keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Ranska saapui ruokakauppaan

Minua odotti iloinen yllätys ruokaostoksilla käydessäni: Stockmannin Herkussa on kuukauden kestävä A la française -kampanja, jonka aikana tarjolla on normaalivalikoimasta poikkeavia erikoisherkkuja niin leivissä ja leivonnaisissa, jälkiruoissa kuin palvelutiskeilläkin. Tänään esimerkiksi olisin voinut ostaa iltaruoaksi "aitoa" marseillelaista bouillabaissea, mutta jätin ostamatta, koska en saa kyseistä keittoa syödyksi merenelävien takia. Sen sijaan lastasin ostoskoriini mm. ihanan rapeakuorisen luomumaalaisleivän, värikkäitä unelmankeveitä macaron-pikkuleivoksia sekä purkillisen ruusujäätelöä.



Mukaan tarttui myös provencelaisia suklaakonvehteja (niiden provencelaisuus viitannee calisson-marsipaanitäytteeseen, joka kyllä kalpenee aidon aixilaisen calissonin rinnalla) sekä Alkon uutuus, suloinen valkoviinikarahvi, joka on kuin tehty minun kaltaiselleni yksinjuojalle. Viitsin vain harvoin avata viinipulloa, koska joudun tyhjentämään sen yksin. La Caraf riittää juuri ja juuri kahteen lasilliseen, se on siis täydellinen ihanneratkaisu! Macaronien lisäksi ostin suklaakierreleipiä, jotka tietenkään eivät maistu samalta kuin seitsemältä aamulla lähiboulangeriesta haetut vastaleivotut viennoiseriet, mutta kelpaavat
kyllä Suomessa erinomaisesti.

Ranskalaisia tuotteita ihastellessani koin erikoisen tuttuuden tunteen, tietyllä tavalla kotoisan olon. Tietysti olin tutussa kaupassa, jossa teen lähes päivittäin ruokaostokseni, mutta tunne ei liittynyt ympäristöön, vaan tuotteisiin. Yhtäkkiä Stockmannilla oli myynnissä samoja leipäkorppuja, joita E. syö aamiaiseksi ja joiden pakkauksia olen tähän asti tottunut näkemään vain Aixin kaupoissa ja Aixin keittiömme lattialla. Jogurttihyllyssä oli samoja vanukasjälkiruokia, joita normaalisti ostan paikallisesta supermarketista. Pienen hetken ajan tuntui kuin olisinkin ollut Ranskassa enkä Turun keskustassa. Samalta tuntuisi varmasti, jos yhtäkkiä löytäisin Carrefourin tai Monoprix'n hyllyistä Valion jogurttia, Oltermanni-juustoa ja karjalanpiirakoita. Mikä puolimaalainen minusta oikein on tullut? Suomessa tunnen itseni usein sangen ranskalaiseksi ja Ranskassa vastaavasti olen välillä suomalaisempi kuin Suomessa.

Ranska-kampanja ei sentään ole ainoa ilonaiheeni tällä hetkellä. Vaikka Musée Granet'sta ei ole vieläkään kuulunut mitään (jaksan silti yhä uskoa, huhtikuu ei ole vielä ohi!), työasiat eivät saa mieltäni täysin mustaksi: Kela aktivoitui vihdoin ja alkoi maksaa minulle puolikasta työmarkkinatukea. Koko tuen saan, kunhan Ranskan viranomaiset/työnantajataho lähettävät Kelan pyytämät lomakkeet työssäolostani siellä. En käsitä, miksi itse toimittamani työtodistukset ja palkkakuitit eivät riitä, mutta nyt minulla on edes entisen opintotuen verran tuloja, joten en ole aivan täysin vanhempien avun varassa. Juhlistin asiaa löytämällä K-Kengästä alle 30 eurolla yhdistetyt juhla- ja käyttökengät veljeni valmistujaisjuhliin:



Jo aiemmin olin sattumalta osunut KappAhlissa niinikään edulliseen, tilaisuuteen soveltuvaan mekkoon, jolle on myöhemmin käyttöä Aixissa:




Ja sokerina pohjalla yöpöytääni koristava kirjapino:



Vaihteeksi elämä taas hymyilee!

14 kommenttia:

Duussi kirjoitti...

Oi makarooneja! Täytyy käydä itsekin vilkaisemassa, ovat varmaan Stockalla aika hinnoissaan mutta ei haittaa! :)

Kivaa että elämä hymyilee - ilmoittelepa jos sattuisit ehtimään perjantaina lunchille hymyilemään! :)

Fifi kirjoitti...

Duussi: Makaroonit taisivat olla vajaan euron kappale - 0,98 e tai niillä main.

Itse asiassa ehtisin hyvinkin pe lunchille, mennään vaan! :) Laitan sulle FB-viestin tai textarin.

Stazzy kirjoitti...

Ach, valkoista Karahvia. Par contre, Le Carafin rosé-viini ei ole kummoista. Muistan ostaneeni kertaalleen, ei tartte uusiksi.

Fifi kirjoitti...

Stazzy: Hyvä tietää! Alkossa tosin on vain valkoista ja punaista versiota - Alkon roséviinivalikoima on muutenkin luvattoman pieni - mutta jos satun Ranskassa törmäämään vaaleanpunaiseen carafiin, tiedän olla ostamatta.

Airelle kirjoitti...

pitäkää varanne rosé-viinin kanssa, Eu on kuulemma tekemässä sellaista syntiä, että roséksi saisi kutsua valko- ja punaviinin sekoitusta! quel horreur!
mikset muten Fifi soita sinne muséehen, tiedäthän, että ranskalaisia pitää tuuppia, jotta jokin toteutuisi. olisit niin kuin kiinnostuneen oloinen, jos olisit itse suoraan yhteydessä.
ja lopuksi pieni huomautus tuosta puolimalaisuudesta: se on kai kaikkien meidän kohtalo, jotka ovat eläneet jonkin ajan muualla. oikeastaan itse päâtin jo kauan siten, että olen mieluummin vieras vieraassa maassa kuin omassa maassani; sellainen tunne minulla aina on Suomessa, jotenkin tuttu ja kotoinen, mutta ei kuitenkaan ihan oma. mutta minä olenkin jo vanha ja kauan Ranskassa asunut, ehkä se ei ole niin peruuttamattoman lohdutonta muiden kohdalla.

Fifi kirjoitti...

Airelle: Tu as raison, quelle horreur ! Minä juon kaikkein mieluiten juuri roséta, mutta en todellakaan mitään sekoitusta!

Lähetin juuri museoon mitä kohteliaimman sähköpostin, jossa tiedustelin hakemukselleni mahdollisesti suunniteltuja jatkotoimenpiteitä. Luin uudelleen saatekirjeen, jossa itse asiassa mainitaankin, että valinnat tehdään huhtikuun aikana ja niistä ilmoitetaan sen jälkeen kirjeitse (mutta koska?).

Tuo puolimaalaisuus on kyllä erikoinen kokemus. Minä olen siinä mielessä jotenkin "välimuoto", etten ole kokonaan ulkosuomalainen mutta en myöskään täällä pysyvästi asuva perussuomalainen. Usein tuntuu, että juuri kun olen kunnolla juurtunut Aixiin, onkin lähdettävä takaisin Suomeen, ja kun olen perusteellisesti asettunut takaisin tänne, on edessä paluu Aixiin. Toivottavasti edestakaisin reissaaminen loppuu pian.

Susu kirjoitti...

Mulla tuli ihan kyyneleet silmiin kun luin sun postausta. Varmaan tuttuuden tunteen lisäks tuli vähän ikäväkin. Vai olenko täysin hakoteillä?

Tuosta duuniasiasta olen samaa mieltä Airellen kanssa jotta hakkaa päälle kuin suomalainen jotta osoitat olevasi oikeasti kiinnostunut ja AKTIIVINEN, energinen ja toimelias! (en tiedä miten Ranskassa suhtaudutaan, mutta itse arvostaisin oma-aloitteisuutta jos olisin työnantajan ominaisuudessa).

Maurelita kirjoitti...

Sain hihityskohtauksen lomalla kun näin parkkipaikalla kilven "Macaron obligatoire" - miehen sisko ei ymmärtänyt mitä hauskaa siinä oli, harmittaa kun en ottanut kuvaa !

Raivosöde toi minikarahvi ; niitä kun lipität puolentusinan saat magean rivin maljakoiksi.

=)

Mirka kirjoitti...

Ihana postaus ja houkuttelevia herkkuja! Tuli ihan vesi kielelle... :D

Fifi kirjoitti...

Susu: Et ole laisinkaan hakoteillä - ei minua sen leipäpaketin näkeminen niinkään liikuttanut, vaan nimenomaan se, mitä se edustaa ja mihin se kiinteästi liittyy (lue: E. ja koko sikäläinen elämäni).

Ryhdyin tänään aktiiviseksi työpaikan suhteen ja yritin kolme kertaa soittaa museon rekryvastaavalle + E. soitteli Aixista samaan numeroon: ei vastausta. Keskustyttö yhdisti minut toiseen numeroon, josta ei siitäkään vastattu; ovat varmaan kaikki lomalla! Se toisaalta selittäisi kirjeenkin viipymisen...

Maurelita: Hih, harmi, ettet saanut kuvaa! :D Enpä tullut edes ajatelleeksi karahvien uusiokäyttöä maljakoina, kiitos ideasta! Nuo olisivat juuri sopivan kokoisia ja muotoisia, tai sitten niihin voisi laittaa värikkäitä koristekiviä, terälehtiä tms.

Mirka: Kiitos! Voin vakuuttaa, että herkut maistuivat juuri niin ihanilta kuin ne näyttävät. :)

M'man kirjoitti...

Samantyyppista Suomi-elamysta haen kaydessani Ikean EPICERIE - osastolla... sielta loytyy Felixin kurkkua, piapreita, mätitahnaa, lakkahilloa, Salmiakkiakin... *huokaus* ;) Hetken olen kuin SUomessa... ( myyjaa meinaan tervehtia suomeksi) ;)

Bonne semaine à toi !

M'man kirjoitti...

ps. Sinne museoon kannattaisi pirauttaa ja kysella peraan.
Tu te démarquerais par rapport aux autres candidats...

Bonne chance en tout cas!

Fifi kirjoitti...

M'man: Joskus pitäisi kyllä viedä E. Ikean épiceriehin! Lähin Ikea on parinkymmenen kilometrin päässä, joten reissu olisi hyvinkin toteuttamiskelpoinen.

Yritin loppuviikosta soitella useampaan kertaan museoon, mutta kukaan rekrytoinnista mitään tietävä ei suvainnut vastata puhelimeen. Lähetin lisää sähköpostia ja alan soitella uudelleen tällä viikolla. Merci à toi, croisons les doigts ! :)

M'man kirjoitti...

Fifi, même qui à être un tout petit peu 'lourd' en les rappelant plusieurs fois ;) (d'ailleurs c'est un conseil d'un consultant en recruting que j'ai eu la 'chance' de questionner dernièrement sur les 'ne faut pas/faut faire' pour décrocher un entretien/boulot :)

Bonne chance à toi :)