Koko Ranska on viime päivien ajan kärsinyt pakkasista ja runsaista lumisateista. Moottoriteitä on suljettu, rekkojen liikennöintiä rajoitettu ja sähköt katkeilleet. Meillä täällä "alhaalla" on toistaiseksi päivisin pysytty plussa-asteilla, mutta hyytävä ja kostea pohjoistuuli on tehokkaasti vähentänyt halua liikkua ulkona.
Torstaina alkoi näyttää selvältä, että lunta on tulossa meillekin. Kaikki täälläpäin muistavat legendaarisen päivämäärän 7.1.2009, le jour de la neige, päivä jolloin Aix ja Marseille ympäristöineen peittyivät kymmenien senttien lumikerrokseen. Tällä kertaa viranomaiset olivat kuulemma valmistautuneet erinomaisesti: tiensuolausautoja oli varustettu, lentokentälle hankittu telttasänkyjä ja vesipulloja, palomiehet yöpyivät työpaikallaan ja sähköyhtiössä varustauduttiin sähkökatkosten varalle. Lumipyryn piti alkaa torstain ja perjantain välisenä yönä niin, että perjantaiaamuna lumi olisi jo peittänyt suunnilleen koko Bouches-du-Rhônen departementin.
E:llä ja minullakin oli sotasuunnitelma. Jos lunta tosiaan tulisi edellisvuoden malliin, E. ei menisi ollenkaan töihin ja minä peruuttaisin työvoimatoimiston tapaamiseni. Viettäisimme koko päivän sisällä lämpimässä lukemassa ja nukkumassa.
Paitsi että...
Perjantaiaamuna meillä oli varmuuden vuoksi herätyskello soimassa tavalliseen tapaan. Minä heräsin jo ennen sitä ja hyppäsin avaamaan ikkunaluukkuja odottaen näkeväni naapuruston yllä pehmeän valkean lumivaipan. Valkeuden sijaan naapurusto olikin pimeä ja litimärkä: vettä satoi kuin Esterin pyrstöstä, lämpötila +7°C eikä lumesta tietoakaan. Sinne meni ilmainen vapaapäivä! Ei muuta kuin ylös sängystä, suihkuun, meikkaamaan ja bussipysäkille sateenvarjon kanssa. Merde alors ! Aamiaisella kahvilassa kävi ilmi, että lunta oli tullut Aixia ympäröivillä kukkuloilla ja departementin pohjoisosissa, mutta Aix, Marseille ja rannikkoalue olivat säästyneet. Sen sijaan Avignoniin satoi nelisenkymmentä senttiä märkää raskasta lunta.
Tänä aamuna puolestaan ikkunaluukkujen takaa paljastui räntäsateen valkaisema maisema:
Vedensekaista lunta satoi verkkaisesti koko aamupäivän. Koska lämpötila lähenteli nollaa, päätin mennä ajoissa lakaisemaan auton (ylläolevassa kuvassa naapurin auto) ennen kuin märkä räntä jäätyisi ikkunoihin:
Onneksi vauvakettumme ei ollut ehtinyt peittyä kovin paksun kerroksen alle. Viime vuonna kaivoin kaksi tuntia autoa esille lumen alta, joten siksikin halusin olla tällä kertaa ajoissa liikkeellä. Koska nyt joka tapauksessa olimme ulkona, kävimme samalla leipomossa ja saimme vaihteeksi tuoretta leipää aamiaiselle. Olen muuten ajatellut perustaa yrityksen, joka toisi talvisaikaan Etelä-Ranskaan suomalaisia jääskraboja ja lumiharjoja: vähintään joka toinen autoilija täällä viuhtoo lumet tuulilasistaan joko pyyhkimillä tai käsivarrella, välillä myös (paljain) käsin.
Loppujen lopuksi lumiepisodi jäi tällä kertaa kokematta. Parempi toki on olla valmistaunut johonkin, jota lopulta ei tulekaan, kuin jäädä neljäksi päiväksi mottiin yllättävän lumipyryn takia kuten viime vuonna. Pitääköhän tulevaisuudessa joka vuosi varautua lumisateisiin tammikuun 7. päivän tienoilla?
3 kommenttia:
Se tuli tänne, se lumisade ;) Torstai-iltana alkoi tupruttaa, ja koko perjantain satoi lunta. No, sellaista loskaahan se kaduilla oli, mutta kyllä lunta yllättävän paljon oli autojen katoille jäänyt. Minusta lumisade oli hauska yllätys, parempi puolisko ei ollut ihan niin innoissaan.
onhan se niin, ettei me tänne tulla asumaan lunta ihaillaksemme. mutta silti sitä aika usein tupruttaa, päiväksi pariksi. ja koska sellaista ohimenevää ilmiötä varten ei kannata varustautua (kai noita harjoja ja jääskraboja tai mikä niiden nimi on, saisi huoltoasemilta?), se aiheuttaa kaaosta. parin vuosikymmenen takaa muistan la semaine de neigen. kun paksu lumikinos ei päivienkään jälkeen tahtonut sulaa, lähettivät sotilaspojat lapioiden kanssa avaamaan Aixin päätiet.
Hih hih...Mä voin kuvitella miten sun firma myisi vaan vaaleanpunaisia lumiharjoja ja jääskraboja, joissa olisi mopsinkuvia!
Lähetä kommentti