lääkärikäynniltä: yskänlääkettä, kurkkua puuduttava spray, nenää aukaiseva spray, parasetamolia ja pään alueen (korvat, nenä, kurkku) tulehduskipulääke. No, olenhan minä toki näiden avulla tointunut kahdessa päivässä sängynpohjapotilaasta melkein työkuntoiseksi, mutta vähemmälläkin olisin varmasti pärjännyt. Mainittakoon, että ylläolevista maksoin itse vain yskänlääkkeen, kaikki muut menivät kokonaan Sécun ja lisäsairasvakuutukseni piikkiin. Ranskan sairaanhoidosta minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, mutta kaikenlainen hallinnollinen kanssakäyminen Sécun kanssa on näköjään aina yhtä tuskaista.