Takana 11 päivää Suomea ja edessä onneksi vielä kuusi! Kuten lomilla aina ja kotilomilla erityisesti, aika on vilistänyt eteenpäin vähintään valon nopeudella, mutta olen siitä huolimatta onnistunut nauttimaan suunnattomasti täällä olostani ja toteuttamaan monia haaveitani ja etukäteissuunnitelmiani. Nyt kun työttömyyden ylleni langettama raskas musta varjo on vihdoin väistynyt, olen voinut keskittyä vain olemaan onnellinen. Tällä kertaa se on ollut em. syystä johtuen entistäkin helpompaa. Minut ovat tehneet erityisen onnelliseksi mm. seuraavat asiat:
- Mopsien helliminen, rapsuttelu, suukottelu ja sylissä pitäminen. Varsinkin Meeri on ihanin ja suloisin kuviteltavissa oleva otus. Kuinka käsittämättömän paljon noin hölmöä ja rumaa eläintä voikaan rakastaa?
- Helsingin Sanomien levittäminen auki aamiaispöydässä samalla kun syön ruisleipää ja juon kupista (enkä kulhosta) kahvia, johon en ole lämmittänyt maitoa kattilassa. Hillon ja Nutellan sijasta leivälläni on juustoa ja kurkkua.
- Päivittäinen autoilu ja hilpeä huomio siitä, että Turku-Salo-moottoritie arki-iltapäivänä viideltä on suunnilleen yhtä vilkas kuin Aix-Marseille-moottoritie yöllä tai sunnuntaina.
- Ihmisten koteihin vilkuilu koirien iltalenkin aikana. Mikään stalkkeri en toki ole, mutta valaistuja ikkunoita on pimeässä illassa vaikea olla näkemättäkään. Ranskassa ei vahingossakaan näe kenenkään kotiin, sillä ikkunaluukut suljetaan visusti heti kun alkaa hämärtää.
- Keltavihreät metsät syysauringossa.
- Rakkaiden ystävien tapaaminen juustokakun tai viinilasillisen ääressä.
- Värikkään kaulahuivin kutominen Aixissa odottavaa uutta fuksianpunaista syystakkiani varten.
- Kolme yli 600-sivuista suomenkielistä pokkaria, jotka saalistin Akateemisesta kirjakaupasta ja jotka pääsevät kartuttamaan jo ennestään huojuvia kirjapinoja olohuoneemme nurkassa.
- Uuden tyylikkään työpuvuston kerääminen. Olen hankkinut lähinnä yksinkertaisia ja siistejä perusvaatteita, kuten valkoisia paitapuseroita ja mustia suoria housuja, joita voin yhdistellä vanhojen vaatteideni kanssa sen mukaan, millainen pukeutumiskäytäntö uudella työpaikallani vallitsee.
- Lounas entisellä työpaikallani ja kaikkien mukavien työkavereiden tapaaminen vuoden tauon jälkeen.
- Se, että joku muu päättää puolestani, mitä minäkin päivänä syödään ja ennen kaikkea se, ettei tarvitse muistella, kenen tiskivuoro kulloinkin on.
- Uutisten katsominen muulloinkin kuin klo 13 ja klo 20.
Sekä moni, moni muu seikka. Tiedossa on vielä ainakin lounaita ja illallisia rakkaiden ja tärkeiden läheisten kanssa, uunituoreen passin hakeminen poliisilaitokselta, uuden kameran hankinta ja paljon karjalanpiirakoita ja maksalaatikkoa!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti